petteri poloinen kirjoitti: Ke Maalis 16, 2022 12:31 pm
Voihan tuo kuva pitää paikkansa - siinä mainitaan lähteeksi Ukforeignlegions ja julkaisijaksi Aljazeera.
Putinin olisi vain pitänyt etukäteen ymmärtää että näinkin voi käydä - Ukrainalaisten avuksi tulee 20.000 lännessä hyvän sotilaskoulutuksen saanutta John Ramboa jotka eivät välitä omasta hengestään ja ovat tottuneet fyysisiin kamppailuihin ja eivät tunne tunnontuskia ampuessaan venäläisiä.
Britit katsoivat ongelmaksi jos armejan palveluksessa oleva lähtee Ukrainaan koska sellainen voidaan katsoa sotaan osallistumiseksi, armejan aktiivipalveluksessa olevia on ehdottomasti kielletty lähteämästä Ukrainaan, mutta muuten kansalaiset ovat vapaita tekemään mitä parhaaksi näkevät.
Suomi myös ilmoitti ettei mitenkään voi estää ketään lähtemästä Ukrainaan.
Ainakaan noita 20.000:ta ei ole tarvinnut houkutella palkkasotilaiksi, vaan ovat täysin vapaaehtoisia.
Juu ja onhan tuonne jo sellaisia isänmaantoivoja lähtenyt että oksat pois jos Venäjä uskaltaa pullistella
Näistä on jopa oma ketjunsa täällä
Ainoa mielenkiinnon aihe tässä konfliktissa on se että kuinka pitkä pinna Venäjällä on ja otetaanko koko maa haltuun nyt vai kohta. Länsipropagandan voi suosiolla heittää mappi ööhön ja seurailla kuinka homma etenee vääjäämättömästi kohti loppuansa
Palaillaan astialle kunhan jotain tapahtuu
Tälleen realistisesti kun seurailee tapahtumia niin hallaahan tässä itsellensä tehdään näiden pakotteiden avulla mikä lieneekin tarkoitus Great Reset henkeen
https://www.hs.fi/talous/art-2000008685801.html
Ukrainan sota ajaa Suomen elintarviketeollisuuden kriisiin, sanoo alan edunvalvoja – ”Tilanne on erittäin vakava”
HS Vision jutun mukaan on todennäköistä, että ruoka kallistuu reippaasti sodan seurauksena. Euroopan ulkopuolella, kehittyvissä maissa edessä voi sen sijaan olla ihan oikea pula ruoasta.
Ukraina ja Venäjä ovat vastanneet lähemmäs kolmanneksesta maailman vehnäkaupasta. Nyt maailman kaipaama vehnä makaa sodan raunioissa eikä kuljettaminenkaan Mustanmeren kautta ole mahdollista. Ukraina on myös kieltänyt niin vehnän kuin muidenkin kriittisten maataloustuotteiden viennin. Se tarvitsee niitä nyt kipeästi itse.
Sota on aiheuttanut suomalaisilla maatiloilla myös paniikkia siitä, riittääkö Suomen pelloille enää kevääksi lannoitteita. Lannoitteiden puuttuminen voisi johtaa viljelyalojen dramaattiseen putoamiseen.
Venäjä tosin on ollut hyvin tarkka toimissaan ja jättänyt kohta kylvöajan alkaessa maaseudun täysin koskematta joten Venäjältä ei ruoka tule loppumaan lähitulevaisuudessa kun maasta tulee uusi Venäjän osa.
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008682790.html
”Maailma on menossa uuteen asentoon, ja juuri sitä Xi ja Putin hakevat” – Mitä Ukrainan sota tarkoittaa Kiinan asemalle?
VENÄJÄN sodasta Ukrainassa voi seurata Kiinan johdon näkökulmasta myös hyviä asioita, sanovat useat Kiinan-tutkijat.
Paras lopputulema Kiinalle olisi, jos nyt yhtenäisenä esiintyvät länsimaat hajaantuvat, eikä Venäjä voita muttei oikein häviäkään sotaa, tulkitsee Kiinan ulkopolitiikkaan erikoistunut Puolan kansainvälisten asioiden instituutin varajohtaja Justyna Szczudlik.
Erityisesti Kiinalle olisi mieleen, jos länsi ja Venäjä neuvottelisivat minkä tahansa sodan päättävän sopimuksen, jossa molemmat puolet joustaisivat jostakin.
”Se tarkoittaisi sitä, että nykyistä maailmanjärjestystä ja sen sääntöjä olisi jo murennettu. Se olisi Kiinan etu. Silloin olisi tilaa luoda jotakin uutta”, Szczudlik selittää.
Kiinan mielestä Yhdysvallat ja länsimaat sanelevat liikaa maailman menoa muun muassa ihmisoikeuksien määrittelyssä. Kiina haluaisi työntää omat näkemyksensä maailman normeiksi.
Ukrainan sodassa on kyse paljon suuremmasta kuin vain kahden valtion välisestä sodasta, muistuttaa saksalaisen Merics-instituutin eurooppalaisen Kiinan-politiikan tutkija Sari Arho Havrén sähköpostihaastattelussa.
”Nyt maailma on menossa uuteen asentoon, ja tämä on juuri sitä, mitä Xi Jinping ja Vladimir Putin hakevat.”
He haluavat siis vaikutusvaltaa, voimatasapainon muutosta ja maailmaa, jossa autoritaarisia johtajia ei uhata. Demokratia on heidän vihollisensa, Arho Havrén sanoo.
Tällä haavaa näyttää siltä, että Venäjän hyökkäys on tiivistänyt lännen rivejä ja vahvistanut demokraattisten maiden toimintakykyä. Tämä on Kiinalle monin tavoin epämiellyttävää.
Lännen rivien tiivistyminen tapahtui kuitenkin vasta äskettäin, eikä sen kestoa tiedetä.
Joka tapauksessa maailma on nyt järjestäytymässä uudestaan, tavalla tai toisella.
OLENNAINEN kysymys on, mitä Kiina uskoo sodan myötä tapahtuvan.
Kiinalaisten tutkijoiden tulkinnat vaihtelevat.
Laajasti levinneen, Hongkongin kiinalaisen yliopiston mannerkiinalaisen professorin Zheng Yongnianin kirjoituksen mukaan Kiina pystyy tasapainoilemalla saavuttamaan itselleen entistä paremman aseman maailmassa.
Tämä on Kiinan johdossa vallalla oleva ajattelu, väitti yhdysvaltalainen lehti The New York Times analyysissaan.
Kiina laskisi, että Ukrainan sota on tavallaan kahden kuihtuvan vallan – Venäjän ja Yhdysvaltain – välinen riita. Konfliktin myötä Yhdysvalloilla olisi vähemmän intoa ja resursseja pantavaksi Tyynenmeren ja Kiinan lähialueille Kiinan vallan kasvun vastustamiseksi. Eikä Venäjälle jäisi ketään muuta ystävää kuin Kiina, joten se olisi täysin Kiinan vietävissä.
Toinen, paljon sosiaalisessa mediassa kiertänyt kiinalaisen tutkijan arvio on päin vastainen. Kiinan hallituksen alaisen politiikan tutkimuskeskuksen varajohtaja, professori Hu Wei uskoo, että Kiinan pitäisi oman etunsa vuoksi ottaa selkeästi etäisyyttä Putiniin ja yhtyä lännen rintamaan. Hun sanoin: Kiina tulee itsekkäästi valita kahdesta pahasta pienempi.
Nythän Kiina sanoo olevansa neutraali, mutta kieltäytyy tuomitsemasta Venäjää ja vakuuttaa sille ystävyyttään.
Hun näkemyksen mukaan sodan myötä Yhdysvallat, Nato ja länsi lähenevät ja voimistuvat, ja niiden painoarvo Tyynellämerelläkin kasvaa. Kiina uhkaa nykyisen linjan takia yksinäinen ja huono asema maailmassa.
Se on lähellä myös Justyna Szczudlikin maalaamaa kuvaa sodan huonoimmasta lopputulemasta Kiinan kannalta: ”Huonoimmassa vaihtoehdossa Venäjä häviää selvästi, länsimaat ovat yhtenäisiä ja Putinin hallinto romahtaa.”
Näin Kiina olisi yksin läntistä ja demokraattista maailmaa vastaan. Xi Jinpingin viime vuodet ennustama maailman muutos ei toteutuisi. Länsi ei rappeutuisikaan, eikä Kiina nousisi rakentamaan tilalle uutta ja erilaista.
Hu Wein näkemys ei näytä olevan Kiinan johdon suosiossa. Sen julkaissut lehti blokattiin Kiinassa artikkelin ilmestymisen jälkeen. Hu viestitti keskiviikkona HS:lle, ettei hän pysty antamaan haastatteluja.
KIINA hyötyy Ukrainan sodasta myös taloudellisesti ja sotilaallisesti, sillä muutaman kuukauden kuluttua Kiina pystyy sanelemaan ehtojaan ja hintojaan eristyksiin joutuneelle Venäjälle.
Näin uskoi Kiinaan ja Venäjän ulkosuhteisiin erikoistunut tutkija Aleksandr Gabuev Moskovan Garnegie-tutkimuskeskuksesta toimittajille suunnatulla etäluennolla perjantaina.
”Venäjällä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin myydä salaisintakin sotilastekniikkansa ja muita tuotteitansa Kiinalle halvalla.”
Niinpä Kiina Gabuevin mukaan katselee rauhassa, mihin tilanne kehittyy ja odottelee alennusmyyntejä.
Kaikki tutkijat tuntuvat uskovan, että tällä haavaa Kiina jatkaa kauppaansa normaalisti Venäjän kanssa, mutta varoo rikkomasta länsimaiden asettamia pakotteita.
Entä lähteekö Kiina nyt myymään Venäjälle sotakalustoa, kuten Yhdysvallat tuntuu pelkäävän?
Sekä Arho Havrén haastattelussa että Gabuev twiitissään viittaavat jo ennen sotaa käynnistyneisiin asekauppoihin.
”En usko, että Kiina lopettaa sotilaallisen yhteistyön Venäjän kanssa, koska länsimaat sitä vaativat. Se ei ehkä kiirehdi apua, mutta sotilaallinen yhteistyö maiden välillä on läheistä ja jatkunut pitkään. Myös aseita myydään puolin ja toisin”, Arho Havrén sanoo.
KUKAAN tähän juttuun kuulluista tutkijoista ei usko, että Kiinasta oikein on rauhanvälittäjäksi: Kiina on puolueellinen, sillä ei ole välittämiseen vaadittavaa kokemusta, eikä se puheistaan huolimatta näytä olevan tehtävästä todellisuudessa kiinnostunut.
Vaikka kirjoitus onkin tehty vankasti länsipropagandan sanelemana löytyy siitä tiettyjä totuuksiakin jotka tulevat toteutumaan .
