MURHA.INFO

Konsta_Aapeli kirjoitti:Lähinnä otin jäniksen sen vuoksi, että kotka pystyy viemään painavankin saaliin ja kun on vielä omakohtaista kokemusta, jota kuitenkin harvella on. Voihan luonnossa olla häiriintyneitäkin yksilöitä

Siitä olen täysin samaa mieltä. Kaikissa lajeissa on häiriintyneitä yksilöitä. Luonnossa ne vaan yleensä jäävät vaille esimerkiksi lauman suojaa, ja menehtyvät pois. Eläimissä niitä on taatusti myös vähemmän, sillä uskon, että iso osa ihmisistä ovat sairastuttaneet itsensä asioilla, joihin eläimillä ei ole mahdollisuuksia, onneksi. Ja metsän keskellä toisiansa kohtaan aggressiivisesti käyttäytyvät eläimet eivät päädy iltapäivälehtien otsikoihin.
No, yhtäkaikki, minä en usko kotka tarinaan. Sen sijaan itse katoaminen kuulostaa enemmän kuin uskottavalta, mutta sen aiheuttaja tuskin on häiriintynyt eläinkunnan edustaja, vaan löytyy ihan omasta lajistamme. Tässäkin tapauksessa katoamisesta pitäisi silti löytyä jotain faktatieotakin.

Kyllä sinä Konsta-alaviiva-Aapeli olisit voinut valita nikkisi vähän harkitummin. Nythän meidän hengentuotteet sekaantuvat vähintääkin lukihäiriöisten ja muiden mielensäpahoittajien, kuten esim Tuomion Pasuuna ja Hovimestari edellä, ajukopissa.
Ei millään pahalla, ja tuethan sinä minun ketjun aloituksessa esittämää teoriaa. Joka ei ole ruraalilegendaa, vaikka lehtijutut ja muut vakavasti otettavat (?!) todisteet toistaiseksi puuttuvatkin.
Terveisin Konsta Apeli

Palatakseni vielä tuohon jänikseen... jänis tiedosti uhkaavan vaaran koska 3-4 viimistä loikkaa oli paniikkiloikkia eli ristiloikkia, joten kotkan vauhti varmaan hidastui aikalailla koska joutui korjaamaan kurssiaan. Kumminkin kotka ei ollut edes istunut lumeen vain ainostaan siiveiskut oli jäljen vieressä. Lapsi nyt ei juurikaan tajua mitän uhkaavasta vaarasta, joten kotka voi lentää täydellä vauhdilla saaliin napattuaan.

Konsta_Apelille pahoittelut, että kävi näin se vain jäi jotenkin alitajuntaan soimaan ja kun olen huono nimiä keksimään

SATAKUNNAN KANSA 10.-11.9.1964

MAAKOTKAT YRITTIVÄT SIEPATA KAKSI LASTA

Inari keskiviikkona. Hätään juossut äiti pelasti kaksi poikaansa maakotkien kynsistä Inarin
Angeriassa. Jouni Länsmannin 2-ja 3 -vuotiaat pojat olivat leikkimässä noin sadan metrin
päässä kotoaan sijaitsevalla pellolla. Äiti sattui huomaamaan ikkunasta poikien joutuneen
suureen vaaraan kolmen isokokoisen maakotkan hyökätessä lasten kimppuun.
Kotkat olivat laskeutuneet jo aivan poikien lähelle, kun äiti ehti huutaen ja kepillä huitoen
apuun.
Kotkat pelästyivät kirkuvaa naisihmistä, jättivät pojat rauhaan ja lensivät tiehensä.

pepita kirjoitti:SATAKUNNAN KANSA 10.-11.9.1964

MAAKOTKAT YRITTIVÄT SIEPATA KAKSI LASTA

Inari keskiviikkona. Hätään juossut äiti pelasti kaksi poikaansa maakotkien kynsistä Inarin
Angeriassa. Jouni Länsmannin 2-ja 3 -vuotiaat pojat olivat leikkimässä noin sadan metrin
päässä kotoaan sijaitsevalla pellolla. Äiti sattui huomaamaan ikkunasta poikien joutuneen
suureen vaaraan kolmen isokokoisen maakotkan hyökätessä lasten kimppuun.
Kotkat olivat laskeutuneet jo aivan poikien lähelle, kun äiti ehti huutaen ja kepillä huitoen
apuun.
Kotkat pelästyivät kirkuvaa naisihmistä, jättivät pojat rauhaan ja lensivät tiehensä.

Muuten hyvä, mutta Inarissa ei ole Angeria-nimistä paikkaa, eikä tainnut olla 1960-luvullakaan. Olipa paikka minkä hyvänsä, niin luultavasti lähellä oli kissa, koira tai joku muu kotkan saaliiksi paremmin sopiva. Onko kukaan käynyt kysymässä Jounilta tai hänen nyt yli 50-vuotiailta pojiltaan, mikä tilanne oikein oli?

Aika paljon uskaltaisin lyödä vetoa, että Satakunnan Kansassa ei ole vuonna 1964 ollut tuollaista artikkelia, jonka tämä uusi nimimerkki on kirjoittanut ensimmäisessä viestissään.

Angeliako tuossa uutisessa tavoiteltiin? Outoa, että Satakunnan Kansa moisesta Lapin perukoiden tapahtumasta tiedottaa, mikäli ei muista lehdistä löydy=)

No, ei kun tutkimaan, kaikki salapoliisit.

Sinänsähän nyt ei ole mahdotonta, että jos suht avuttomat lapset yksin jäisivät metsään, niin saattaisi joku kotka kiinnostuakin lähellä pomppimaan. Mutta ei taitaisi pesään alkaa taikka jaksaa saalista raahata. Ja tuo kolmen kotkan ryhmäsaalistus... tapahtuuko semmoista?

EDIT: Angelin kylässä on tosiaan Länsman -nimisiä asunut. Yksi lisäpiste uutisen totuudellisuudelle=) http://fi.wikipedia.org/wiki/Angeli

EDIT 2: Jouni Länsman on ollut tukkanuottasilla Suomen valtion kanssa jossain porotalousjutussa Angelissa. Valtion hakkuistako on kyse : http://www1.umn.edu/humanrts/undocs/1023-2001.html
Onko sama mies?

Edellä kopioimani "uutinen" oli 10.9.2014 ilmestyneen Satakunnan Kansan 50 vuotta sitten palstalla.
Luulisi moisen aikoinaan ylittäneen uutis kynnyksen muissakin lehdissä, ainakin pohjoisempana.

pepita kirjoitti:Edellä kopioimani "uutinen" oli 10.9.2014 ilmestyneen Satakunnan Kansan 50 vuotta sitten palstalla.
Luulisi moisen aikoinaan ylittäneen uutis kynnyksen muissakin lehdissä, ainakin pohjoisempana.

Muuan atlantalainen konstaapeli nyt yrittää heruttaa 15 min julkisuutensa jopa puoleen tuntiin.... Autiotalokin on jo kertaalleen kuvattu.

Olisikohan mahdollista, "pepita", että laitat sen Satakunnan Kansan arkistosta löytämäsi jutun ihan kuvana tänne?

Kotka voi kosahtaa saaliille, mutta vaistoaa kyllä ihmisen hajun, ettei yritäkään ihmislasta, vaikka kuinka olisi nälissään.

Spekultantti kirjoitti:

pepita kirjoitti:Edellä kopioimani "uutinen" oli 10.9.2014 ilmestyneen Satakunnan Kansan 50 vuotta sitten palstalla.
Luulisi moisen aikoinaan ylittäneen uutis kynnyksen muissakin lehdissä, ainakin pohjoisempana.

Muuan atlantalainen konstaapeli nyt yrittää heruttaa 15 min julkisuutensa jopa puoleen tuntiin.... Autiotalokin on jo kertaalleen kuvattu.

Olisikohan mahdollista, "pepita", että laitat sen Satakunnan Kansan arkistosta löytämäsi jutun ihan kuvana tänne?

Kotka voi kosahtaa saaliille, mutta vaistoaa kyllä ihmisen hajun, ettei yritäkään ihmislasta, vaikka kuinka olisi nälissään.

Eipä voisi paremmin ilmaista tiedon ja tajunnan tasoa itsestään, kuin em nimimerkki edellä asiansa ilmaisee.
Ensiksi hän kertoo tietävänsä, että kaikki asiasta myönteiset kommentit antaneet ovat saman nimen takana olevia nikkejä, vastoin parempaa todistusta . ( tähän voisi modet puuttua, en tunne vielä vasikkanäppäintä)
Tuo mikä sai minut kerran taas näppäimille asian tiimoilta oli lause: kotka voi kopsahtaa saalille, mutta vaistoaa kyllä ihmisen hajun, ettei yritäkään ihmislasta, vaikka kuinka olisi nälissään

Milläköhän tasolla ja aikana tällaista biologian oppia on jaettu? Että kotka kopsahtelee(?) ja käyttää hajuaistiaan saalistamiseen. Heh hehhee...

Maakotka on hieno eläin ja kuuluu ehdottomasti faunaamme, mutta kunnioitus ja pelko sen ominaisuuksista petoeläimenä pitää tunnustaa. Todistetut hyökkäykset esim poron vasoja kohtaan ovat arkipäivää. Mutta tämähän ns vaiettu totuus, koska poronhoitajat saavat nk. reviiriperusteista korvausta vuosittain alueillaan pesivien kotkien arvioitujen tuhojen mukaan. Metsähallitus vajavaisilla resursseillaan yritää pitää kontrollissa pesintätuloksia ja maakotkakannat eivät ole ollenkaan yhtenevät poromiesten ja tutkijoiden lukemien kanssa.

Maakotka on täysi rauhoitettu laji Suomessa. Kotka muodostaa reviirinsä tiettyjen perittyjen kaavojen mukaan ravintotilannettaan hyödyntäen. Sellainen viso, että Lapissa olisi muutaman sadan kotkaparin reviiri ja pesimäalue on utopiaa. Kanta on voimakkainta siellä, missä saalistus on helpointa ja siellä elävät voimakkaimmat yksilöt/parit. Näistä reviirialueista löyty tietoa Metsähallituksen sivustoilta .

Nyt varmaan joku spekuantti vetää taas herneen nenäänsä, mutta kerrompa että alle 12 tuntia sitten tapasin kotipihaan palatessenani näyn, joka itsellenekin tuntui aluksi epätodelliselta.

Koiratarhassani on kolme osiota. Normaali häkkejä, joissa on ollut vuosittain ne kolme metsästyskoiraa. Tänä syksynä on kuitenkin tilanne, että vain yksi on nk asuttu. Poistin yhden väliseinän osan jolloin tuli tilaa nuorelle hirvikoiralle lisää.

Palasin tänään puolen päivän aikoihin pihaan autolla ja katseeni kiinnittyi tummaan hahmoon suoraan koirahäkin yläpuolella olevan ison puun latvukseen. Oksalla istui nuori maakotka joka tähysi koiratarhaan,(häkkiin) Tuolla hetkellä koira oli jommassa, kummassa kopissa , koska tarhassa tepasteli muutama harakka ja yksi varis häiriintymättä.

Jonkun antin mielestä varmaan tuntuu keksityltä tarinalta taas kerran. Mutta nyt minulla on todistaja joka istui vieressäni tänään aamulla. Tosin tämä kotka ei tehnyt vahinkoa -vielä.

Tuossapa IS:n tuore linkki maailmalta, jotn luonnossa voi esiintyä kaikenlaista....

http://yle.fi/uutiset/raivokas_huuhkaja ... ja/7832980

Konsta_Aapeli kirjoitti:Tuossapa IS:n tuore linkki maailmalta, jotn luonnossa voi esiintyä kaikenlaista....

http://yle.fi/uutiset/raivokas_huuhkaja ... ja/7832980

Luonnossa voi tapahtua ihan mitä vaan. Meilläkin ollaan joka kevät kuovien hyökkäyksen kohteena kun pesivät rantapellolla. Ottaa kipeää niinkin pieni lintu.
Mikä vain eläin voi käydä ihmisen päälle ärsytettynä tai poikasiaan puolustaessa, pienikin eläin. Sitä ei kukaan kiistä, eikä sitä vissiin tarvitse erikseen todistella.
Mutta kysymys on nyt siitä, nappaako kotka lapsen, kuljettaa sen kauas pesäänsä ja syöttää poikasilleen niin ettei luutakaan jää jäljelle? Minun vastaus on ei.
Mukavaa että tämä välillä nousee keskustelun aiheeksi, ehkä jonain päivänä joku on ihan oikeasti löytänyt faktatietoa siitä, onko kyseinen lapsi edes koskaan kadonnut. Sen jälkeen voimme jatkaa spekulointia mikä tai kuka lapsen vei, ja minne.

Ketjussa aikaisemmin tarkennettiin, että tytön katoaminen tapahtui 11.7.1941. Samoin on ollut keskustelua sodan vaikutuksesta, mutta ajankohta ja paikka lienevät merkittäviä. Kursu sijaitsee saksalaisten vuosien 1941-44 tukikohdan ja Sallan välillä.

Katoamisaikaan Sallan taivaalla lensi varmaan muutakin kuin lintuja (tarvikkeita pudottavia saksalaisia ”kotkia”, Suomen ja puna-armeijan syöksypommittajia sekä tykistötulta). Meneillään oli jatkosodan hyökkäysvaihe ja Operaatio Napakettu eli Saksan sotilasoperaatio, jossa Saksan XXXVI armeijakunnan 169. jalkaväkidivisioona ja SS-taisteluryhmä Nord sekä suomalainen jalkaväkirykmentti JR 12 hyökkäsivät Sallasta Neuvostoliittoon heinäkuun alussa 1941. SS-miesten hyökkäys keskeytettiin 10.7.1941 ja he ovat olleet pakomatkalla lapsen katoamispäivänä. Tilanne lienee ollut aika sekava, menetyksistä pari poimintaa:

http://fi.wikipedia.org/wiki/6._SS-vuor ... ioona_Nord

Heinäkuun 1941 alussa taisteluryhmä hyökkäsi neuvostoliittolaisten asemiin Sallassa. Suomalaisten menestyessä kokemattomien SS-miesten tulikaste epäonnistui täysin ja yksikkö menetti kahdessa hyökkäyksessä viisi pataljoonaa. Neuvostoliittolaiset tekivät myös vastahyökkäyksen ja onnistuivat saamaan SS-taisteluryhmä Nordin pakokauhun valtaan. SS-miehet jättivät aseensa, asemansa ja pakenivat taistelukentältä kärsien tappioina 86 kaatunutta, 232 haavoittunutta ja 147 kadonnutta. Sallan pakokauhuisesta SS-taisteluryhmästä tuli esimerkki siitä, ettei ”rodullisista ja ideologisista esikuvista” tule automaattisesti hyviä sotilaita ilman harjoitusta ja valmisteluja. SS:n johtaja Heinrich Himmler teki kuitenkin parhaansa, että tapaus pysyi pois julkisuudesta Saksassa.

http://www.pekkalintula.fi/68701721

Sallan suunnassa hyökänneen XXXVI ;n armeijakunnan kokonaistappiot olivat 15.9-41 mennessä 9563 miestä. Mukana saksalaiset ja suomalaiset. Suomalaisten osuus 2999 miestä.

Lapsi on voinut pelästyä ”kotkaa” ja paeta metsään, jäädä sodan jalkoihin ja vaikka upota suohon, katosihan samaan aikaan pakokauhuisia SS-sotilaitakin.

Maakotka on myös haaskansyöjä, joten miksi se olisi yrittänyt siepata lapsen, kun metsät olivat samaan aikaan väärällään kaatuneita sotilaita.

Kaikella ystävällisyydellä thm:lle. Kannattaisiko perehtyä sotahistoriaan hieman tarkemmin ennen kuin lainaa tekstiinsä jotain Wikipediasta.
Ensinnäkin Sallan suunnan taisteluista puhuttaessa tarkoitetaan ns Vanhan Sallan alueella jatko-sodan aikaan tapahtunutta kahakointia saksalais-suomalaisen sotakoneen yhteistyöyrityksenä katkaista Muurmannin rata. Kun tämä epäonnistui, syksyn tullen kohteeksi tuli Kantalahdesta tuleva Muurmannin radan sivuraide nk Louhen rata. Mannerheim ei halunnut koskaan katkaista Muurmannin rataa. Mutta sehän ei olekaan tämän keskustelun pääaihe.

Toiseksi Kursun kylä ei ollut tuolloin sotatoimialuetta. Ei lähelläkään. Matkaa tuonne heinäkuun 1. päivänä alkaneeseen operatio Napaketun rintamalinjalle oli Kursun kylästä matkaa toistasataa kilometriä. Nykyisen Kairalan kylänä tunnetun silloisen Kuolajärven kapeikon kiivaat taistelut olivat kyllä käynnissä juuri 11. heinäkuuta. Tunnetusti saksalaiset eivät menestyneet juuri tuolla hetkellä ja syksyllä rintama lopullisesti pysähtyi Vermajoelle, 40-50 kilometriä idemmäs.

Ei erämaatalon rauhaa isosti häirinneet kulkijat, eivätkä lentokoneetkaan, puhumattakaan tykistötulesta tai muusta sotatoimesta. Talo on syrjässä noin 10 kilometrin päässä Kursun kylästä luoteeseen ja vesistöjen takana, tuolloin kinttupolun ja/tai venekyydin varassa sankan metsän keskellä.

Maakotkat arkoina eläiminä tuskin viihtyivät tuolla sotatoimialueella. Eikä kaatuneita jätetty hautaamatta, siitä on osoituksena Vanhassa Sallassa oleva saksalaistenkin hautuumaa, jossa oli tuhansia koivuristejä. Vihollisenkin ruumiit yleensä kuopattiin niiltä alueilta, jotka vallattiin. Ei ne metsät väärällään kaatuneita olleet todellakaan. Isä Aurinkoisen joukot eivät olleet kuulemma yhtä tunnollisia, mutta kaipa hekin pitivät haisevista ropeista huolen.

Jep, ei ole Itä-Lapin sotahistoria eikä maantietokaan hanskassa.

Saksalaisten tukikohta Joutsijärvellä sijaitsi kuitenkin hyvin lähellä Kursun kylää, eikä SS D. Nord kovin pitkälle Märkäjärveltä (nyk. Salla) päässyt 1941 heinäkuun alussa erään kartan mukaan, vaikka suomalaiset jänkäjääkärit ja muut saksalaiset paljon idempänä taistelivat. Ja jossain ne kadonneet SS-miehet olivat, erämaassa kaatuneina, puna-armeijan vankeina tai kenties livistämässä länttä kohden. Tai sitten nämäkään tiedot eivät pidä paikkaansa … en ala tästä kiistelemään, enkä myöskään Wikipedian tietojen luotettavuudesta.

En silti usko maakotkan siepanneen lasta, saattoi kyllä pelästyttää lapsen pakosalle. Olen itse pelästynyt hyökkäävää huuhkajaa, vaikka sen kohteena oli vieressäni makoillut kissa. Kissa säästyi kun huuhkaja puolestaan pelästyi minun huutoani. Huuhkaja jäi puuhun vain muutaman metrin päähän katselemaan kun pakenin kissa sylissäni.