Savon Sanomat 28.4.2025
https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/8479233
Pohjois-Savon käräjäoikeus on hylännyt osan syytteistä, jotka nostettiin maakunnan suuressa salametsästysvyyhdissä.
Kokonaisuudessa nostettiin syytteet yhteensä 31 henkilölle. Viiden vastaajan syytteet hylättiin näytön puutteen vuoksi kokonaan. Kolmelle vastaajalle tuomittiin vaadittujen ehdollisten vankeusrangaistusten sijaan 50–60 päiväsakon suuruiset päiväsakkorangaistukset.
Loput 23 syytettyä tuomittiin ehdollisiin vankeusrangaistuksiin, joiden mitat vaihtelevat 60 päivän ja puolentoista vuoden välillä. Osa heitäkin vastaan nostetuista syytteistä tuli hylätyiksi tai tuomituiksi syyttäjien vaatimuksia lievemmillä rikosnimikkeillä.
Pisin, puolentoista vuoden mittainen ehdollinen vankeusrangaistus tuomittiin 60-vuotiaalle miehelle yhteensä 11 rikoksesta, joihin lukeutuivat kahdeksan törkeää metsästysrikosta, kaksi törkeää laittoman saaliin kätkemistä ja yksi ampuma-aserikos.
Lapinlahden entinen kunnanvaltuutettu Jorma Ruotsalainen, 76, tuomittiin vuodeksi ja kahdeksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen kaikkiaan neljästä törkeästä metsästysrikoksesta. Yksi syytekohta hylättiin, koska hänen todettiin ampuneen kertomansa mukaisesti tahallaan ohi sudesta. Ruotsalainen tuomittiin metsästyskieltoon heinäkuun loppuun 2028 saakka.
Jorma Ruotsalaisen avustaja, asianajaja Tuomo Laukkanen toteaa, ettei hänen päämiehensä halua kommentoida tuomiota mitenkään. Laukkanen ei lausu myöskään mahdollisesta valittamisesta hovioikeuteen.
– Noudatan tässäkin päämieheni tahtoa, Laukkanen sanoo.
Lisäksi yli vuoden mittaiseen vankeusrangaistukseen tuomittiin 29-vuotias mies, joka tuomittiin neljästä törkeästä metsästysrikoksesta, yhdestä metsästysrikoksesta ja kuudesta luonnonsuojelurikoksesta yhden vuoden ja yhden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. 41-vuotias mies puolestaan sai tasan vuoden mittaisen ehdollisen vankeusrangaistuksen kahdesta törkeästä metsästysrikoksesta.
Lyhyin ehdollinen vankeusrangaistus on 60 päivää. Se jaettiin törkeästä laittoman saaliin kätkemisestä henkilölle, jonka saama syyte törkeästä metsästysrikoksesta hylättiin näytön puutteen vuoksi.
Yhteensä salametsästäjät tuomittiin maksamaan valtiolle yli 43 000 euroa tappamistaan suojelluista eläimistä. Lisäksi valtiolle tuomittiin menetettäväksi yhteensä 11 asetta. Sen sijaan yhtäkään metsästyskoiraa tai koiran arvoa ei tuomittu valtiolle menetettäväksi, koska oikeus totesi, että se voidaan katsoa kohtuuttomaksi.
Kaikki hylätyt syytekohdat olivat törkeitä metsästysrikoksia. Lisäksi osa törkeistä metsästysrikoksista nostetuista syytteistä tuomittiin lopulta perusmuotoisina metsästysrikoksina tai avunantoina.
Kokonaan syytteistä vapautuivat yksi kahdesta törkeästä metsästysrikoksesta syytetty mies ja neljä yhdestä törkeästä metsästysrikoksesta syytettyä miestä.
Syytteitä hylättiin pääasiassa näytön puutteen vuoksi. Osassa tapauksia näyttö ei riittänyt osoittamaan varmuudella, että syytetyt olisivat olleet mukana kyseisessä jahdissa tai tietoisia jahdin laittomasta kohteesta.
– On jäänyt näyttämättä riittävällä varmuudella toteen se, että jahti on ollut luvaton, metsästetty vastoin riistaeläimen rauhoitusta tai että siinä on kaadettu ilves, yhden syytekohdan hylkäystä perustellaan.
Niin ikään hylättiin osa vaadituista metsästyskielloista. Yhteensä metsästyskieltoihin määrättiin 20 henkilöä, ja neljä pisintä kieltoa ulottuu heinäkuun loppuun 2028 saakka.
Paljon julkisuutta saaneen, Luonnonvarakeskuksen pannoittaman Unna-suden taposta ei hylätty yhtäkään syytettä, mutta yhden vastaajan todettiin syyllistyneen törkeän metsästysrikoksen sijaan avunantoon törkeään metsästysrikokseen.
Käräjäoikeus otti suuremman syyllisyyden huomioon rangaistusta ankaroittavana seikkana niin Ruotsalaisen, ankarimman rangaistuksen saaneen 60-vuotiaan miehen kuin kahdesta metsästysrikoksesta 11 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen tuomitun 45-vuotiaan miehen kohdalla. Oikeuden mukaan Ruotsalaisella oli luottamustehtäviensä vuoksi sellaista uskottavuutta ja luotettavuutta, että useat metsästäjät ovat osallistuneet luvattomiin suurpetojahteihin.
Ruotsalainen ja 45-vuotias mies olivat myös Riistakeskuksen hyväksymiä petoyhdyshenkilöitä, joille suurpetohavainnoista ilmoitetaan. Tehtävissä edellytetään luotettavuutta ja rehellisyyttä, oikeus huomauttaa tuomiossaan.
Ankarimman rangaistuksen saaneen 60-vuotiaan miehen oikeus puolestaan toteaa ottaneen luvattoman metsästyksen tavakseen ja panneen monta jahtia alulle.
Tuomiot eivät ole lainvoimaisia.