- - -
Elokapina on käynnistänyt joukkorahoituskampanjan Eduskuntatalon töhrijöiden tukemiseksi. Rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessorin mukaan Poliisihallituksen on syytä tutkia, rikotaanko tempauksessa rahankeräyslakia.
24.2.2025 | Eelis Ojala
Ympäristöliike Elokapina on käynnistänyt
joukkorahoituskampanjan Eduskuntatalon pylväiden töhrijöiden tukemiseksi. Punaista maalia pylväisiin suihkuttaneita henkilöitä
epäillään törkeästä vahingonteosta, kokoontumisrikkomuksesta ja rakennussuojelurikoksesta.
– Viime syyskuussa joukko rohkeita aktivisteja Suomesta ja Ruotsista toteuttivat aktion, josta tuli valtava mediaspektaakkeli. Eduskuntatalon pylväiden maalaaminen punaiseksi oli koko valtakunnan ykköspuheenaihe päiväkausia ja saavutti myös valtavan kansainvälisen näkyvyyden, Elokapinan tiedotteessa sanotaan.
Tähän mennessä pylväiden puhdistustyöt ovat maksaneet yli 17 200 euroa ja kevään jatkotöiden on arvioitu maksavan 12 000 euroa.
Elokapinan tavoitteena on tiedotteen mukaan kerätä 20 000 euroa töhrinnästä mahdollisesti tuomittavien vahingonkorvausten kattamiseksi. Sunnuntai-iltana rahaa oli keräyssivun mukaan kasassa jo yli 12 700 euroa. Keräys kestää kuukauden ja sen on määrä päättyä 21.3.2025.
– Mielestämme on kuitenkin selvää, että puhdistamisen olisi voinut tehdä paljon vähemmälläkin, mutta tämä selviää vasta oikeussalissa. Jos vahingonkorvaukset ovat lopulta vähemmän kuin nyt kerättyjen lahjoitusten määrä, käytämme ylijäävän osan Elokapinan toiminnan tukemiseen.
Elokapina: Kyseessä ei ole rahankeräys
Elokapinan mediayhteyshenkilön
Tero Monosen mukaan kyseessä ei ole rahankeräyslaissa tarkoitettu rahankeräys, vaan kyse on vastikkeellisesta joukkorahoituksesta, josta säädetään joukkorahoituslaissa.
– Ihminen voi tavallaan tukea näitä aktioon osallistuneita ostamalla vastikkeita eli tarroja, postikortteja ja julisteita. Joukkorahoituslaki on Suomessa ja sen kanssa mennään tässä, Mononen sanoo.
Rahankeräyksen järjestäminen edellyttää rahankeräysluvan, joka voidaan antaa Suomessa rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle, jolla on yleishyödyllinen tarkoitus. Rahankeräyksen järjestäminen ilman rahankeräyslupaa on rikos.
Vastikkeellinen joukkorahoitus puolestaan on joukkorahoituslain mukaan laina- tai sijoitusmuotoista rahoitusta, jota hankitaan elinkeinotoimintaa varten.
Elokapinan tiedotteen mukaan joukkorahoituskampanjaan osallistujat saavat kiitoksena tuestaan ”vastikkeena palan tätä historiallista performanssia”. Töhrittyä Eduskuntataloa esittävän tarran saa 10 eurolla, postikortin 20 eurolla, julisteen 150 eurolla ja kehystetyn julisteen 200 eurolla.
Lisäksi tarjolla on ”ainutkertaisia vastikkeita”, kuten käsityönä tehty 800 euron ryijy, johon on ikuistettu ”verenpunaisena valuvat Eduskuntatalon pylväät” sekä aktiossa käytetty 5 000 euron t-paita ”autenttisilla maaliroiskeilla kehystettynä ja kaikkien aktioon osallistuneiden allekirjoituksilla varustettuna”.
– Mediassa on esitetty väitteitä, että puhdistuskulut olivat olleet mittavat, niin halusimme varautua tähän. Halusimme myös antaa ihmisille mahdollisuuden ostaa itselleen palan tätä historiallista aktiota, Mononen sanoo.
- Elokapinan mediavastaava perustelee 5 000 euroa maksavan t-paidan hintaa sillä, että kyseessä on uniikki tuote, joka tulee jäämään osaksi suomalaista poliittista historiaa. Kuvankaappaus joukkorahoituspalvelun verkkosivuilta .jpg (112.82 KiB) Katsottu 849 kertaa
”Poliisihallituksen tulee tutkia”
Rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessorin
Matti Tolvasen mielestä Elokapinan käynnistämä kampanja kuulostaa erikoiselta. Hänen mukaansa Poliisihallituksen olisi syytä tutkia, onko kampanjan tarkoituksena kiertää rahankeräyslakia.
– Olen varma, että he ottavat asian arvioitavakseen. Joukkorahoitusta tuo ei mielestäni kyllä voi mitenkään olla, Tolvanen sanoo Iltalehdelle.
Rahankeräys on rahankeräyslain mukaan toimintaa, jossa yleisöön vetoamalla kerätään vastikkeetta rahaa. Rahankeräyslain perustelujen mukaan rahankeräykset tulisi pääsääntöisesti toimeenpanna siten, ettei niihin osallistuville anneta mitään vastiketta lahjoittamisesta, vaan rahalahjoituksen tulisi perustua vain kansalaisen auttamishaluun.
Se, että rahasuoritusta vastaan annetaan jonkinlainen vastike, ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, ettei kyse voisi olla rahankeräyksestä. Rahankeräysluvan tarvetta ei siis voida kiertää esimerkiksi naamioimilla rahankeräys tuotemyynniksi. Joukkorahoituslain esitöissä todetaan, että, jos rahasuoritusta vastaan annettava vastike on annettuun rahasummaan verrattuna arvoltaan aivan mitätön, rahan antajakin mieltää helposti antavansa lahjoituksen eikä ostavansa hyödykettä.
– Ei sitä [Elokapinan tarjoamia tavaroita] kai lähtökohtaisesti vastikkeeksi voi nimetä, jos katsoo suhteessa siihen kuinka paljon rahaa toinen laittaa. Se on Poliisihallituksen asia tuo arvioida, Tolvanen pohtii.
Elokapinan ja sen taustayhdistys Elonvaalijat ry:n rahankeräykset ovat olleet esillä myös aiemmin julkisuudessa. Viime maaliskuussa syyttäjä perui viime hetkellä Elonvaalijoihin kohdistuneen syytteen rahankeräysrikoksesta ja käräjäoikeus hylkäsi myöhemmin muut Elonvaalijat ry:n toimintaan liittyvät syytteet.
Tammikuussa 2024 Helsingin hallinto-oikeus puolestaan katsoi, ettei poliisilla ollut perusteita kieltää Elokapina-aktivistien pienkeräyksiä, joissa nämä poliisille tekemiensä ilmoitusten mukaan keräsivät rahaa oikeudenkäyntikuluihinsa. Asiassa jäi oikeuden mukaan näyttämättä, että rahankeräykset olisivat liittyneet kiinteästi Elokapinan asianajokustannuksiin.
Iltalehti kysyi poliisihallitukselta, että onko se tietoinen keräyksestä ja aiotaanko selvittää, onko siinä toimittu lain edellyttämällä tavalla.
Poliisihallitus kieltäytyi kommentoimasta yksittäisiin tapauksiin.
