Kaksi Katiska-huumejutun syytettyä esittää kovia väitteitä poliisin tekemästä kiristyksestä, uhkailusta ja lahjonnasta
Avustajat vaativat kuulustelujen hyllyttämistä oikeuskäsittelyssä. Avustajien mukaan heidät pelattiin ulos kuulusteluista ja päämiehiä yritettiin vedättää lupauksilla tuomioiden alentumisesta.
Julkaistu: 18:42, Päivitetty 18:43
POLIISIN toiminta huumevyyhti Katiskan esitutkinnassa on nostattanut arvosteluja ja poikinut vaatimuksia kieltää joidenkin kuulustelujen hyödyntäminen.
Katiska on Helsingin käräjäoikeuden historian suurin huumejuttu, mutta nyt kerrotut epäselvyydet liittyvät Hämeen poliisin tutkimuksiin.
Oikeudelle esitettävät uudet vaatimukset pohjautuvat kahden syytetyn kertomuksiin siitä, että Hämeen poliisi olisi järjestänyt heille salaisen yhteistapaamisen, painostanut toista epäiltyä uhkaamalla puolison kiinniotolla sekä väittänyt, että syyttäjä olisi luvannut alennusta tuomioon vastapalveluksena tunnustuksesta.
Molempien epäiltyjen hyödyntämiskieltovaatimukset ovat etenemässä käräjäoikeuden käsittelyyn. Oikeus voi määrätä kuulustelumateriaalia hyllytettäväksi oikeudenkäynnistä, jos poliisi on hankkinut tietoja kyseenalaisin keinoin.
KATISKA-JUTUSSA pääepäiltyinä ovat Janne Tranberg ja Niko Ranta-aho.
Tranberg kuului aiemmin moottoripyöräjengi Cannonballin johtajistoon, Ranta-aho puolestaan on Espanjassa majaillut yrittäjä.
Ranta-aho tunnusti maaliskuun lopulla oikeudelle yllättäen, että hän on masinoinut satojen kilojen huumekaupan Espanjasta Suomeen. Syytettyjen raportoimat epäselvyydet poliisityössä liittyvät kuitenkin Ranta-ahon ja Tranbergin sijaan niin sanottuun Riihimäen haaraan.
Syytteiden mukaan liigan huume- ja dopingaineita myytiin Helsingin lisäksi Tampereella, Riihimäellä ja Järvenpäässä.
TAPAHTUMIEN polttopisteessä ovat kertomukset Hämeenlinnan poliisivankilasta, jossa kahta epäiltyä säilytettiin. He kiistivät aluksi lähes kaikki rikosepäilyt, mutta yhtäkkiä linja muuttui.
Toinen miehistä on kertonut, että poliisit kysyivät heinäkuun loppupuolella, haluaisiko hän tavata kanssaepäillyn. Tämän jälkeen hänet olisi viety tupakkakoppiin, jossa hän sai vapaasti kuiskutella toisen vangittuna olleen epäillyn kanssa.
Tapaamisen jälkeen mies olisi kuulusteltu niin, ettei siitä ilmoitettu hänen avustajalleen. Tässä kuulustelussa hän sanoi valehdelleensa aikaisemmin. Sittemmin hän teki yksityiskohtaisempia tunnustuksia, edelleen ilman avustajaa.
”Nyt tunnustukseksi ymmärretty lausuma on saatu hämärissä olosuhteissa, missä päämies on todennäköisesti suostuteltu kuulusteluihin ilman avustajaa ja neuvottelua”, miehen avustaja toteaa hyödyntämiskieltoa koskevassa vaatimuksessaan.
Myös toisen miehen kertomus muuttui väitetyn tapaamisen jälkeen täydellisestä kiistosta avoimempaan suuntaan, ja kuulusteluja tehtiin ilman avustajaa.
Väitetyn yhteistapaamisen aikana epäillyt olivat tuomioistuimen määräämässä eristyksessä. Sen tarkoituksena on muun muassa estää mahdollinen yhteispeli syytettyjen välillä.
Hyödyntämiskieltoa koskevassa vaatimuksessaan toisen syytetyn avustaja kiinnittää huomiota siihen, että poliisi oli vangitsemiskäsittelyssä nimenomaan vaatinut, että tutkinnan turvaamiseksi epäillyt eivät saa olla yhteydessä toisiinsa.
TOINEN epäselvyys liittyy väitteeseen, jonka mukaan molemmille epäilyille olisi tarjottu kolmanneksen alennus tuomioon vastineeksi tunnustuksesta.
Toiselle miehelle tarjous olisi tehty joulukuussa kuulustelussa, jossa oli mukana hänen avustajansa. He kertovat tutkijan sanoneen, että lupaus tuli syyttäjältä. Syynä tarjoukseen olisi ollut se, että tutkinnan ja syyteharkinnan kanssa oli niin kiire.
”Tällä tarjouksella pyyhittäisiin aiemmat kertomukset pois ja tarjous olisi voimassa, jos nyt kertoo rehellisesti”, avustaja kertoo vaatimuksessaan.
Avustaja ei uskonut poliisin sanaa vaan päätti soittaa kesken kuulustelun syyttäjälle. Kaiuttimen kautta myös poliisi osallistui keskusteluun.
Syyttäjä kiisti, että syyttäjätiimi olisi tarjonnut tuomion alennuksia. Aluesyyttäjä Krista Mannerhovi ei halua kommentoida tapahtumia ennen hyödyntämiskiellon käsittelyä mutta sanoo HS:lle näin:
”Syyttäjän puolelta tällaista [tuomion alennusta] ei ole missään tapauksessa luvattu tai voitu luvata.”
Hänen mukaansa muut kuin oikeus eivät voi tehdä ratkaisua tuomion alentamisesta, vaikka korkeimman oikeuden käytännön perusteella myötävaikuttaminen rikoksen selvittämiseen varhaisessa vaiheessa voi alentaa tuomiota enimmillään kolmanneksella.
”Tuomioistuin tekee sen harkinnan ja ratkaisun. Missään tapauksessa poliisi tai syyttäjä eivät voi luvata, että näin tulisi tapahtumaan”, Mannerhovi sanoo.
Katiska-jutun puheenjohtaja, käräjätuomari Airi Jousila sanoo, että myöskään oikeus ei voi ryhtyä lupailemaan epäillylle alennuksia tuomioon.
”Se on ihan selvä, että emme puhu kenellekään etukäteen mistään ajatuksista, miten asia ratkaistaisiin. Meillä ei ole sellaista oikeutta”, Jousila sanoo.
SOTKU on nyt edennyt myös valtakunnansyyttäjän toimiston tarkasteltavaksi.
Sen poliisirikosyksikkö kertoo saaneensa tiedon epäselvyyksistä syyttäjältä. Nyt pohditaan, pitäisikö tapahtumista aloittaa esitutkinta poliisien tekemisistä.
Hämeen poliisista on toistaiseksi oltu vaitonaisia ja vedottu siihen, että syyttäjä selvittää nyt todelliset tapahtumat.
Apulaispäällikkö Tero Seppänen Hämeen poliisista kertoo, että laitoksen oikeudellinen osasto on avannut diaarin asiasta. Mitään konkreettisia toimia laitoksella ei kuitenkaan olla tekemässä ennen kuin poliisirikossyyttäjät tutkivat asian.
”Asiakokonaisuus on meiltä siirretty valtakunnansyyttäjän toimistoon, koska väitteet ovat sitä luokkaa. Me emme voi poliisissa arvioida mahdollisen poliisirikostutkinnan kynnyksen korkeutta. Syyttäjä yksin voi arvioida sen.”
Tutkinnanjohtajana Katiskan Riihimäen-haarassa on toiminut rikoskomisario Juha Pynttäri. Myös hän sanoo, ettei halua kommentoida asiaa, koska oikeus tutkii vaatimuksen hyödyntämiskiellosta.
”Voin sanoa, että olen yllättänyt näistä väitteistä. En muuten lähde kommentoimaan tässä kohtaa. Siellä käsittelyssä arvioidaan, mitä on tapahtunut”, Pynttäri sanoo.
Epäselvyyksien jälkeen ainakin toisen epäillyn kuulustelija vaihtui.
Kumpikaan asiaan liitetty tutkija ei halua kommentoida tapausta HS:lle.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006484715.html
