Teleksi kirjoitti:Eiku miettikää - viereisessä huoneessa on murhaaja. Sinä puhut hälyyn yli 4 min. Sen sijaan että soittaisit: "miestäni tapetaan, tulkaa äkkiä, kuikkakuja 6, sotkamo" ja karkuun. sinun on pakko olettaa, että tuntematon murhaaja yrittää tappaa sinut myös ja mahdollisesti lapsesi - mitä kauemmin olet puhelimessa sitä todennäköisemmin murhaaja siirtyy sinun tai lapsesi kimppuun.
Mutta jos sanot jo olevasi haavoittunut? Huolimatta siitä, oliko vaimo jo haavoittunut, hänen on täytynyt niin sanoa jo puhelun aikana ja muistaakseni aiempi käsitys oli se, että vaimo olisi omien sanojensa mukaan mennyt sen toisen kerran väliin (kerran siis ennen puhelua, kerran puhelun aikana) sitten, kun oli jo haavoittunut sillä kuuluisalla ilmarintaan johtaneella pistohaavallaan.
Waakku kirjoitti:Suomessahan "ylitappaminen" kai todella useasti ollut kiihkon vallassa, ei niinkään suunnitellusti tehty?
Yleensä näin varmasti onkin, mutta tässä tapauksessa lienee toisin. Yleensä impulsiiviset tapot johtuvat siitä, että tappaja ei kykene hillitsemään itseään ja toteuttaa tekonsa heti kun ajatus ja tilaisuus osuvat kohdalle (eli esim. humalassa). Viha/katkeruus/yms voi aivan yhtä hyvin purkautua äärimmäisellä, yliliioitetulla tavalla silloinkin kun sen purkamista on suunnitellut etukäteen.
Moni äiti ja lapsetonkin nainen on esittänyt aiemmin minusta erittäin merkittävän mielipiteensä siitä, että mikäli neljän lapsen kotiäiti, jolle lapset olivat ilmiselvästi kaikki kaikessa, olisi suunnitellut surmaa
selvästi etukäteen, hän olisi valinnut tilanteen, jossa lapset eivät olisi olleet paikalla. Olen samaa mieltä: äiti olisi halunnut suojella lapsia kammottavalta kokemukselta, mutta toisaalta myös varmistaa, ettei paikalla missään nimessä voisi olla kolmesta neljään silminnäkijää.
Teossa on kuitenkin niin uskomattomia piirteitä (siis olettaen, että se tosiaan on lavastettu), että suunnitelmaa ei ole voinut kehittää tilanteessa. Itse uskon, että vaimo on suunnitellut murhan sen jälkeen, kun mies on tuona yönä tullut kotiin. Ei ole itse ehkä lainkaan mennyt nukkumaan, on miettinyt sängyssä valveilla, miten homman hoitaa. Ja sitten iskenyt.
Mikäli kyse olisi perheriidasta joka on vain loppunut huonosti ja vaimo on päättänyt lavastaa tilanteen sen jälkeen kun Lahti on jo ollut kuollut, hänellä on ollut aikaa korkeintaan kymmenisen minuuttia sekä suunnitelman tekemiseen että sen toteuttamiseen. Sillä häke-nauhalla on pakko kuulua
jotain, josta joku on päätellyt tilanteen olleen vielä päällä, ja tulkitsisin asian niin että tuo tarkoittaa muun muassa Lahden omaa ääntä. Kuolinkorinaa tai jotain. Kello on siis lähtenyt juoksemaan viimeistään siitä. Ja toisaalta myös aiemmin mainitsemastani veren maksoittumisesta yms. paikalta (=ruumiista) kerätystä teknisestä tiedosta luulisi näkevän, onko ukko maannut kalmona jo pidempään vai ei.
Niin nopeasti ei voi olla mahdollista toteuttaa lavastusta, joka tepsii välittömästi sekä teknisen tutkinnan väkeen että muihin rikostutkijoihin - ja pitää miltei kolmen vuoden ajan. Lisäksi se, että Lahti olisi kuollut ennen lavastusajatuksen syntyä, tarkoittaisi sitä että AA:lla olisi käynyt mieletön tuuri, ettei paikalle ole jäänyt selittämättömiä jälkiä tuosta kamppailusta, ja etteivät lapset ole heränneet jo silloin.
Hessu52 kirjoitti:Mies on raivannut lasin tuolilla olevan liinan avulla ja kiivennyt sisään. Tästäkään ei kuulu kovaa ääntä.
Pitänee kuitenkin ottaa huomioon se, että naapuri KUULI ikkunan rikkoutuvan, joten aikaa tuohon kaikkeen ei ole ollut luultavimmatusti kovinkaan paljon?
Kukaan ei ole kuullut ikkunan rikkoutuvan, tai ainakaan uskaltanut ilmoittaa siitä tähänastisen tutkinnan aikana. Vai onko tällainen asia selvinnyt esim. eilisen aikana?
160-senttinen, jalkavikainen Lahti
tuskin kiipesi ikkunasta sisään ja jos olisi kiivennyt, ikkunaan olisi jäänyt siitä jälki, kuten kuituja tai sormenjälkiä, joita olisi muuten mahdoton selittää.
Yksi ainoita asioita joita poliisi
on julkisuuteen sanonut vaimon pidätyksen jälkeen on se, että vaimon epäillään rikkoneen ikkunan lavastusmielessä.