Gustafssonin vammat

[Mariacka]

Minulla on 99%:n varmuus siitä, että jos älypuolella ei ole kapasiteettia, muuttuu esitys ennenpitkää tyhjän jauhamiseksi. Kuin gramofoni, joka on alkanut kiertämään samaa ympyrää ---

Tämä ovat monet muut huomanneet konkreettisesti jo ajat sitten. Sekä huomauttaneet asiasta. Ehkä saman jauhaja ei ole vielä huomannut asiaa itse.

[konsta]

Kun kaksi todennäköisyyttä kerrotaan keskenään, saadaan lopullinen todennäköisyys. Oletetaan, että aivoselkäydinneste jättäisi niinkin suuren aukon kuin 40 % aivoruhjeen osalta. Lopullinen todennäköisyys on siis:
0,02 x 0,4 = 0,008

Näin voisi kuvitella olevan aivoruhjeen osalta, vaikka tuo 2% on vielä vähän hihasta vedetty. Toisaalta tapahtumat eivät ole täysin riippumattomia toisistaan: jos kuvissa ei näy jälkiä, tai ne pian katoavat, niin silloin todennäköisyys sille, ettei selkäydinnesteessäkään ole verta, saattaa olla korkeampi, tai päin vastoin.


Diffuusivammassa luvut ovatkin sitten ilmeisesti aivan toista luokkaa ja tapahtumien riippuvaisuuskin suurempi. Haluaako Kujala, joka tuntee yläasteen matikan, laskea meille diffuusivammalla saman todennäköisyyden, koska se kuitenkin on mitä ilmisemmin se vamma, joka Nilsílläkin oli?

[Mariacka]

---koska se kuitenkin on mitä ilmisemmin se vamma, joka Nilsílläkin oli?

Millä perusteella NG:llä oli diffuusi aivovamma? Pelkkä aivoruhjeen poissulku ei tätä todista. Miten olisi aivotärähdys, jota alkuun ehkä epäiltiinkin?

[konsta]

---koska se kuitenkin on mitä ilmisemmin se vamma, joka Nilsílläkin oli?

Millä perusteella NG:llä oli diffuusi aivovamma? Pelkkä aivoruhjeen poissulku ei tätä todista. Miten olisi aivotärähdys, jota alkuun ehkä epäiltiinkin?

No ei tuota aivoruhjettakaan ole täysin poissuljettu, mutta jos täällä ei mitenkään hyväksytä enää aivoruhjetta, niin kutsutaan sitä aivovammaksi.

Pitkä tajunnan alenema, pitkä sekavuus vielä senkin jälkeen. Tietenkin vähintäänkin aivotärähdystä epäiltiin, mutta jatkunut väsymys vei lopulta neurolle, ja testeihin. Tajunnan aleneman perusteella nykyluokitus olisi automaattisesti keskivaikea aivovamma, mitä ainakin Tenovuo päätyi pitämään todennäköisenä.

Minulle on ihan sama, mikä tuon vamman nimi olisi. Lähinnä kiinnostaisi se, oliko NG toimintakykyinen vammat saatuaan.

[kujala]

Edit: poistettu virheellinen laskelma.

[konsta]

---koska se kuitenkin on mitä ilmisemmin se vamma, joka Nilsílläkin oli?

Millä perusteella NG:llä oli diffuusi aivovamma? Pelkkä aivoruhjeen poissulku ei tätä todista. Miten olisi aivotärähdys, jota alkuun ehkä epäiltiinkin?

Otetaas uudestaan. Eli onko mielestäsi joitaikin asioita, jotka sotivat ylipäätänsä aivovammaa vastaan? Jos teet vaikka +/--listan, niin kumpaa päätyisit pitämään todennäköisenä, vammattomuutta, tai aivovammaa?

[Mariacka]

^Kirjoitin jo edelliseen pohdintaasi pitkän selityksen, joka hävisi, kun verkkoyhteys takkuili (talletin sen kyllä Wordille, jos joskus tarvitsen).

Mutta tuohon kysymykseesi: En pidä aivotärähdystä enkä kallonpohjamurtumaakaan täysin epätodennäköisinä. Aivoruhjeeseen en saadun tiedon valossa usko (vammojen syntymekanismi, tosi lyhyt ja osin hävinnytkin muistiaukko ennen turmaa, kokeiden negatiivisuus 1900- ja 2000-luvuilla, täydellinen ja suht nopea toipuminen).

Aivotärähdys on aivovamma ja siihen on hyvinkin voinut liittyä aksonivaurioita.

LIITÄN PERÄÄN AIEMMAN SEPUSTUKSENI LIITTYEN TÄHÄN KOMMENTTIISI

No ei tuota aivoruhjettakaan ole täysin poissuljettu, mutta jos täällä ei mitenkään hyväksytä enää aivoruhjetta, niin kutsutaan sitä aivovammaksi.

Pitkä tajunnan alenema, pitkä sekavuus vielä senkin jälkeen. Tietenkin vähintäänkin aivotärähdystä epäiltiin, mutta jatkunut väsymys vei lopulta neurolle, ja testeihin. Tajunnan aleneman perusteella nykyluokitus olisi automaattisesti keskivaikea aivovamma, mitä ainakin Tenovuo päätyi pitämään todennäköisenä.

^Aivan. Yritinkin etsiskellä, minkälaisia oireita DAI aiheuttaisi, mutta en äkkiseltään löytänyt mitään erityistä. Toki DAI voi liittyä myös aivotärähdykseen tai olla itsenäinen, kuten aiemmista lähteistä ilmeni. Ilmeisesti myös DAI:n (suomennettu myös sanoin traumaattinen aksonivaurio) voi olla luokitukseltaan lievästä vaikeaan. Sen vaikeusasteesta emme tietysti osaa päätellä mitään NG:n kohdalla; ottaen kuitenkin hyvän toipumisen huomioon se ei esiintyessään välttämättä ollut erityisen vaikea. Ja lisäksi pitää ottaa huomioon muut mahdolliset vammat ja niiden oireet ja vaikutus toimintakykyyn. Mahdoton tehtävä, mutta mielenkiintoinen.

Tuo neurolle siirto: Voihan olla, että sinne siirrettiin automaattisesti toipumaan ja saamaan lisäinfoa vammoista tutkimusten avulla, kun ensiapu plus tarkkailu oli ohi. Se ei siis välttämättä johtunut potilaan väsymyksestä. Potilasasiakirjoissa ei ilmeisemmin oltu siirtosyitä mainittu. Voihan olla, että potilasta haluttiin pitää myös "turvassa" murhaajan uusintayritykseltä.

Laineen sivuilla oli pätkä tekstiä, jonka mukaan NG oli kertonut hypnoosissa saaneensa teltasta ulos kömmittyään potkun leukaansa murhaajalta. Onko tätä teoriaa missään kehitelty?

[Sariola]

Pistetään nyt tähän lainaus tuolta linkistä. Siitä selviää selityksittä kuinka luotettavasti MAGNEETTIKUVAUKSELLA voidaan todeta aivovamma:


Vammapotilaiden magneettikuvauksissa suositellaan käytettäväksi T1- ja T2-painotteisia, protonitiheys- ja gradienttikaikusekvenssejä sekä mielellään myös diffuusio- ja FLAIR-kuvauksia 78, 79, 80.
Gradienttikaikusekvenssit näyttävät verenvuodot luotettavimmin, ja diffuusio- ja FLAIR-kuvauksilla saadaan esiin muutoksia, jotka eivät näy tavanomaisemmilla sekvensseillä 81, 82, 83, 84, 85, 86.
Vaikean aivovamman akuuttivaiheessa tavanomainen magneettikuvaus antaa normaalilöydöksen noin 5 %:lla potilaista 87, 88.
Tämä on mahdollista etenkin silloin, kun primaarisena vammamekanismina on traumaattinen subraknoidaalivuoto, mutta myös hemorragiset ja jopa vaikeat diffuusit muutokset saattavat jäädä näkymättä 67, 68, 89, 90, 91, 92, 93.
Alkuvaiheen magneettikuvauksessa todetuista vammamuutoksista noin 25–50 % ei ole enää nähtävissä myöhemmissä kuvauksissa 94, 95.
Keskivaikean vamman saaneista potilaista noin 25–50 %:lla magneettikuvauksen löydös on täysin normalistunut kuukauden kuluessa samaa kuvaustekniikkaa käytettäessä 96, 97. On epäselvää, missä määrin korjaantuviin magneettikuvausmuutoksiin liittyy pysyviä, esimerkiksi neuropatologisesti todettavia kudosvaurioita tai pysyviä aivotoiminnan muutoksia.



Tuosta ilmenee selityksittä, että aivojen magneettikuvaus varsinkin 44 vuotta tapahtuman jälkeen ei ole enää lainkaan pätevä osittamaan juuri mitään aivovamman olosta 44 vuotta aikaisemmin. Tuo kannattaa lukea ajatuksella. Niinhän tuo on tulkittava.

[konsta]

Potilasasiakirjoissa ei ilmeisemmin oltu siirtosyitä mainittu.

Laineen sivuilla oli pätkä tekstiä, jonka mukaan NG oli kertonut hypnoosissa saaneensa teltasta ulos kömmittyään potkun leukaansa murhaajalta. Onko tätä teoriaa missään kehitelty?

Käsittääkseni siirtosyy oli mainittu ja juuri tuo jatkuva väsymys ja nukahtelu.

Tuo pätkä hypnoosista oli toinen hypnoosikoe, joka tehtiin NG:lle vasta neljä vuotta myöhemmin, oliskohan ollut Apu-lehden sponsorointi. Siinä tarina onkin melko erillainen, mm tuo isku tai potku jne. En ole lukenut tuota koskaan kokonaan.

[Mariacka]

^Ok. Jossakin väitetään, että NG:lle tehtiin vain yksi hypnoosisarja, jossa lehdistö oli sponsorina. Jossain ollaan tietoisia kahdesta sarjasta. Mielenkiintoista silti, että tarina muuttui.

[Mariacka]

Jos ajatellaan siltä kannalta, että NG sai vammansa Sepon nyrkistä/kengästä jonkun nujakan seurauksena jo ennen surmia ja hänet jätettiin (törkeästi) teltan ulkopuolelle nukkumaan päätään selväksi. Jos hän iskusta toinnuttuaan piilotteli tavarat ja tappoi toiset vihan vimmassaan, niin silloin pitää miettiä sitä, olisivatko iskun ja mahdollisen aivovamman seuraukset lyöneet päälle vasta tunteja episodin jälkeen. Ja jäikö hänelle itselleen mitään mielikuvaa tapahtumasta?

Ts. voiko lievän aivovamman jälkeen olla toimintakykyinen?

[Mariacka]

Pistetään nyt tähän lainaus tuolta linkistä. Siitä selviää selityksittä kuinka luotettavasti MAGNEETTIKUVAUKSELLA voidaan todeta aivovamma:

No, samasta tekstistä:

Aivovamman määritelmä

* Aivovammaan tulee määritelmän mukaan liittyä päähän kohdistuneen trauman aiheuttamana ainakin joku seuraavista:
1. minkä tahansa pituinen tajunnan menetys
2. millainen tahansa muistin menetys, joka koskee vammaa välittömästi edeltäneitä tai seuraavia tapahtumia
3. mikä tahansa henkisen toimintakyvyn muutos (esimerkiksi "pökertyminen", desorientaatio, sekavuus) vammautumisen yhteydessä tai
4. paikallista aivovauriota osoittava neurologinen oire tai löydös, joka voi olla ohimenevä tai pysyvä ---
Pelkkä päähän kohdistunut isku ei riitä osoitukseksi aivovammasta

.

[konsta]

Jos ajatellaan siltä kannalta, että NG sai vammansa Sepon nyrkistä/kengästä jonkun nujakan seurauksena jo ennen surmia ja hänet jätettiin (törkeästi) teltan ulkopuolelle nukkumaan päätään selväksi. Jos hän iskusta toinnuttuaan piilotteli tavarat ja tappoi toiset vihan vimmassaan, niin silloin pitää miettiä sitä, olisivatko iskun ja mahdollisen aivovamman seuraukset lyöneet päälle vasta tunteja episodin jälkeen. Ja jäikö hänelle itselleen mitään mielikuvaa tapahtumasta?

Ts. voiko lievän aivovamman jälkeen olla toimintakykyinen?

Nils tuskin oli enää toimintakykyinen löydettäessä, mutta olisko mahdollista, että hän olisi ollut vielä vammat saatuaan toimintakykyinen? Aivovammoihin liittyvä turvotus tulee viiveellä ja heikentää yleensä loukkaantuneen tilaa. No, ainaakn siitä ei ole juurikaan näyttöä, että NG olisi liikuskellut vertavuotavana teltan luona.

[Baretta]

Jos ajatellaan siltä kannalta, että NG sai vammansa Sepon nyrkistä/kengästä jonkun nujakan seurauksena jo ennen surmia ja hänet jätettiin (törkeästi) teltan ulkopuolelle nukkumaan päätään selväksi. Jos hän iskusta toinnuttuaan piilotteli tavarat ja tappoi toiset vihan vimmassaan, niin silloin pitää miettiä sitä, olisivatko iskun ja mahdollisen aivovamman seuraukset lyöneet päälle vasta tunteja episodin jälkeen. Ja jäikö hänelle itselleen mitään mielikuvaa tapahtumasta?

Ts. voiko lievän aivovamman jälkeen olla toimintakykyinen?

Nils tuskin oli enää toimintakykyinen löydettäessä, mutta olisko mahdollista, että hän olisi ollut vielä vammat saatuaan toimintakykyinen? Aivovammoihin liittyvä turvotus tulee viiveellä ja heikentää yleensä loukkaantuneen tilaa. No, ainaakn siitä ei ole juurikaan näyttöä, että NG olisi liikuskellut vertavuotavana teltan luona.

Eikös tuolla jossain todistusaineistoissa ollut ko. aamulta silminnäkijä havaintoja siitä että Nils oli liikkunut ja jopa yrittänyt jotain puhella...???

[kujala]

Toisaalta tapahtumat eivät ole täysin riippumattomia toisistaan

Konsta on tässä oikeassa. Kertomakaavaa voidaan käyttää vain riippumattomien tapausten todennäköisyyslaskennassa. Selkäydinneste ja MRI-kuvaus korreloivat luultavasti melko vahvasti aivoruhjeen tapauksessa. Pitäisi laskea keskinäinen korrelaatio, ja vasta tämän jälkeen voitaisiin arvioida lopullista todennäköisyyttä. Toisaalta käytössä ei edes ole tietoa siitä, millä todennäköisyydellä aivoselkäydinneste päästää läpi aivoruhjeen.

Menee liian vaikeaksi, kun vielä lisätään, että
1. tapauksien "ei aivovammaa" tai "aivotärähdys ilman jälkeä" ei olisi mitään jälkeä pitänyt jättääkään
2. oleellisempaa olisi arvioida, millä todennäköisyydellä mikin vamma on ollut - vasta sitten katoamisprosenteilla on merkitystä.

Joten jätänpä sikseen.