teemu kirjoitti:Ensin lähdet siitä, että erikokoiset pisarat joutuvat eri paikkoihin ilmanvastuksen vuoksi, minkä on tarkoitus selittää havainnot. Kun kerron, ettei käyttämässäsi mallissa käy niin, niin pistät huomautuksen Ö-mappiisi.
Olen puhunut ilmanvastuksesta siinä merkityksessä, että ylhäältä alas lähtevä pisara (sekä suuri että pieni) menettää vaakasuuntaista voimaansa alastulon aikana, jolloin esim. 45 asteen lähtökulma ei kerro mitään siitä, mihin pisarat laskeutuvat. Tämä koskee siis suuria että pieniä pisaroita.
Arvelen (en tiedä), että isot ja pienet pisarat voivat joutua eri radoille senkin vuoksi, että niiden lähtökulmassa on eroja. Onko Sinulla Teemu tietoa siitä, että isot ja pienet pisarat lähtevät täsmälleen samassa lähtökulmassa, joka kerta, aina? Jos on, hyvä juttu. Silloin opin taas jotakin lisää. Ja onko Sinulla tietoa siitä, ettei koskaan, missään tapauksessa, mikään muu voisi aiheuttaa tällaista eroa? Vaikkapa vain sellainen asia, että ihoon osuva objekti on särmäinen, rosoinen, pyöreä tms. jolloin kaksi näennäisesti samasta pisteestä lähtevää parvea saavatkin mikroskooppisella tasolla pienen (mutta riittävän) eron lähtökulmissa.
Jos kaikki tämä on ehdottomasti mahdotonta, kritiikkisi on aiheellista. Nämä jälkimmäiset mahdollisuudet ovat niitä, miksi ohitin kommenttisi tuolta osin. Keskustelun luonne on selkeästi ollut: se, mikä ei ole mahdotonta, on mahdollista. Tätä olet nyt ryhtynyt noudattamaan, koska olen havainnut, "mikä on pelin henki".
Kun he ovat teltan toisessa päässä ottaneet huomioon kankaan laskostumisesta seuraavat mahdollisuudet, niin he mitä varmimmin ovat tehneet sen myös tässä päässä telttaa.
On täysin järjetöntä väittää, että sellaisen teltan, jonka sisällä on ihmisiä, liikettä, ja joka on mahdollisesti kasassa, ja joka liikkuu sekä sisältä että ulkoa päin tulevien vaikutusten muuntelemana hetkestä hetkeen, pinnan muotoja/laskostumia/kulmia voisi millään - edes todennäköisellä - arviolla yrittää esittää tiettynä ajanhetkenä. Oma arvioni on, että laskoksia on yritetty selittää siellä, missä se on katsottu jollakin tavalla välttämättömäksi/ilmeiseksi, eikä kaikkialla ole edes yritetty.
= Kaikkia roiskejälkiä ei edes ole yritetty selittää puhki eikä kaikkia niihin vaikuttavia tekijöitä ottaa huomioon, koska se on yksinkertaisesti mahdotonta. Arvioni on, että Nilsin ulkona olevat jäljet kuuluvat näihin.
(Toivon myös Teemu, että nyt tästä hetkestä eteenpäin minun puhuessani laskoksista et enää yritä muuttaa minua toiselle kannalle vaan palaat tähän yllä esittämääni mielipiteeseen.)
Toinen yhtä mahdoton väite on se, jonka olet esittänyt: että Ytti olisi pitänyt ainoana varteenotettavana mahdollisuutena sisältä ulos tulleita jälkiä. Mieti, mitä se olisi merkinnyt oikeudenkäynnin kannalta! Juuri muuta ei olisi tarvinnut esittääkään kuin tämä tieto. Mutta mitä oikeudenkäynnissä tapahtui: Ytti selitti jotakin heilahtavasta kädestä, ja se siitä. Tiedolla ei näyttänyt olevan mitään merkitystä, ja oikeuden päätökseenkin asia on sisällytetty harvinaisen epäselvästi.
Etkö todella näe Teemu tässä mitään ristiriitaa? Samaan aikaan uskottelet, että kyllähän verijälkitutkijat olisivat joka puolella ottaneet kaiken mahdollisen huomioon, mutta tämän yhden verijäljen, joka ilmiselvästi on hyvin tulkinnanvarainen (= tähän astinen keskustelu on osoittanut tämän), selitys onkin rajattu yhteen, joka sulkee merkittäviä tapahtumakulkuja pois. Silloinhan nämä verijälkitutkijat varsin omituisia olisivatkin, jos eivät olisi oikeudessa keskittyneet tähän päätelmäänsä ja selostaneet sitä huolella oikeudelle.
Mitään tällaista ei ole tapahtunut. Tämä on tosiasia. Vain täysin fiksoituneesti asioita katsomalla voi sanoa, ettei
pienintäkään ristiriitaa ole olemassa.
Sitten Björklund olisi jostain ahtaan teltan sisältä löytänyt kiven .
En kommentoi näitä ajatuksiasi siitä, miten kaikki olisi tapahtunut, koska tietosi lyöntikulmista selvitti kaiken. (Tämä tietysti siihen asti, kunnes keksin uuden mallin...

) Kuten toisaalla totesin, se mikä tekee mallin mahdottomaksi, on tärkeää, ei se, mikä tekee mahdollisesta vähemmän mahdollisen (tällä tasolla liikutaan nyt).
Ihan ohimennen voisin sanoa, että olet ajatellut suurimman osan asioista eri tavalla kuin minä, mistä huomaa, että teoreettinen malli jättää valtavasti tilaa mielikuvitukselle/spekulaatioille.