Re: Henkirikos Helsingin Ullanlinnassa - psykiatri vangittiin epäiltynä vaimonsa taposta
Lähetetty: Ti Tammi 24, 2023 11:02 pm
VARPUSLAPSI
Varhaislapsuudessa epäjohdonmukaisen, lapsen kykyjä ylistävän, traumaattisen kasvatuksen tai emootionaalisen trauman kokeneesta lapsesta voi kasvaa persoonallisuudeltaan haavoittunut siipirikko, Varpuslapsi[12]. (sparrow child) Varpuslapsi voi kohdata aikuisuudessaan haasteita sosiaalisissa suhteissa ja työelämässä sillä varpuslapsen reagointi on lapsenomaista ja sisimmässään egosentristä sekä kyvyttömyyttä asettua toisen asemaan ja vastata muiden tunteisiin emotionaalisella tasolla.
1. Ensitapaamisessa varpuslapsi on yleensä hyvin hurmaava, charmikas, kohtelias sekä ystävällinen.
2. Varpuslapsi osaa olla erittäin hurmaava ja ihmeellisen valloittava, vaikka ohittaakin sulavasti muiden tarpeet ja toiveet.
3. Varpuslapsen ytimessä oleva peruspiirre huono itsetunto tarvitsee ”lohdukseen” salaisen ajatuksen itsensä ylivertaisuudesta.
4. Varpuslapsi kykenee aistimaan toisen mielialan ja odotukset. Varpuslapsi virittäytyy valmiiksi oikealle aaltopituudelle vaikuttaakseen muihin haluamallansa tavalla.
5. Varpuslapsi tahtoo nähdä kaikki asiat subjektiivisesti, eikä Varpuslapsi vaivaudu miettimään asioita muiden ihmisten näkökulmasta.
6. Varpuslapsen käsitys omasta itsestään ja vuorovaikutustaidoistaan on vääristynyt.
7. Kun Varpuslapsi kysyy sinulta jotain, Varpuslapsi kuuntelee vain puolittain ja kääntää sitten keskustelun takaisin itseensä.
8. Varpuslapsi ei vaikuta olevan kiinnostunut sinun elämästäsi, eikä kysy sinulta melkein lainkaan kysymyksiä.
9. Varpuslapsi laukoo totuuksia ja olettaa, että olet samaa mieltä Varpuslapsen näkemyksensä kanssa.
10. Varpuslapsi antaa sinulle neuvoja asiasta kuin asiasta, vaikket pyytänyt sitä.
11. Jos yrität vaihtaa puheenaihetta, Varpuslapsi sivuuttaa aikeesi ja jatkaa ei-toivottujen mielipiteidensä laukomista.
12. Jos olet Varpuslapsien kanssaan eri mieltä, Varpuslapsi ottaa sen loukkauksena ja hyökkää sinua vastaan – Varpuslapsi saattaa jopa suuttua. Huomaat yhtäkkiä olevasi puolustuskannalla väittelyssä, jota et yrittänyt aloittaa. Tajuat, ettet voi voittaa väittelyä, ja sinun on annettava periksi.
13. Varpuslapsien mielestään ihmisten pitäisi kuunnella häntä enemmän, koska Varpuslapsi on aina oikeassa. Varpuslapsi inttää, että sinä olet väärässä jostakin asiasta ja sinun kannattaa kuunnella häntä.
14. Varpuslapsi uskoo olevansa aina se, joka tietää joka tilanteessa, mikä on paras toimintatapa.
15. Varpuslapsi liioittelee hyviä piirteitään, kieltää vikansa ja odottaa muilta ihailua.
16. Varpuslapsi kehuskelee ja kertoo tarinoita hetkistä, kun Varpuslapsi todisti olevansa oikeassa ja muut olivat väärässä.
17. Jopa negatiivinen huomio on Varpuslapselle parempi vaihtoehto kuin se, ettei Varpuslapsi saa huomiota lainkaan osakseen.
18. Varpuslapsi onnistuu kertomaan sinulle kaikista tärkeistä ihmisistä, jotka tuntee – vaikkei heillä olisi mitään tekemistä keskustelunaiheen kanssa.
19. Varpuslapsi saattaa olla niin ilkeä, että uskot Varpuslapsen vitsailevan – mutta sitten jäät miettimään, olikohan se sittenkään vitsi.
20. Varpuslapsi saattaa käyttäytyä töykeästi ja määräilevästi palveluammattilaisia kohtaan.
21. Varpuslapsi uskoo hierarkioihin.
22. Varpuslapsi rakastaa moralisoida kaikkea ja kaikkia, kunhan se ei kohdistu Varpuslapseen itseensä tai omiin tekoihinsa.
23. Varpuslapsilla on aina heikko itsetunto siitä huolimatta, että Varpuslapsien käytöksensä perusteella voisi luulla juuri päinvastaista.
24. Varpuslapsi on äärimmäisen herkkä muiden arvosteluille ja voi loukkaantua täysin olemattomista syistä.
25. Vaikka Varpuslapsi usein vaikuttaa itsevarmalta, on sisäisessä kokemuksessa jatkuva häpeän kokemisen uhka.
26. Omat teot tuntuvat Varpuslapsille täysin oikeutetuilta, olivatpa ne melkein mitä tahansa. Varpuslapsi voi kokea olevansa jopa lakien yläpuolella.
27. Varpuslapsi ei koskaan tosissaan kysy, kuinka joku ihminen voi, koska Varpuslapsi tietää kaiken etukäteen.
28. Varpuslapsi voi kysyä, ketä tai mitä puoluetta äänestit viime vaaleissa. Jos valintasi ei ollut sama kuin Varpuslapsen, saat kuulla luennon siitä, miksi valintasi oli väärä.
29. Varpuslapsen maku on aina parempi kuin muilla.
30. Haavoittuneen Varpuslapsen omanarvontunne perustuu vertailuun. Varpuslapsi vertaa usein yhtä asiaa toiseen ja ilmaisee, ettei arvosta jompaakumpaa lainkaan.
31. Varpuslapsi saattaa vilkaista viereisessä pöydässä olevia ihmisiä ja sanoa heistä jotain loukkaavaa tai ikävää.
32. Varpuslapsilla on jo omat ennalta omaksutut mielipiteet muista ihmisistä ja heidän tekemisistään.
33. Varpuslapsi on tuskin edes kiinnostunut toisten asioista, ellei asia koske Varpuslapsea itseään.
34. Varpuslapsi vaipuu yleensä muihin maailmoihin silloin, kun toiset haluavat kertoa Varpuslapselle ongelmistasi. Varpuslapsi kuuntelee mielenkiinnolla ainoastaan silloin, kun Varpuslapsi kokee hyötyvänsä tästä jotenkin.
35. Varpuslapsille on tyypillistä toimia moraalin vastaisesti, kun Varpuslapsi siitä hyötyy.
36. Vaikka Varpuslapsi loukkaisi läheistään, mutta on omasta mielestään toiminut parhaansa mukaan, Varpuslapsi ei ole mielestään velvollinen kokemaan syyllisyyttä.
37. Varpuslapsi ei osaa pyytää todellisesti anteeksi, sillä empatiataidon puuttuessa Varpuslapsi ei kykene asettumaan toisen ihmisen asemaan tai näkemään omaa syyllisyyttään.
38. Varpuslapsen vaikutuskeinot ovat uhriin epäsuoria, uhrin on niitä vaikea havaita ja ymmärtää.
39. Jatkuva varuillaan oleminen, Varpuslapsin lukeminen, tulkitseminen sekä omien sanomisten varominen rasittaa uhria.
40. Varpuslapsilla on jatkuva tarve hallita perhettänsä. Varpuslapsi ei yleensä tervehdi eikä ole huomaavinaankaan ”hallittaviaan” tullessaan kotiin.
41. Vieraiden saapuessa, Varpuslapsi peittää oman ja perheen sisäisen ahdistuksen oman roolinsa ja kulissiensa alle. Muutos arvostelevasta ja alistavasta perheenjäsenestä kaiken huomioivaan, ylettömän ystävälliseen ja hauskaan henkilöön tapahtuu sekunnin murto-osassa.
42. Varpuslapsi on hyvin itseriittoinen, eikä Varpuslapsi kykene ymmärtämään sitä, että muilla ihmisillä on identiteetti.
43. Tyypillistä on myös, että Varpuslapsi alkaa välittömästi purkamaan omaa pahaa oloaan huutamalla, raivoamalla tai komentelemalla. Tavoitteena on siirtää negatiiviset tunteet uhriin. Tällaista käyttäytymismallia kutsutaan projektioksi.
44. Varpuslapsen kanssa antaminen ja saaminen eivät ole tasapainossa, vaan Varpuslapsi varastaa energiaa mahdollisimman paljon.
45. Varpuslapsi pitää itsestäänselvyytenä sitä, että muut ihmiset tottelevat Varpuslasta.
46. Empatia ja kyky asettua toisten ihmisten asemaan loistavat räikeästi poissaolollaan. Perheenjäsenet, saavat usein tuntea julmaa halveksuntaa, nöyryytystä ja ohittamista.
47. Varpuslapsi kostaa uhrin itsenäisyyspyrkimykset. Varpuslapsi ei välttämättä tee riitaa suoraan aiheesta, vaan jostakin mitättömästä aiheen ulkopuolisesta seikasta. Varpuslapsi voi kuitenkin väittää, ettei Varpuslapsi koskaan ole kieltänyt uhria oman ajan käyttämisestä. Varpuslapsi voi myös heittäytyä surkeaksi ja näytellä uhrilleen, ettei millään halua olla ilman tämän seuraa. Kumppani kokee tällöin helposti syyllisyyttä ja sympatiaa, jolloin Varpuslapsien on entistä vaikeampi perustella ja puolustaa omien menojensa oikeutta.
48. Varpuslapsen kotona huokuu negatiivisuus, epätoivo, uhkan tunne ja paha olo siitä huolimatta, että perheen asiat olisivatkin yleisellä tasolla kunnossa.
49. Varpuslapsi syyttää toisia, sekä itsensä ja perheensä ulkopuolisia seikkoja siitä, että muut tekevät arjesta kaoottista ja epäloogista. Varpuslapsi ei ymmärrä vasta-argumentteja perheeltään, vaan vaatii oman näkemyksensä vaalimista. Kaikesta pahasta olostaan Varpuslapsi syyllistää läheisiänsä. Toisen huomioonottamista, kiinnostusta, hellyyttä ja läheisyyttä tai vapautunutta ilmapiiriä ei ole juuri ollenkaan tai ollenkaan.
50. Uhrit (myös lapset) yleensä kokevat olonsa turvalliseksi ja rentoutuneeksi ainoastaan silloin kun Varpuslapsi ei ole läsnä. Lopulta Varpuslapsi onkin hyvin yksinäinen.
51. On tavallista, että Varpuslapsi saa kumppaninsa luopumaan vaivihkaa ystävistä, sukulaisista ja harrasteista manipuloinnin ja painostuksen avulla.
52. Uskottavan oloinen häpeilemätön valehtelu ja manipulointi saavat usein toisen ihmisen kyseenalaistamaan toimintaansa.
53. Varpuslapsi tulee aina halutessaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja kykenee hyvien vuorovaikutus- ja neuvottelutaitojensa vuoksi manipuloimaan ja hyödyntämään muita.
54. Jos selviää, että olet rikas, kuuluisa tai vaikutusvaltainen – tai sinulla on sellaisia ystäviä – Varpuslapsi kiinnostuu sinusta aiempaa enemmän.
55. Manipulointi, asioiden vääristely ja selittely ovat kuin taitava peli, jonka avulla Varpuslapsi pyrkii muokkaamaan toisten ajatusmaailmaa omaa vastaavaksi ja omia tarpeita palvelevaksi.
56. Ellei vallan saaminen muuten onnistu, Varpuslapsi hämmentää tilannetta riidan haastamisella sekä epäloogisella väittelyllä.
57. Varpuslapsi väittelee jatkuvasti kanssasi.
58. Varpuslapsi on kriittinen ja Varpuslapsea on usein mahdoton miellyttää.
59. Varpuslapsi kantaa kaunoja.
60. Varpuslapsi loukkaantuu helposti ja hyökkää saman tien loukkaajaa vastaan.
61. Impulsiivisuus ja räjähdysherkkyys näkyvät selkeästi erityisesti kaikista läheisimmissä ihmissuhteissa.
62. Toisten ajatuksille ja tunteille ei ole sijaa ja niiden olemassaolo voi olla kuin uhka, joka pitää hiljentää mahdollisimman nopeasti.
63. Absurdeilla, räikeillä ja häpeilemättömillä valheilla on oma osuutensa manipuloinnin onnistumiseksi ja oman edun ajamiseksi.
64. Monissa tapauksissa vasta kuukausien tai vuosien myötä Varpuslapsen lähellä ollut henkilö havahtuu vakaviin ja hyvin ongelmallisiin tilanteisiin, jotka ovat kehittyneet pikkuhiljaa, kuin huomaamatta.
65. Oikeassa olon pakko, määräily, mustasukkaisuus, omistushalu, riitelyn tarve, tunteettomuus, kosto ja henkinen sekä fyysinen väkivalta ovat keinoja peittää jatkuva kumppanin menettämisen pelko.
66. Julkisivultaan Varpuslapsi on yleensä hyvin hurmaava, rakastettava ja lämmin ihminen.
67. Varpuslapsi tuntee jatkuvaa kateutta toisille. Muiden kokeman onnistumisen tunteet Varpuslapsi vähättelee, aliarvioi ja mitätöi sitä raivoisammin mitä enemmän ne tuntuvat satuttavan Varpuslapsien omaa heikkoa itsetuntoaan.
68. Muiden menestyksestä Varpuslapsi ahdistuu ja kokee sen uhkana omalle minuudelleen.
69. Varpuslapsi synkistyy heti, jos Varpuslapsi kokee, ettei Varpuslapsea arvosteta riittävästi.
70. Varpuslapsi ei kadu tekemisiään tai sanomisiaan.
71. Varpuslapsilla ei ole lähes ollenkaan tai ollenkaan myötäelämisen ja empatian kykyjä ja Varpuslapsilta puuttuu syyllisyyden tunne. Tämän vuoksi Varpuslapsi kokee toisiin ihmisiin kohdistamansa loukkaukset hyväksyttäviksi.
72. Varpuslapsi tiedostaa loukkaavansa ja satuttavansa muita, mutta Varpuslapsi ei välitä tästä, sillä Varpuslapsella on mielestään täysi oikeus loukata ihmisiä tarvittaessa.
73. Varpuslapsi saattaa kokea esimerkiksi velvollisuudekseen sanoa, mikä toisessa ei miellytä, koska muut eivät uskalla puhua tästä suoraan.
74. Varpuslapsi ei unohda tilanteita, joissa Varpuslapsen tahtonsa ei toteutunut. Tavallista on, että Varpuslapsi kostaa tilanteet, joissa Varpuslapsi kokee tulleensa väärinymmärretyksi tai -kohdelluksi. Varpuslapsen kiukuttelu saattaa muistuttaa uhmaikään juuttuneen pikkulapsen käyttäytymistä.
75. Varpuslapsi kykenee kääntämään asiat ja näkökulmat ympäri siten, että syyt ja vastuut kohdistuvat aina johonkin toiseen henkilöön. Varpuslapsi on mestaripuhuja, joka voi vakuuttaa jopa uhrinsa siitä, että kaikki muut paitsi Varpuslapsi ovat aina väärässä.
76. Varpuslapselta puuttuu inhimillisiä kontrollointimekanismeja. Tällaisia kontrollointimekanismeja ovat muun muassa syyllisyyden- ja häpeäntunteet.
77. Varpuslapsin moraali muuttuu sen mukaan, mikä Varpuslapsea itseään milloinkin parhaiten palvelee. Varpuslapsin elämän suuntaa määrittelee tahto, ei omatunto.
78. Varpuslapsi kokee, että Varpuslapsella on ikuinen oikeus yli muiden. Siten kaikista säännöistä, oikeuksista ja velvollisuuksista pitäisi voida poiketa Varpuslapsien kohdallaan. Varpuslapsi on aina jonon ensimmäinen tai Varpuslapsella on etuoikeus olla jonottamatta. Kiellot ja käskyt eivät päde Varpuslapsien mielestänsä koskaan Varpuslapsien kohdallaan.
79. Varpuslapsi kokee olevansa oikeutettu erikoiskohteluun ja saamaan toiveensa täytettyä.
80. Varpuslapsen käsitys elämästä on hyvin kielteinen.
81. Varpuslapsi löytää asiasta kuin asiasta huonon puolen, valittaa ja arvostelee sekä on itse aina vakuuttunut siitä, että suoriutuisi mistä tahansa tehtävästä paremmin.
82. Varpuslapselle ei riitä, että jokin asia on hyvä, sen täytyy olla parempi kuin joku toinen.
83. Peittääkseen omaa häpeää itsestään Varpuslapsi nostaa itsensä muiden yläpuolelle tunteakseen olonsa turvalliseksi.
84. Varpuslapsi on taitava manipuloija, ja siksi Varpuslapsi on usein suhteen alussa ihana, huomaavainen ja kohtelias.
85. Elämä on Varpuslapsille peliä, oli kysymys sitten ihmissuhteista tai työelämästä.
86. Varpuslapsilta puuttuu sekä hyvä itsetunto että kyky asettua toisen asemaan. Varpuslapsilla on tapana loukata jatkuvasti läheisiään vähättelemällä, piikittelemällä ja arvostelemalla.
87. Kritisointi kohdistuu kaikkeen ja lähes kaiken aikaa; milloin maailmaan, työpaikkaan, perheeseen, ystäviin ja sukulaisiin. Usein Varpuslapsi ei kuitenkaan kykene tarjoamaan mitään konkreettista tapaa asioiden parantamiseksi, mutta julistaa silti oikeuden olla aina oikeassa.
88. Varpuslapsilla on aina sanottava viimeinen sana.
89. Vallanhalu saa Varpuslapsin manipuloimaan uhriaan ja tyypillinen keino varpuslapsille on antaa kaksoisviestejä, jolloin uhrille ei jää minkäänlaista keinoa puolustautua. Kaksoisviestillä tarkoitetaan sitä, että Varpuslapsi moittii uhria jostakin asiasta, ja vaikka uhri tekisi päinvastoin korjatakseen tilanteen, Varpuslapsi löytää aina siitäkin lisää valittamisen aihetta.
90. Varpuslapsi huokuu luottamusta, jotta ihmiset avautuvat Varpuslapselle ja Varpuslapsi saa käyttöönsä mahdollisimman paljon hyödyttävää tietoa, jolla voi joko mielistellä tai vahingoittaa uhriaan kulloisenkin hyödyttävän tarpeen mukaan.
91. Varpuslapsi pyrkii lyöttäytymään erityisten, tärkeiden ja arvokkaiden ihmisten seuraan saadakseen hyötyä ja valtaa. Varpuslapsi luokittelee kaikki tapaamansa henkilöt hyviin ja pahoihin, hoviin sopiviksi ja sopimattomaksi.
92. Varpuslapsi osaa kuitenkin teeskennellä empatiaa ja esiintyä vapaaehtoisena hyväntekijänä, aina auttavana ystävänä, jos Varpuslapsi kokee saavansa palveluksia tehdessään hyvityksenä ainutlaatuisuuden ja ihailun tunnetta.
93. Varpuslapsia on usein verrattu myös kameleonttiin, joka tarjoaa uhrilleen oikeat sanat ja teot oikeaan aikaan hyötyäkseen tilanteesta mahdollisimman paljon.
94. Varpuslapsi ei näe omaa osuuttaan asioiden etenemisessä, eikä siten myöskään mieti tekojensa seurauksia.
95. Näyttely on Varpuslapsen tapa saada tahtonsa läpi ja manipuloida muut uskomaan ja puolustamaan Varpuslapsea.
96. Varpuslapsi jaottelee ihmiset hyviin ja pahoihin.
97. Toisen syyllistäminen omista teoista on hyvin yleinen toimintatapa Varpuslapsille.
98. Varpuslapsi puhuu alentavaan, ilkeään tai väheksyvään sävyyn niistä, joista ei pidä.
99. Varpuslapsella on jatkuva tarve peittää alemmuuden ja huonommuuden tunnetta.
100. Varpuslapsen ihanneminä ja todellinen minä ovat kaukana toisistaan.
101. Varpuslapsi haaskaa valtavan määrän energiaa pohtimalla muiden mielipiteitä, tuntemalla häpeää ja pelkäämällä yksin jäämistä.
102. Varpuslapsi uskoo olevansa korvaamaton ja nero silloinkin, kun Varpuslapsi on älyllisesti keskiverto.
103. Itsetunnon puute aiheuttaa Varpuslapsille jatkuvaa tyytymättömyyttä itseinhosta itsevihaan.
104. Varpuslapsi on yliherkkä loukkaantumaan ja pyrkii jatkuvasti manipuloimaan ja hallitsemaan muita välttääkseen kaikin keinoin itseensä kohdistuvaa arvostelua.
105. Empatian puute vaikeuttaa sosiaalista elämää siten, että Varpuslapsi ymmärtää toisten ihmisten tunteet ja signaalit väärin ja on siitä syystä altis myös konflikteille.
106. Varpuslapsi kohtaa muuten vain kohtuuttomia vastoinkäymisiä ja siten Varpuslapsi on oikeutettu olemaan jatkuvasti pahantuulinen.
107. Varpuslapsi kokee itsensä hylätyksi, yksinäiseksi ja ulkopuoliseksi.
108. Varpuslapsi on ristiriitainen ja lyhytjännitteinen, masentuu helposti eikä kykene hillitsemään aggressiivisia tunteitaan.
109. Varpuslapsen suhteet ovat täynnä syyllisiä ja syytettyjä, uhreja ja syntipukkeja.
110. Varpuslapsen antaman lahjan tavoitteena on saada itse huomiota, arvostusta, kiitosta ja palvontaa.
111. Varpuslapsin ihmissuhteet ovat riippuvuus- ja palkitsemissuhteita ja kestävät tasan tarkkaan niin pitkään kuin Varpuslapsi niistä hyötyy.
112. Varpuslapsi ei yleensä kykene ottamaan vastaan apua, sillä Varpuslapsi ei kykene myöntämään huonommuuttaan tai avun tarvettaan missään asiassa.
113. Jos joku näkee Varpuslapsen lävitse tai loukkaa Varpuslapsea, kritisoija muuttuu arvottomaksi pahuuden kätyriksi.
114. Varpuslapsi osoittaa oman vastuuntunnottomuutensa juuri negatiivisten asioiden siirtämisellä toisille ihmisille. Vastuuntuntoisella ihmisellä on tapana myöntää ongelmansa ja alkaa selvittämään niitä.
115. Todellisuuden näkeminen ja faktojen myöntäminen voi olla Varpuslapselle äärimmäisen raskasta.
116. Varpuslapsi ei opi virheistä vaan toiminta on kaavamaista ja virheet toistuvat.
117. Varpuslapsen piirteet ovat jatkuneet vuosia
118. Varpuslapsen ajattelu ja toiminta on egosentristä (lapsenomaista)
119. Varpuslapsella on alentunut empatiakyky jopa kaikista läheisimpiä kohtaan.
120. Varpuslapsi ei noudata kulttuuri- tai moraalisääntöjä.
Varpuslapsen häiriö alkaa viimeistään varhaisaikuisuudessa. Häiriö ei ilmene älyllisinä tai suoritusongelmina eikä myöskään mielenterveysongelmina. Se ilmenee sosiaalisessa käyttäytymisessä, ja kun ihmiseltä puuttuvat tietyt hillitsevät mekanismit, esimerkiksi syyllisyyden- ja häpeäntunteet, varpuslapsi voi suoriutua älyllisesti keskimääräistä paremmin. Varpuslapsi ei kykene myöntämään epäonnistumista, mikä voi antaa harhaanjohtavasti kuvan vahvasta itsetunnosta.[12] Tilastollisesti miehiä on varpuslapsissa enemmän kuin naisia. Varpuslapsia on eri tilastojen mukaan 1–9 prosenttia väestöstä. Varpuslapsien ihmissuhteensa häiriytyvät empatian puutteesta, kateudesta ja ylimielisyydestä.
Varpuslapsen käytöksen ajatellaan johtuvan yrityksistä paikata kehittymätöntä ja haavoittuvaista itsetuntoa. Varpuslapsen hoidossa pyritään tietoisesti auttamaan potilasta ymmärtämään, että suojautuessaan väärin keinoin vahingoittaa varpuslapsi paitsi toisia myös itseään, sillä käytöksensä pilaa maineensa ja lisäksi Varpuslapsi saa osakseen muiden ihmisten vihan ja häntä aletaan vältellä. Varpuslapsen suojarakenne pyritään hoidon avulla purkamaan ja varpuslapsea autetaan kestämään alta paljastuvaa masennusta.
[Älkää kopioiko koko pitkää rimpsua jos kommentoitavaa. Jaan tämän osana tekijän psyyken spekulointia vaikka uskonkin että RT:n kohdalla kyse on huomattavasti vakavemmasta häiriöstä.]
Varhaislapsuudessa epäjohdonmukaisen, lapsen kykyjä ylistävän, traumaattisen kasvatuksen tai emootionaalisen trauman kokeneesta lapsesta voi kasvaa persoonallisuudeltaan haavoittunut siipirikko, Varpuslapsi[12]. (sparrow child) Varpuslapsi voi kohdata aikuisuudessaan haasteita sosiaalisissa suhteissa ja työelämässä sillä varpuslapsen reagointi on lapsenomaista ja sisimmässään egosentristä sekä kyvyttömyyttä asettua toisen asemaan ja vastata muiden tunteisiin emotionaalisella tasolla.
1. Ensitapaamisessa varpuslapsi on yleensä hyvin hurmaava, charmikas, kohtelias sekä ystävällinen.
2. Varpuslapsi osaa olla erittäin hurmaava ja ihmeellisen valloittava, vaikka ohittaakin sulavasti muiden tarpeet ja toiveet.
3. Varpuslapsen ytimessä oleva peruspiirre huono itsetunto tarvitsee ”lohdukseen” salaisen ajatuksen itsensä ylivertaisuudesta.
4. Varpuslapsi kykenee aistimaan toisen mielialan ja odotukset. Varpuslapsi virittäytyy valmiiksi oikealle aaltopituudelle vaikuttaakseen muihin haluamallansa tavalla.
5. Varpuslapsi tahtoo nähdä kaikki asiat subjektiivisesti, eikä Varpuslapsi vaivaudu miettimään asioita muiden ihmisten näkökulmasta.
6. Varpuslapsen käsitys omasta itsestään ja vuorovaikutustaidoistaan on vääristynyt.
7. Kun Varpuslapsi kysyy sinulta jotain, Varpuslapsi kuuntelee vain puolittain ja kääntää sitten keskustelun takaisin itseensä.
8. Varpuslapsi ei vaikuta olevan kiinnostunut sinun elämästäsi, eikä kysy sinulta melkein lainkaan kysymyksiä.
9. Varpuslapsi laukoo totuuksia ja olettaa, että olet samaa mieltä Varpuslapsen näkemyksensä kanssa.
10. Varpuslapsi antaa sinulle neuvoja asiasta kuin asiasta, vaikket pyytänyt sitä.
11. Jos yrität vaihtaa puheenaihetta, Varpuslapsi sivuuttaa aikeesi ja jatkaa ei-toivottujen mielipiteidensä laukomista.
12. Jos olet Varpuslapsien kanssaan eri mieltä, Varpuslapsi ottaa sen loukkauksena ja hyökkää sinua vastaan – Varpuslapsi saattaa jopa suuttua. Huomaat yhtäkkiä olevasi puolustuskannalla väittelyssä, jota et yrittänyt aloittaa. Tajuat, ettet voi voittaa väittelyä, ja sinun on annettava periksi.
13. Varpuslapsien mielestään ihmisten pitäisi kuunnella häntä enemmän, koska Varpuslapsi on aina oikeassa. Varpuslapsi inttää, että sinä olet väärässä jostakin asiasta ja sinun kannattaa kuunnella häntä.
14. Varpuslapsi uskoo olevansa aina se, joka tietää joka tilanteessa, mikä on paras toimintatapa.
15. Varpuslapsi liioittelee hyviä piirteitään, kieltää vikansa ja odottaa muilta ihailua.
16. Varpuslapsi kehuskelee ja kertoo tarinoita hetkistä, kun Varpuslapsi todisti olevansa oikeassa ja muut olivat väärässä.
17. Jopa negatiivinen huomio on Varpuslapselle parempi vaihtoehto kuin se, ettei Varpuslapsi saa huomiota lainkaan osakseen.
18. Varpuslapsi onnistuu kertomaan sinulle kaikista tärkeistä ihmisistä, jotka tuntee – vaikkei heillä olisi mitään tekemistä keskustelunaiheen kanssa.
19. Varpuslapsi saattaa olla niin ilkeä, että uskot Varpuslapsen vitsailevan – mutta sitten jäät miettimään, olikohan se sittenkään vitsi.
20. Varpuslapsi saattaa käyttäytyä töykeästi ja määräilevästi palveluammattilaisia kohtaan.
21. Varpuslapsi uskoo hierarkioihin.
22. Varpuslapsi rakastaa moralisoida kaikkea ja kaikkia, kunhan se ei kohdistu Varpuslapseen itseensä tai omiin tekoihinsa.
23. Varpuslapsilla on aina heikko itsetunto siitä huolimatta, että Varpuslapsien käytöksensä perusteella voisi luulla juuri päinvastaista.
24. Varpuslapsi on äärimmäisen herkkä muiden arvosteluille ja voi loukkaantua täysin olemattomista syistä.
25. Vaikka Varpuslapsi usein vaikuttaa itsevarmalta, on sisäisessä kokemuksessa jatkuva häpeän kokemisen uhka.
26. Omat teot tuntuvat Varpuslapsille täysin oikeutetuilta, olivatpa ne melkein mitä tahansa. Varpuslapsi voi kokea olevansa jopa lakien yläpuolella.
27. Varpuslapsi ei koskaan tosissaan kysy, kuinka joku ihminen voi, koska Varpuslapsi tietää kaiken etukäteen.
28. Varpuslapsi voi kysyä, ketä tai mitä puoluetta äänestit viime vaaleissa. Jos valintasi ei ollut sama kuin Varpuslapsen, saat kuulla luennon siitä, miksi valintasi oli väärä.
29. Varpuslapsen maku on aina parempi kuin muilla.
30. Haavoittuneen Varpuslapsen omanarvontunne perustuu vertailuun. Varpuslapsi vertaa usein yhtä asiaa toiseen ja ilmaisee, ettei arvosta jompaakumpaa lainkaan.
31. Varpuslapsi saattaa vilkaista viereisessä pöydässä olevia ihmisiä ja sanoa heistä jotain loukkaavaa tai ikävää.
32. Varpuslapsilla on jo omat ennalta omaksutut mielipiteet muista ihmisistä ja heidän tekemisistään.
33. Varpuslapsi on tuskin edes kiinnostunut toisten asioista, ellei asia koske Varpuslapsea itseään.
34. Varpuslapsi vaipuu yleensä muihin maailmoihin silloin, kun toiset haluavat kertoa Varpuslapselle ongelmistasi. Varpuslapsi kuuntelee mielenkiinnolla ainoastaan silloin, kun Varpuslapsi kokee hyötyvänsä tästä jotenkin.
35. Varpuslapsille on tyypillistä toimia moraalin vastaisesti, kun Varpuslapsi siitä hyötyy.
36. Vaikka Varpuslapsi loukkaisi läheistään, mutta on omasta mielestään toiminut parhaansa mukaan, Varpuslapsi ei ole mielestään velvollinen kokemaan syyllisyyttä.
37. Varpuslapsi ei osaa pyytää todellisesti anteeksi, sillä empatiataidon puuttuessa Varpuslapsi ei kykene asettumaan toisen ihmisen asemaan tai näkemään omaa syyllisyyttään.
38. Varpuslapsen vaikutuskeinot ovat uhriin epäsuoria, uhrin on niitä vaikea havaita ja ymmärtää.
39. Jatkuva varuillaan oleminen, Varpuslapsin lukeminen, tulkitseminen sekä omien sanomisten varominen rasittaa uhria.
40. Varpuslapsilla on jatkuva tarve hallita perhettänsä. Varpuslapsi ei yleensä tervehdi eikä ole huomaavinaankaan ”hallittaviaan” tullessaan kotiin.
41. Vieraiden saapuessa, Varpuslapsi peittää oman ja perheen sisäisen ahdistuksen oman roolinsa ja kulissiensa alle. Muutos arvostelevasta ja alistavasta perheenjäsenestä kaiken huomioivaan, ylettömän ystävälliseen ja hauskaan henkilöön tapahtuu sekunnin murto-osassa.
42. Varpuslapsi on hyvin itseriittoinen, eikä Varpuslapsi kykene ymmärtämään sitä, että muilla ihmisillä on identiteetti.
43. Tyypillistä on myös, että Varpuslapsi alkaa välittömästi purkamaan omaa pahaa oloaan huutamalla, raivoamalla tai komentelemalla. Tavoitteena on siirtää negatiiviset tunteet uhriin. Tällaista käyttäytymismallia kutsutaan projektioksi.
44. Varpuslapsen kanssa antaminen ja saaminen eivät ole tasapainossa, vaan Varpuslapsi varastaa energiaa mahdollisimman paljon.
45. Varpuslapsi pitää itsestäänselvyytenä sitä, että muut ihmiset tottelevat Varpuslasta.
46. Empatia ja kyky asettua toisten ihmisten asemaan loistavat räikeästi poissaolollaan. Perheenjäsenet, saavat usein tuntea julmaa halveksuntaa, nöyryytystä ja ohittamista.
47. Varpuslapsi kostaa uhrin itsenäisyyspyrkimykset. Varpuslapsi ei välttämättä tee riitaa suoraan aiheesta, vaan jostakin mitättömästä aiheen ulkopuolisesta seikasta. Varpuslapsi voi kuitenkin väittää, ettei Varpuslapsi koskaan ole kieltänyt uhria oman ajan käyttämisestä. Varpuslapsi voi myös heittäytyä surkeaksi ja näytellä uhrilleen, ettei millään halua olla ilman tämän seuraa. Kumppani kokee tällöin helposti syyllisyyttä ja sympatiaa, jolloin Varpuslapsien on entistä vaikeampi perustella ja puolustaa omien menojensa oikeutta.
48. Varpuslapsen kotona huokuu negatiivisuus, epätoivo, uhkan tunne ja paha olo siitä huolimatta, että perheen asiat olisivatkin yleisellä tasolla kunnossa.
49. Varpuslapsi syyttää toisia, sekä itsensä ja perheensä ulkopuolisia seikkoja siitä, että muut tekevät arjesta kaoottista ja epäloogista. Varpuslapsi ei ymmärrä vasta-argumentteja perheeltään, vaan vaatii oman näkemyksensä vaalimista. Kaikesta pahasta olostaan Varpuslapsi syyllistää läheisiänsä. Toisen huomioonottamista, kiinnostusta, hellyyttä ja läheisyyttä tai vapautunutta ilmapiiriä ei ole juuri ollenkaan tai ollenkaan.
50. Uhrit (myös lapset) yleensä kokevat olonsa turvalliseksi ja rentoutuneeksi ainoastaan silloin kun Varpuslapsi ei ole läsnä. Lopulta Varpuslapsi onkin hyvin yksinäinen.
51. On tavallista, että Varpuslapsi saa kumppaninsa luopumaan vaivihkaa ystävistä, sukulaisista ja harrasteista manipuloinnin ja painostuksen avulla.
52. Uskottavan oloinen häpeilemätön valehtelu ja manipulointi saavat usein toisen ihmisen kyseenalaistamaan toimintaansa.
53. Varpuslapsi tulee aina halutessaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja kykenee hyvien vuorovaikutus- ja neuvottelutaitojensa vuoksi manipuloimaan ja hyödyntämään muita.
54. Jos selviää, että olet rikas, kuuluisa tai vaikutusvaltainen – tai sinulla on sellaisia ystäviä – Varpuslapsi kiinnostuu sinusta aiempaa enemmän.
55. Manipulointi, asioiden vääristely ja selittely ovat kuin taitava peli, jonka avulla Varpuslapsi pyrkii muokkaamaan toisten ajatusmaailmaa omaa vastaavaksi ja omia tarpeita palvelevaksi.
56. Ellei vallan saaminen muuten onnistu, Varpuslapsi hämmentää tilannetta riidan haastamisella sekä epäloogisella väittelyllä.
57. Varpuslapsi väittelee jatkuvasti kanssasi.
58. Varpuslapsi on kriittinen ja Varpuslapsea on usein mahdoton miellyttää.
59. Varpuslapsi kantaa kaunoja.
60. Varpuslapsi loukkaantuu helposti ja hyökkää saman tien loukkaajaa vastaan.
61. Impulsiivisuus ja räjähdysherkkyys näkyvät selkeästi erityisesti kaikista läheisimmissä ihmissuhteissa.
62. Toisten ajatuksille ja tunteille ei ole sijaa ja niiden olemassaolo voi olla kuin uhka, joka pitää hiljentää mahdollisimman nopeasti.
63. Absurdeilla, räikeillä ja häpeilemättömillä valheilla on oma osuutensa manipuloinnin onnistumiseksi ja oman edun ajamiseksi.
64. Monissa tapauksissa vasta kuukausien tai vuosien myötä Varpuslapsen lähellä ollut henkilö havahtuu vakaviin ja hyvin ongelmallisiin tilanteisiin, jotka ovat kehittyneet pikkuhiljaa, kuin huomaamatta.
65. Oikeassa olon pakko, määräily, mustasukkaisuus, omistushalu, riitelyn tarve, tunteettomuus, kosto ja henkinen sekä fyysinen väkivalta ovat keinoja peittää jatkuva kumppanin menettämisen pelko.
66. Julkisivultaan Varpuslapsi on yleensä hyvin hurmaava, rakastettava ja lämmin ihminen.
67. Varpuslapsi tuntee jatkuvaa kateutta toisille. Muiden kokeman onnistumisen tunteet Varpuslapsi vähättelee, aliarvioi ja mitätöi sitä raivoisammin mitä enemmän ne tuntuvat satuttavan Varpuslapsien omaa heikkoa itsetuntoaan.
68. Muiden menestyksestä Varpuslapsi ahdistuu ja kokee sen uhkana omalle minuudelleen.
69. Varpuslapsi synkistyy heti, jos Varpuslapsi kokee, ettei Varpuslapsea arvosteta riittävästi.
70. Varpuslapsi ei kadu tekemisiään tai sanomisiaan.
71. Varpuslapsilla ei ole lähes ollenkaan tai ollenkaan myötäelämisen ja empatian kykyjä ja Varpuslapsilta puuttuu syyllisyyden tunne. Tämän vuoksi Varpuslapsi kokee toisiin ihmisiin kohdistamansa loukkaukset hyväksyttäviksi.
72. Varpuslapsi tiedostaa loukkaavansa ja satuttavansa muita, mutta Varpuslapsi ei välitä tästä, sillä Varpuslapsella on mielestään täysi oikeus loukata ihmisiä tarvittaessa.
73. Varpuslapsi saattaa kokea esimerkiksi velvollisuudekseen sanoa, mikä toisessa ei miellytä, koska muut eivät uskalla puhua tästä suoraan.
74. Varpuslapsi ei unohda tilanteita, joissa Varpuslapsen tahtonsa ei toteutunut. Tavallista on, että Varpuslapsi kostaa tilanteet, joissa Varpuslapsi kokee tulleensa väärinymmärretyksi tai -kohdelluksi. Varpuslapsen kiukuttelu saattaa muistuttaa uhmaikään juuttuneen pikkulapsen käyttäytymistä.
75. Varpuslapsi kykenee kääntämään asiat ja näkökulmat ympäri siten, että syyt ja vastuut kohdistuvat aina johonkin toiseen henkilöön. Varpuslapsi on mestaripuhuja, joka voi vakuuttaa jopa uhrinsa siitä, että kaikki muut paitsi Varpuslapsi ovat aina väärässä.
76. Varpuslapselta puuttuu inhimillisiä kontrollointimekanismeja. Tällaisia kontrollointimekanismeja ovat muun muassa syyllisyyden- ja häpeäntunteet.
77. Varpuslapsin moraali muuttuu sen mukaan, mikä Varpuslapsea itseään milloinkin parhaiten palvelee. Varpuslapsin elämän suuntaa määrittelee tahto, ei omatunto.
78. Varpuslapsi kokee, että Varpuslapsella on ikuinen oikeus yli muiden. Siten kaikista säännöistä, oikeuksista ja velvollisuuksista pitäisi voida poiketa Varpuslapsien kohdallaan. Varpuslapsi on aina jonon ensimmäinen tai Varpuslapsella on etuoikeus olla jonottamatta. Kiellot ja käskyt eivät päde Varpuslapsien mielestänsä koskaan Varpuslapsien kohdallaan.
79. Varpuslapsi kokee olevansa oikeutettu erikoiskohteluun ja saamaan toiveensa täytettyä.
80. Varpuslapsen käsitys elämästä on hyvin kielteinen.
81. Varpuslapsi löytää asiasta kuin asiasta huonon puolen, valittaa ja arvostelee sekä on itse aina vakuuttunut siitä, että suoriutuisi mistä tahansa tehtävästä paremmin.
82. Varpuslapselle ei riitä, että jokin asia on hyvä, sen täytyy olla parempi kuin joku toinen.
83. Peittääkseen omaa häpeää itsestään Varpuslapsi nostaa itsensä muiden yläpuolelle tunteakseen olonsa turvalliseksi.
84. Varpuslapsi on taitava manipuloija, ja siksi Varpuslapsi on usein suhteen alussa ihana, huomaavainen ja kohtelias.
85. Elämä on Varpuslapsille peliä, oli kysymys sitten ihmissuhteista tai työelämästä.
86. Varpuslapsilta puuttuu sekä hyvä itsetunto että kyky asettua toisen asemaan. Varpuslapsilla on tapana loukata jatkuvasti läheisiään vähättelemällä, piikittelemällä ja arvostelemalla.
87. Kritisointi kohdistuu kaikkeen ja lähes kaiken aikaa; milloin maailmaan, työpaikkaan, perheeseen, ystäviin ja sukulaisiin. Usein Varpuslapsi ei kuitenkaan kykene tarjoamaan mitään konkreettista tapaa asioiden parantamiseksi, mutta julistaa silti oikeuden olla aina oikeassa.
88. Varpuslapsilla on aina sanottava viimeinen sana.
89. Vallanhalu saa Varpuslapsin manipuloimaan uhriaan ja tyypillinen keino varpuslapsille on antaa kaksoisviestejä, jolloin uhrille ei jää minkäänlaista keinoa puolustautua. Kaksoisviestillä tarkoitetaan sitä, että Varpuslapsi moittii uhria jostakin asiasta, ja vaikka uhri tekisi päinvastoin korjatakseen tilanteen, Varpuslapsi löytää aina siitäkin lisää valittamisen aihetta.
90. Varpuslapsi huokuu luottamusta, jotta ihmiset avautuvat Varpuslapselle ja Varpuslapsi saa käyttöönsä mahdollisimman paljon hyödyttävää tietoa, jolla voi joko mielistellä tai vahingoittaa uhriaan kulloisenkin hyödyttävän tarpeen mukaan.
91. Varpuslapsi pyrkii lyöttäytymään erityisten, tärkeiden ja arvokkaiden ihmisten seuraan saadakseen hyötyä ja valtaa. Varpuslapsi luokittelee kaikki tapaamansa henkilöt hyviin ja pahoihin, hoviin sopiviksi ja sopimattomaksi.
92. Varpuslapsi osaa kuitenkin teeskennellä empatiaa ja esiintyä vapaaehtoisena hyväntekijänä, aina auttavana ystävänä, jos Varpuslapsi kokee saavansa palveluksia tehdessään hyvityksenä ainutlaatuisuuden ja ihailun tunnetta.
93. Varpuslapsia on usein verrattu myös kameleonttiin, joka tarjoaa uhrilleen oikeat sanat ja teot oikeaan aikaan hyötyäkseen tilanteesta mahdollisimman paljon.
94. Varpuslapsi ei näe omaa osuuttaan asioiden etenemisessä, eikä siten myöskään mieti tekojensa seurauksia.
95. Näyttely on Varpuslapsen tapa saada tahtonsa läpi ja manipuloida muut uskomaan ja puolustamaan Varpuslapsea.
96. Varpuslapsi jaottelee ihmiset hyviin ja pahoihin.
97. Toisen syyllistäminen omista teoista on hyvin yleinen toimintatapa Varpuslapsille.
98. Varpuslapsi puhuu alentavaan, ilkeään tai väheksyvään sävyyn niistä, joista ei pidä.
99. Varpuslapsella on jatkuva tarve peittää alemmuuden ja huonommuuden tunnetta.
100. Varpuslapsen ihanneminä ja todellinen minä ovat kaukana toisistaan.
101. Varpuslapsi haaskaa valtavan määrän energiaa pohtimalla muiden mielipiteitä, tuntemalla häpeää ja pelkäämällä yksin jäämistä.
102. Varpuslapsi uskoo olevansa korvaamaton ja nero silloinkin, kun Varpuslapsi on älyllisesti keskiverto.
103. Itsetunnon puute aiheuttaa Varpuslapsille jatkuvaa tyytymättömyyttä itseinhosta itsevihaan.
104. Varpuslapsi on yliherkkä loukkaantumaan ja pyrkii jatkuvasti manipuloimaan ja hallitsemaan muita välttääkseen kaikin keinoin itseensä kohdistuvaa arvostelua.
105. Empatian puute vaikeuttaa sosiaalista elämää siten, että Varpuslapsi ymmärtää toisten ihmisten tunteet ja signaalit väärin ja on siitä syystä altis myös konflikteille.
106. Varpuslapsi kohtaa muuten vain kohtuuttomia vastoinkäymisiä ja siten Varpuslapsi on oikeutettu olemaan jatkuvasti pahantuulinen.
107. Varpuslapsi kokee itsensä hylätyksi, yksinäiseksi ja ulkopuoliseksi.
108. Varpuslapsi on ristiriitainen ja lyhytjännitteinen, masentuu helposti eikä kykene hillitsemään aggressiivisia tunteitaan.
109. Varpuslapsen suhteet ovat täynnä syyllisiä ja syytettyjä, uhreja ja syntipukkeja.
110. Varpuslapsen antaman lahjan tavoitteena on saada itse huomiota, arvostusta, kiitosta ja palvontaa.
111. Varpuslapsin ihmissuhteet ovat riippuvuus- ja palkitsemissuhteita ja kestävät tasan tarkkaan niin pitkään kuin Varpuslapsi niistä hyötyy.
112. Varpuslapsi ei yleensä kykene ottamaan vastaan apua, sillä Varpuslapsi ei kykene myöntämään huonommuuttaan tai avun tarvettaan missään asiassa.
113. Jos joku näkee Varpuslapsen lävitse tai loukkaa Varpuslapsea, kritisoija muuttuu arvottomaksi pahuuden kätyriksi.
114. Varpuslapsi osoittaa oman vastuuntunnottomuutensa juuri negatiivisten asioiden siirtämisellä toisille ihmisille. Vastuuntuntoisella ihmisellä on tapana myöntää ongelmansa ja alkaa selvittämään niitä.
115. Todellisuuden näkeminen ja faktojen myöntäminen voi olla Varpuslapselle äärimmäisen raskasta.
116. Varpuslapsi ei opi virheistä vaan toiminta on kaavamaista ja virheet toistuvat.
117. Varpuslapsen piirteet ovat jatkuneet vuosia
118. Varpuslapsen ajattelu ja toiminta on egosentristä (lapsenomaista)
119. Varpuslapsella on alentunut empatiakyky jopa kaikista läheisimpiä kohtaan.
120. Varpuslapsi ei noudata kulttuuri- tai moraalisääntöjä.
Varpuslapsen häiriö alkaa viimeistään varhaisaikuisuudessa. Häiriö ei ilmene älyllisinä tai suoritusongelmina eikä myöskään mielenterveysongelmina. Se ilmenee sosiaalisessa käyttäytymisessä, ja kun ihmiseltä puuttuvat tietyt hillitsevät mekanismit, esimerkiksi syyllisyyden- ja häpeäntunteet, varpuslapsi voi suoriutua älyllisesti keskimääräistä paremmin. Varpuslapsi ei kykene myöntämään epäonnistumista, mikä voi antaa harhaanjohtavasti kuvan vahvasta itsetunnosta.[12] Tilastollisesti miehiä on varpuslapsissa enemmän kuin naisia. Varpuslapsia on eri tilastojen mukaan 1–9 prosenttia väestöstä. Varpuslapsien ihmissuhteensa häiriytyvät empatian puutteesta, kateudesta ja ylimielisyydestä.
Varpuslapsen käytöksen ajatellaan johtuvan yrityksistä paikata kehittymätöntä ja haavoittuvaista itsetuntoa. Varpuslapsen hoidossa pyritään tietoisesti auttamaan potilasta ymmärtämään, että suojautuessaan väärin keinoin vahingoittaa varpuslapsi paitsi toisia myös itseään, sillä käytöksensä pilaa maineensa ja lisäksi Varpuslapsi saa osakseen muiden ihmisten vihan ja häntä aletaan vältellä. Varpuslapsen suojarakenne pyritään hoidon avulla purkamaan ja varpuslapsea autetaan kestämään alta paljastuvaa masennusta.
[Älkää kopioiko koko pitkää rimpsua jos kommentoitavaa. Jaan tämän osana tekijän psyyken spekulointia vaikka uskonkin että RT:n kohdalla kyse on huomattavasti vakavemmasta häiriöstä.]
