MURHA.INFO

Ensimmäisten poliisipartioiden joukossa oli poliisin vaativien tilanteiden erikoisryhmä Vati on ryhmä, joka on koulutettu kohtaamaan vaaraa, vastarintaa ja väkivaltaa, eli tilanteita, jotka uhkaavat henkeä ja terveyttä.

Vati-ryhmälle tyypillinen tehtävä on juuri perjantain kaltainen piiritystilanne, jossa henkilö on linnoittautunut asuntoon ampuma-aseiden kanssa.

Kahden ja puolen tunnin ajan poliisi piiritti kiinteistöä ja yritti saada neuvottelukontaktia epäiltyyn. Piiritystilanteen aikana poliisi sai tiedon, että myös miehen vaimo on sisällä talossa.

Kello 23.30 poliisit lähestyivät taloa käskyttäen. Yllättäen rakennuksen ovella poliisien ollessa menossa sisään 67-vuotias epäilty avasi tulen poliiseja kohti.

Poliisi vastasi tulitukseen ja vetäytyi.

Tilanteessa kuoli noin 30-vuotias poliisimies ja haavoittui toinen samanikäinen poliisimies. Loukkaantunut poliisi ei ole enää hengenvaarassa, vaan hän toipuu vammoistaan.

Iltalehden tietojen mukaan molemmat poliisit kuuluivat nimenomaan erikoiskoulutettuun Vati-ryhmään.

Iltalehden tietojen mukaan poliisilla ei ollut mitään tietoa siitä, että epäillyllä miehellä oli nimenomaan rynnäkkökivääri. Ase yllätti poliisin täysin.

Poliisi olisi valinnut toisenlaisen taktisen toimintatavan, jos se olisi etukäteen tiennyt miehen hallussa olleesta sarjatuliaseesta.

Taloon oli kuitenkin pakko mennä, koska myös vaimon tiedettiin olevan sisällä.

IL:n tietojen mukaan poliisin erityiskoulutettu ja -varustettu valmiusyksikkö Karhu saapui paikalle vasta sitten, kun poliiseja oli jo ammuttu.

terssi kirjoitti:Talossa oli jo yksi sivullinen, joka olisi voinut puhua järkeä. Vai oliko auttamassa.

Mitäs avunanto poliisimurhaan? 3-5 vuotta?

MattiMehukatti kirjoitti:Minkälainen ihminen ottaa lainan takaajaksi omat lapsensa, kun tietää, että jos kakka osuu tuulettimeen laina lankeaa lasten maksettavaksi.

Vihdin ampujan talokin oli ulosmitattu


Maanantai 20.6.2016 klo 23.20


Vihdin 67-vuotiaalta ampujalta oli ulosmitattu hänen omistamansa talokin, jossa hän asui yhdessä vaimonsa kanssa.

Mies omisti verottajan tietojen ja pankilta saadun velkakirjan mukaan kiinteistön kokonaan itse. Hän oli ostanut talon keväällä 1978 äidiltään ja isänsä kuolinpesältä.

Kiinteistö ulosmitattiin miehen veloista elokuussa 2010, tammikuussa 2011 ja heinäkuussa 2013.

Ulosmittauspäätökset ovat lainvoimaisia.


Valitus oikeuteen

Mies valitti vaimonsa kanssa kiinteistön ulosmittauspäätöksestä huhtikuussa 2015 Espoon käräjäoikeuteen.

Maaliskuussa 2015 Länsi-Uudenmaan ulosottovirasto oli päättänyt, että ulosoton täytäntöönpanoa ei keskeytetä. Ulosottomies ei myöskään hyväksynyt väitettä, jonka mukaan vaimo omistaisi kiinteistön yhdessä miehensä kanssa.

Ulosottomiehen mukaan avioliiton solmiminen ei aiheuta muutoksia puolisoiden omistussuhteisiin, ja vaikka vaimo olisi maksanut talosta lainaa, oli kiinteistö ainoastaan miehen omistuksessa.

Puolisot vaativat valituksessaan käräjäoikeudelle, että ulosmittaus on kumottava ja ulosotto keskeytettävä, koska pariskunta omistaa kiinteistöt yhdessä, ja he käyttävät niitä yhteisenä kotinaan.

Pariskunnan mukaan ulosottoviraston menettely ei perustunut lakiin.


Vaimo pyysi käräjäoikeutta vahvistamaan kiinteistön yhteisomistajuuden ja toteamaan, että hän ei ole kenellekään velkaa eikä myöskään ulosoton kohteena. Ulosottomiehellä ei siis olisi ollut toimivaltaa vaimon osittainkaan omistamaan varallisuuteen.


Ulosmitattu liikaakin

Espoon käräjäoikeus jätti pariskunnan valituksen tutkimatta elokuussa 2015 antamallaan päätöksellä.

Seuraavaksi aviopari valitti Helsingin hovioikeuteen. He vaativat jälleen, että kiinteistön ulosmittaus kumotaan.

Pariskunnan mukaan ulosmittaus oli kumottava jo siksikin, että samoista miehen veloista oli jo ulosmitattu riittävästi rahaa, joten kiinteistön ulosmittaus on tarpeetonta.

Aviopari pyysi hovioikeudelta pääkäsittelyä, mutta oikeus ei siihen suostunut.

Hovioikeus katsoi myös, ettei miehellä ollut oikeutta valittaa ulosmittauksesta.

Helsingin hovioikeus antoi päätöksensä helmikuussa 2016. Hovioikeus totesi, että perusteet rahavarojen ulosmittaukselle olivat olemassa.

Ulosottomies oli kuitenkin oikeuden mukaan velvollinen ryhtymään toimenpiteisiin mahdollisen liiallisen ulosmittauksen kumoamiseksi, eli selvittämään oliko kiinteistöä enää tarvetta ulosmitata rahavarojen ulosmittauksen jälkeen.

Hovioikeus ei ottanut päätöksessään kantaa siihen, oliko kiinteistö pidettävä edelleen ulosmitattuna.

Pariskunnan mukaan ulosmittaus oli kumottava jo siksikin, että samoista miehen veloista oli jo ulosmitattu riittävästi rahaa, joten kiinteistön ulosmittaus on tarpeetonta.

Aviopari pyysi hovioikeudelta pääkäsittelyä, mutta oikeus ei siihen suostunut.

Hovioikeus katsoi myös, ettei miehellä ollut oikeutta valittaa ulosmittauksesta.

Helsingin hovioikeus antoi päätöksensä helmikuussa 2016. Hovioikeus totesi, että perusteet rahavarojen ulosmittaukselle olivat olemassa.

Ulosottomies oli kuitenkin oikeuden mukaan velvollinen ryhtymään toimenpiteisiin mahdollisen liiallisen ulosmittauksen kumoamiseksi, eli selvittämään oliko kiinteistöä enää tarvetta ulosmitata rahavarojen ulosmittauksen jälkeen.

Hovioikeus ei ottanut päätöksessään kantaa siihen, oliko kiinteistö pidettävä edelleen ulosmitattuna.

Luupää kirjoitti:'
PS
Näkeekö kukaan muu ympyrän sisällä ikäänkuin kuvajaisena valkoasuisen, päältä kaljun, alaspäin katsovan miehen jolla on kansanomaisesti sanottuna nappi otsassa?

Oikeanpuoleinen luodinreikä muodostaa sen "napin".

ReissuLasse kirjoitti:
Talousvaikeuksista voi lähes aina syyttää vain omia valintojaan.

Betonipuu kirjoitti:Miksi puhutaan n.30-vuotiaasta? Jos on syntynyt 1974, on yli nelikymppinen.

Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen vanhempi konstaapeli Mikko Venäläinen. Hän on noin 30-vuotias. Mikko Venäläinen on valmistunut poliisiksi vuonna 2004.