Edes sairaanhoitajien puhelujen salakuuntelu ei paljastanut, kuka murhasi nuoren naispotilaan Salossa
Syyttäjän mukaan näyttö ei riittänyt syytteen nostamiseen. Epäselväksi jäi, kuka myrkytti potilaan ja mistä lääkeaine oli peräisin.
- Sairaanhoitaja työssään. Viitekuva
- sairaanhoitaja_työssään.jpg (40.42 KiB) Katsottu 1009 kertaa
”NÄIN jo ovelta, että hän on kuollut. En edes laittanut valoja päälle.”
Näillä sanoilla Salon sairaalan sairaanhoitaja kuvaili jälkeenpäin poliisille tilannetta, kun hän löysi 18-vuotiaan naispotilaan kuolleena vuoteestaan sisätautiosastolla vuoden 2017 vappuaattona kello 3.57.
Joitakin kuukausia myöhemmin kuolema paljastui oikeuslääketieteellisessä ruumiinavauksessa henkirikokseksi.
Potilaan kuolleena löytäneen hoitajan epäiltiin murhanneen hänet. Aluksi teosta epäiltiin kolmea muutakin hoitajaa.
Sairaanhoitaja vapautui murhaepäilystä huhtikuun lopussa. Syyttäjä päätti tuolloin olla nostamatta syytettä näytön puuttumisen vuoksi häntä vastaan.
...
SALON sairaalan henkirikoksen 18-vuotias uhri oli koko elämänsä ajan riippuvainen muiden ihmisten huolenpidosta ja hoidosta.
Avun tarvetta lisäsi se, ettei hän osannut puhua.
Ennen henkirikosta nainen siirrettiin Turun yliopistollisesta sairaalasta jatkohoitoon Salon sairaalan valvontaosastolle. Sieltä hänet tuotiin sisätautiosastolle noin neljä päivää ennen kuolemaa.
Iltavuoron työntekijät kävivät hänen huoneessaan surmayötä edeltävänä iltana kello 20–21:n aikaan.
”[Potilaalla] oli oma pehmolelu tai maskotti, joka piti laittaa hänen viereensä nukkumaan. Parini hassutteli pehmolelun kanssa, ja [potilas] hymyili ja oli hyväkuntoisen ja tyytyväisen oloinen”, erikoissairaanhoitaja kertoi poliisille.
Se oli mahdollisesti viimeinen kerta, kun potilaan havaittiin olevan hereillä.
Kun kaksi yövuoron työntekijää kävi huoneessa iltakymmenen aikaan, nainen nukkui rauhallisesti.
Kuutisen tuntia myöhemmin hänen havaittiin kuolleen.
...
Surmayön tapahtumien selvittäminen osoittautui poliisille vaikeaksi.
Ensinnäkin teosta oli kulunut jo niin pitkä aika, ettei potilaan huoneesta voinut enää etsiä esimerkiksi sormenjälkiä tai muita mahdollisia teknisiä todisteita.
Yövuoron hoitajat eivät osanneet kuulusteluissa sanoa, kuka tai ketkä mahdollisesti kävivät katsomassa potilasta kuuden tunnin aikana iltakymmenen jälkeen.
Muistamattomuutta voi selittää se, että kuulustelut tehtiin vasta kolme vuotta kuoleman jälkeen.
Sisätautiosastolla ei ollut myöskään valvontakameroita. Niiden tallenteet olisivat voineet paljastaa huoneessa käyneen henkilön.
Samassa huoneessa oli ollut toinenkin potilas. Iäkkäämpi nainen ei pystynyt vastaamaan johdonmukaisesti poliisin kysymyksiin.
- Henkirikoksen epäillään tapahtuneen Salon sairaalan sisätautiosaston potilashuoneessa. Uhrin vuode oli lähempänä ovea kuin toisen potilaan.KUVA: POLIISIN ESITUTKINTA-AINEISTO
- Salon_sairaalan_huone.jpg (37.91 KiB) Katsottu 1009 kertaa
KAIKKI neljä hoitajaa kutsuttiin kesäkuussa 2020 kuulusteluihin murhasta epäiltyinä. Samalla poliisi alkoi kuunnella salaa heidän puhelujaan.
Esitutkintatoimia oli viivästyttänyt se, että yksi sairaanhoitajista oli joutunut vankilaan puukotettuaan humalassa silloista miesystäväänsä.
- Poliisi halusi odottaa naisen vapautumista ennen hoitajien kuulusteluja ja muita heihin kohdistuvia esitutkintatoimia.
KAIKKI hoitajat kiistivät kuulusteluissa antaneensa potilaalle propofolia. Kolme hoitajaa vapautui esitutkinnan edetessä rikosepäilyistä.
Ainoaksi epäillyksi jäi tapahtuma-aikaan hieman alle 30-vuotias sairaanhoitaja, jonka vapautumista vankilasta poliisi oli odottanut.
Epäilty oli vastuussa yövuoron aikana naispotilaan hoidosta, vaikka muutkin saattoivat käydä hoitamassa potilasta yön aikana.
POLIISI yritti saada useasti kuulusteluissa sairaanhoitajan tunnustamaan propofolin antamisen potilaalle. Kuulustelija esitti hänelle muun muassa nämä kysymykset:
”Onko niin, että sinulla yksinkertaisesti paloi pinna [potilaan] kanssa ja tapoit hänet äkkipikaisuuksissasi, kesken raskaan ja kiireisen yövuoron?”
”Tapoitko sinä [potilaan] tahallasi vai oliko se vahinko?”
”Oliko sinun tarkoitus tappaa [potilas] vai pelkästään helpottaa hänen oloaan, kun annoit hänelle propofolia?”
Nainen kiisti joka kerta teon.
Esitutkinnassa selvisi myös, että nainen oli anastanut sairaalasta huumausaineeksi luokiteltavia lääketabletteja ja antanut ne silloiselle miesystävälleen. Puhelinkuuntelussa kävi ilmi, että hän oli myös lyönyt humalaisen riidan yhteydessä miestä.
Sairaanhoitaja irtisanottiin vuonna 2018. Hän oli vangittuna murhaepäilyn vuoksi noin kahden ja puolen kuukauden ajan.
POLIISI ei löytänyt suoria todisteita naisen syyllisyydestä murhaan, vaan näyttö liittyi pitkälti hänen toimintaansa yövuoron aikana. Sen katsottiin viittaavan syyllisyyteen.
Aluesyyttäjä
Ville Urpomäen mukaan näyttö eivät ollut niin vakuuttava, että naista vastaan olisi voitu nostaa murhasyyte.
Esitutkinnan mukaan sairaanhoitaja ei esimerkiksi aloittanut potilaan elvytystä, kun hän löysi tämän elottomana.
Syyttäjän mukaan sairaanhoitajan toiminta ei eronnut elvytyksen osalta muiden hoitajien toiminnasta.
Kun sairaanhoitaja havaitsi naisen elottomaksi, hän haki huoneeseen muut hoitajat. Hekään eivät aloittaneet elvytystä ennen lääkärin saapumista.
Esitutkinnan mukaan sairaanhoitaja kävi yöllä viereisellä valvontaosastolla, jossa säilytettiin propofolia. Tällöin hän olisi mahdollisesti saanut lääkettä käyttöönsä.
Propofolia säilytettiin valvontaosastolla lääkehuoneen lukitsemattomassa kaapissa. Lääkehuoneen oven oli määrä olla lukittuna, mutta tapahtuma-aikana ovi oli auki suljinpumpun vian vuoksi.
Valvontaosaston hoitajat olivat pääsääntöisesti koko ajan lääkehuoneen läheisyydessä.
Syyttäjän mukaan valvontaosastolla ei havaittu, että sieltä olisi viety propofolia. Sairaanhoitajan käynti osastolla voi selittyä erään potilaan siirtämisellä sinne.
TODISTAJIEN mukaan nainen vaikutti yövuorosta lähtiessään poissaolevalta eikä vastannut muiden tervehdyksiin.
Syyttäjän mukaan tällä asialla ei ole merkitystä syyllisyyden arvioinnin kannalta, koska todistajien mukaan puhumattomuus saattoi johtua potilaan kuoleman aiheuttamasta järkytyksestä.
...
Poliisi tulkitsi myös sairaanhoitajan kertomuksen muuttuneen esitutkinnan aikana.
Ensimmäisissä kuulusteluissa hän kertoi havainneensa potilaan elottomuuden huoneen ovelta ja lähteneensä sen jälkeen hakemaan apua. Myöhemmin hän sanoi käyneensä sängyn vieressä ennen avun hakemista.
Syyttäjän mukaan tälläkään asialla ei ole olennaista merkitystä, koska potilaan sänky sijaitsi vain muutaman askeleen päässä ovelta.
Epäilty suostui myös vapaaehtoiseen muistijälkitestiin. Siinä laitteisto mittaa hermoston tahdonvastaisia reaktioita, kun hänelle kerrotaan tiettyjä asioita.
Muistijälkitestin tavoite on selvittää, tietääkö rikoksesta epäilty rikoksen yksityiskohtia. Testi ei yritä paljastaa valehtelua vaan tunnistaa, onko epäillyllä sellaista tietoa, jota vain syyllisellä voi olla.
Sairaanhoitaja reagoi testissä voimakkaasti neljään kysymykseen, jotka koskivat propofolia.
Syyttäjän mukaan naisen reaktiot saattoivat johtua siitä, että hän tiesi testin aikaan propofolin aiheuttaneen potilaan kuoleman. Se oli tullut esiin aiemmin kuulusteluissa.
SYYTTÄJÄN mukaan esitutkinnassa jäi kokonaisuudessaan epäselväksi, kuka antoi propofolia potilaalle ja mistä lääkeaine oli peräisin.
”Murha ei vanhene rikoksena koskaan, mutta poliisilla ei ole enää aktiivisia tutkintatoimia käynnissä. Pengoimme läpi kaiken pengottavissa olevan”, sanoo tutkinnanjohtaja
Juha Kainonen Lounais-Suomen poliisista.
...
Valvira selvitti Salon sairaalan toimintaa kantelun perusteella henkirikoksen jälkeen. Sairaalan toiminnassa ei havaittu mitään poikkeavaa.