Hermione kirjoitti: Ti Joulu 27, 2022 3:34 pm
ajanpatina kirjoitti: Ti Joulu 27, 2022 2:54 pm
AyCapo kirjoitti: Ti Joulu 27, 2022 10:51 am
Tämä tilahan oli jakamaton kuolinpesä,missä kyseinen herra on asunut koko ikänsä? Jossain oli maininta siskosta. Onko elossa vielä vai onko testamentannut omaisuutensa seurakunnallle,mikä on alkanut vaatimaan ko. kuolinpesää jaettavaksi? Onko tässä syytä polttaa kirkko,kotitila ja tappaa itsensä? Noh,ehkä tuollaiselle erakolle on..
Eiköhän vakuutusyhtiö vie kuolinpesän, kun se joutuu makseleen kirkon polton viulut. Maita ja mantuja, kun erakko Kari ei sentään saanut olemattomiin edes tulen voimalla. Mutta, patu teki näyttävän lähdön täältä ikuisuuteen, jonka ainakin pari sukupolvea muistaa Karjalan korvissa.
Jos ja kun se kirkon polttaja on kuollut (tai siis kuollutta epäillään tekijäksi - esitutkinta on vielä kesken), niin kuollutta ei voi asettaa syytteeseen ja tuomita korvauksiin.
Mikäli näyttö osoittaa kuolleen olleen myös kirkonpolttaja, niin kun esitutkinta saadaan valmiiksi, ei esitutkinta koskaan päädy syyttäjän pöydälle. Korvaukset tulee olemaan seurakunnan ja vakuutusyhtiön välinen asia.
Noin kauniin kirkon tuhoaminen oli kyllä todella törkeä teko. Tuollaisia ei enää uusia rakenneta
Käsittääkseni perittävän tekemien rikosten vahingonkorvausvastuu kohdistuu kuolinpesän omaisuuteen. Rikosvastuu katkeaa kuolemaan, mutta vahingonkorvausvastuu ei. Velkaa ei voi periä, mutta kuolinpesä voi tehdä konkurssin.
Vuonna 2016 Turun hovioikeus piti käräjäoikeuden aiemman tuomion voimassa, jonka mukaan Vihdin poliisisurmasta epäillyn kuolinpesän omaisuutta ei tarvitse laittaa vakuustakavarikkoon.
https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2016100422412821
Sittemmin 2019
Valtakunnanvoudin virasto ehdotti pakkokeinolakia muutettavaksi niin, että kuolleen epäillyn kuolinpesä voitaisiin vakuustakavarikoida.
https://www.ulosottolaitos.fi/material/ ... iseksi.pdf
"Rikoslain 8 luvun 16 §:n 2 momentin nojalla menettämisseuraamus tuomitaan kuolinpesän varoista,
jos rikoksentekijä tai muu seuraamuksesta vastuussa olevan henkilö on kuollut, paitsi jos menetetyksi
tuomitseminen olisi kohtuutonta. Niin ikään kuolinpesään voi kohdistua asianomistajan
vahingonkorvausvaade. Työryhmä katsoo, että rikosperusteinen vahingonkorvausvaade ja
menettämisseuraamus tulisi voida turvata vakuustakavarikolla myös niissä tilanteissa, joissa
rikoksesta epäilty tai muuten vastuussa oleva henkilö on kuollut. Myös näissä tilanteissa voi
käytännössä olla aihetta epäillä, että kuolinpesän osakkaat pyrkivät hukkaamaan tai kätkemään
omaisuutta mahdollisen korvausvastuun välttämiseksi. Kuolinpesän osakas vastaa perintökaaren 18
luvun 7 §:n nojalla henkilökohtaisesti vahingosta, jonka hän pesää hoitaessaan tai hallitessaan on
tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut jollekin, jonka oikeus on pesänselvityksestä
riippuvainen. Vaikka osakkaalla on perintökaaren nojalla korvausvastuu, ei sitä kuitenkaan
välttämättä pystytä toteuttamaan, mikäli osakas ehtii hukkaamaan tai kätkemään omaisuuden.
Koska vakuustakavarikkoa ei vallitsevan oikeuskäytännön mukaan voida kuolinpesää vastaan
käyttää, jää asianomistajalle mahdollisuus turvata saatavansa hakemalla turvaamistoimea
siviiliprosessissa oikeudenkäymiskaaren 7 luvun säännösten nojalla. Asianomistajan kannalta
siviiliprosessin käynnistäminen sanotussa tilanteessa voi kuitenkin olla liian työlästä ja siihen sisältyy
kulu- ja korvausriski. Lisäksi oikeudenkäymiskaaren mukaisen turvaamistoimen täytäntöönpano
lähtökohtaisesti edellyttää asianomistajan asettamaa hakijavakuutta. Työryhmä pitää perusteltuna,
että korvausvelvollisuuden turvaaminen ei olisi riippuvainen siitä vastuussa olevan henkilön
kuolemasta. Työryhmä ehdottaa näin ollen pakkokeinolain täsmentämistä siten, että
vakuustakavarikon käyttäminen kuolinpesää vastaan mahdollistettaisiin".
edit. korjattu typo
