MURHA.INFO

Wagner kirjoitti:Roiskeiden mallinnus olisi neliulotteista, epälineaarista matikkaa vaativaa, jota poliisi ei osaa.
Mallintaisin matemaattisesti mielelläni koko teltan löydökset, jos siitä toimeksianto tulisi.

Turhaa on miettiä kenkien roiskeita, jos NG:n lahkeissa ei mitään ollut.

Millä todennäköisyydellä olisi nukkunut housuitta 5.6.1960 ?

Teltan pällä ns. 'lintupojat' kertoivat nähneensä tummiin housuihin puetun Gustaffsonin.

Tarvitseeko enempää kertoa ?

– Tämähän on lyhyt, ennen käytin pitkää cocktaillusikkaa, sanoi ?-lainen "kykymies" teelusikka kädessä.

Misri kirjoitti: Maalari maalasi taloa...? Joopa joo loruiluksi meni teoriasi. Verijälkitutkimuksen kansainvälinen terminologia ei sisällä sanaa "verimaalaus". Tutkijat eivät käytä lausunnoisaan muuta kuin ammattitermistöä.

Tekninen tutkija Anja Ytti nimenomaan totesi, ettei voi ymmärtää miten kosketusverijälki on tullut NGn kenkään, jos kengät ovat sijainneet sillä paikalla suuaukon edustalla, minne NG on kertonut ne jättäneensä. Ytti totesi myös: että jos kengät olisivat olleet suuaukon ulkopuolella teltan edessä, niin niissä kengissä olisi täytynyt olla kooltaan suurempia pisaroita, ja pisaroiden olisi täytynyt olla muodoltaan suipompia. Näin se on myös selostettu verijälkitutkimuksessa: pienet muodoltaan pyöreät pisarat jäävät aina lähellä lähtökohdettaan (pieni energia), suuret ja muodoltaan suipot pisarat lentävät kauemmaksi kohteesta (fysiikan laki). Näistä suipoista pisaroista pystytään määrittelemään se mihin suuntaan veri on lentänyt kohteestaan. NGn kengissä oli juuri näitä pieniä muodoltaan pyöreitä pisaroita, eli kenkien on täytynyt olla lähellä verijälkien lähtökohdettaan. Myöskin nämä tulokulmat ovat tärkeitä, mitä pienempi tulokulma kohteeseen sen lähempänä kohdetta. Veriroiskeet olivat tulleet NGn kenkiin lähes suoraan pienestä viistosta ylhäältä alaspäin, osa roiskeista oli tullut hyvin matalalta, lähes maan tasosta, pieni tulokulma kertoo sen, että NGn kenkä on ollut hyvin lähellä Tuulikin päätä.

_____________________________________________________________________

KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIOSTA

..... Surmaamisjärjestystä ei verijäljistä ole pystytty päättelemään.


Hytin kertomuksesta on edelleen käynyt ilmi, että Gustafssonin kengissä erityisesti oikean jalan kengässä on todettu Mäen DNA-tunnisteeseen sopivaa verta. Verijäljet ovat kenkien päällä olleet veriroiskeita ja sisäsivulla kosketusverta. KOSKETUSVERI ON VOINUT TULLA MYÖS VERISEN KANKAAN TAI ESINEEN OSUTTUA KENKÄÄN. ..... ..... .....


Kyseinen alue sopisi hyvin siihen että kengät ovat olleet kyseisellä alueella. Mikäli teltan suuaukkopääty ja toinen pitkä sivu ovat olleet taittuneena tai kääntyneenä tietyllä tavoin veriroiskeiden syntymisen aikaan jalkineet ovat voineet sijaita myös teltan ulkopuolella toisella pitkällä sivulla tai suuaukkopäädyssä edessä vasemmalla puolella. Yksiselitteistä vastausta jalkineiden sijainnista suhteessa telttaan ei siksi voida antaa. .....

----------------------------------------------------------------------------

Asiantuntija Hytin mukaan kosketusveri kengässä on voinut syntyä myös niin, että kenkä on ollut koko ajan paikallaan, mutta verinen kohde on liikkunut kenkää vasten ja aiheuttanut kenkään kosketusverijäljen. Tuota ilmaisin ulkomuistista omin sanoin - sama asia. Kun teltalla on kamppailtu, ovat niin eri esineet kuin teltan seinäkankaatkin voineet olla liikkeessä ja osua milloin mihinkin.

Tuo termi "maalaaminen" oli minun termini, mutta vastaava ilmiö on kuvattu noissa lainauksissa toisin sanoin. Aivan sama asia. Asia ei suinkaan ole niin yksioikoinen kuin kirjoittaja tuossa edellä oli kuvannut. Itse keksimääni termiin ei kannata takertua. Termi ei ole tietysti oikea, mutta asiasisältö on.

Mutta mutta, kun ne kengät ovat olleet ulkona ja surmat tehty teltan sisällä, niin kuinka teltan ulkosyrjä olisi ollut veressä?

Ei kyllä natsaa tuon oikeuden hyväksymä omituinen selitys taaskaan.

Tässä jutussa pitäisi olla sattumia niin mota, ettei se ole mitenkään mahdollista, niin Gustafssonni tupla muistiaukot, ihmeparantumiset, kenkien omituiset vereentymiset, kuika joku voi uskoa noin moneen sattumaan?

Ei ainakaan kukaan viisas!

Poikien kengät löytyivät metsäpiiloista. Boismanin kengät palautettiin perheelle melko pian, Gustafssonin säilytettiin vuosikymmeniä. Miksi?
Tutkittiinko 60-luvulla void, roiskeet, veripisarat, tulokulmat ym. Eipä.
Mitään tietoa ei ole kuin maininta asusteet olivat kunnossa Gustafssonin vaatetuksesta. Muistelen , että mamma Gustafsson nouti jo parin päivän päästä sairaalasta Gustafssonin vaatteet. Onko pyykistä mainintaa?
Nahkatakkia sensijaan uitettiin tolussa, mutta pilallahan se, sinne jäi, liiterin seinälle. Kotiintulo kuvassa yllään puku ja ruutupaita.

Hessu52 kirjoitti:Mutta mutta, kun ne kengät ovat olleet ulkona ja surmat tehty teltan sisällä, niin kuinka teltan ulkosyrjä olisi ollut veressä?

Ei kyllä natsaa tuon oikeuden hyväksymä omituinen selitys taaskaan.

Tässä jutussa pitäisi olla sattumia niin mota, ettei se ole mitenkään mahdollista, niin Gustafssonni tupla muistiaukot, ihmeparantumiset, kenkien omituiset vereentymiset, kuika joku voi uskoa noin moneen sattumaan?

Ei ainakaan kukaan viisas!

Tuossa edellä olevassa lainauksessa on nimenomaan selostettu, miten kosketusverijälki kenkään on voinut syntyä, vaikka kenkä olisi ollut ulkopuolella. Se on hyvin mahdollista. Kannattaa lukea tuo kohta ajatuksella.

Tuo teksti, jossa asia on selostettu on Käräjäoikeuden tuomiossa, sivulla 20. Eipä vedellä yksioikoisia johtopäätöksiä.

Potilas on myöskin parantunut aivan normaalisti. 18 vrk sairaalassa ja senkin päälle hoitoa hammasklinikalla ja korvaklinikalla. Päälle pitkä sairasloma. Eivät kaikki lääkärit ole voineet erehtyä. Todennäköisesti ovat tehneet aivan oikeita toimenpiteitä ja johtopäätöksiä.

Entä jos vammat olisivat tulleet nakkikioski tappelussa tai mp onnettomuudessa. Olisiko sairaalajakso ollut sama.
Varmaan tarkkailivat psyykisestikin kaamean tapahtuman "uhria".

yövuoro kirjoitti:Entä jos vammat olisivat tulleet nakkikioski tappelussa tai mp onnettomuudessa. Olisiko sairaalajakso ollut sama.
Varmaan tarkkailivat psyykisestikin kaamean tapahtuman "uhria".

Sama olisi hoitoaika ollut. Lääkärit tutkivat potilaan tilan ja hoito päätetään sen mukaan. Vammat ratkaisevat hoidon. Näinhän se menee - se on selvää!

Jos puhutaan kengistä, niin niiden löytöpaikka on ollut noin 0,5 kilometriä eli noin 500 metriä murhapaikasta (ei linnuntietä). Tämä tieto on esitutkintapöytäkirjasta, joten fakta.

Nisse taas on itse kuulusteluissa ilmoittanut matkaksi 300 metriä. Enkä yhtään ihmettele - hirveessä juubassa matkat aina tuntuu lyhemmiltä.

Kotipoliisi kirjoitti:Jos puhutaan kengistä, niin niiden löytöpaikka on ollut noin 0,5 kilometriä eli noin 500 metriä murhapaikasta (ei linnuntietä). Tämä tieto on esitutkintapöytäkirjasta, joten fakta.

Nisse taas on itse kuulusteluissa ilmoittanut matkaksi 300 metriä. Enkä yhtään ihmettele - hirveessä juubassa matkat aina tuntuu lyhemmiltä.

No niin Kotipoliisi, kannattaa ottaa nämä asiat objektiivisesti. Ei siellä sanota, että polkuja pitkin. Ja tuokin "noin puoli kilometriä", on epätarkka ilmaus. Luotettavin tieto on todennäköisesti Esitutkintapöytäkirjan karttaliitteestä mitattu matka. Kyseisessä liitteessä teltta ja kenkien löytöpaikka on merkitty kartalle. Vastaaja on mitannut siitä kartalta ja saanut "linnuntietä" etäisyyden 650 metriä. Syyttäjä on käyttänyt arvoa 600 metriä. Nämä ovat varmaan oikeita arvoja.

--------------------------------------------------------------

ESITUTKINTAPÖYTÄKIRJASTA: " ..... Rikospaikkatutkinnassa löytyi ympäristön tutkinnan yhteydessä noin puolen kilometrin päästä, kioskille johtavan tien varresta, Boismanin ja Gustafssonin kengät. ..... "

Gustafsson on esitutkintapöytäkirjan mukaan kertonut kenkien löytyneen n. 300 metrin päästä, ja saaneensa tiedon siitä poliiseilta. Tämä arvio on selvästi väärä. Tähän ei kannata luottaa. Myös tuo Esitutkintapöytäkirjan ilmaus, "noin puolen kilometrin päästä" on hieman epätarkka, sillä

VASTAAJAN LAUSUMASSA on todettu seuraavasti: "Esitutkintapöytäkirjassa (liite 1, sivu 2), on KARTTA tapahtumapaikalta, johon on merkitty kenkien löytöpaikka. Kartalta "linnuntietä" mitattuna kengät ovat olleet n. 650 metrin päässä teltasta. Jos kuljetaan kartassa näkyvää polkua pitkin, matkaksi tulee noin 800 metriä.

KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIOSSA Syyttäjän puheenvuoron kohdalla todetaan seuraavasti: "Tekovälineet sekä kateisiin jääneen omaisuuden Gustafsson on hävittänyt upottamalla ne mutapohjaiseen järveen tai kaivamalla ne maahan. Omat kenkänsä sekä Boismanin kengät Gustafsson on piilottanut noin 600 metrin päähän telttapaikasta. .

Näitä erilaisia ilmoitettuja etäisyyksiä arvioitaessa täytyy heti hylätä tuo Gustafssonin arvio, hän kertoo kuulleensa sen poliisilta. Muistanee väärin. Esitutkintapöytäkirjan lyhyt maininta "noin puolen kilometrin päästä" on ylimalkainen ja epätarkka, ja tuo voi tarkoittaa vaikkapa 600 metriä.

---------------------------------------------------------------------------

LUOTETTAVIMPANA voitaneen pitää syyttäjän ilmoittamaa matkaa KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIOSSA. Noin 600 metriä

YHTÄ LUOTETTAVANA voitaneen pitää vastaajan ilmoittamaa ESITUTKINTAPÖYTÄKIRJAN KARTTALIITTEESTÄ mitattua matkaa, 650 metriä. Tämä tieto on siis lähtöisin myös esitutkintapöytäkirjasta ja siellä esiintyvältä karttaliitteeltä mitattu. Se on linnuntietä, niinkuin yleensäkin ellei ole toisin mainittu.

Käytännössä voidaan tuota syyttäjän ilmoittamaa arvoa pitää oikeimpana, sillä voidaan olettaa, että se taho ei ainakaan halua ilmoittaa matkaa liian pitkäksi. Eli oikeana arvona voidaan pitää Noin 600 metriä. . Kotipoliisi on valinnut "omaksi faktakseen" epätarkan arvion "noin puoli kilometriä". No, onhan 600 metriäkin noin puoli kilometriä. 600 metriä on oikeampi arvio.

Mielenkiintoinen vaihe keskusteluissa tämä oikein punaisella mainittu, voitonriemuinen metrimäärä.

Kenkien piilottajan mielestä se oli sopiva matka, sopiva etäisyys tapahtumapaikalta ja ennenkuin alueen talot tulivat näkyviin.

No, ehkä tätä jankataan kesään asti ja lisätään siihen vielä polun kaartamiset niin hyvä tulee.

Tavoitteelliselle kulkijalle sata metriä sinne tai tänne ei merkitse mitään, sehän on vain n neljän katulamppupylvään väli.

yövuoro kirjoitti:Mielenkiintoinen vaihe keskusteluissa tämä oikein punaisella mainittu, voitonriemuinen metrimäärä.

Kenkien piilottajan mielestä se oli sopiva matka, sopiva etäisyys tapahtumapaikalta ja ennenkuin alueen talot tulivat näkyviin.

No, ehkä tätä jankataan kesään asti ja lisätään siihen vielä polun kaartamiset niin hyvä tulee.

Tavoitteelliselle kulkijalle sata metriä sinne tai tänne ei merkitse mitään, sehän on vain n neljän katulamppupylvään väli.

Hyvä! Juuri niin! Täytyyhän virheellinen tieto oikaista niin monta kertaa, että asia selviää.

Tosiaan syyttäjän ilmoittama matka, noin 600 metriä, on hyvin lähellä totuutta.

Eihän kulkijalle 100 m sinne tai tänne tosiaan merkitse paljoa, mutta kyllä kannattaa ilmoittaa keskustelussa oikeat todelliset arvot, eikä lähteä lukuja pienentelemään "omaa teoriaa vahvistavaan suuntaan".

yövuoro kirjoitti:Mielenkiintoinen vaihe keskusteluissa tämä oikein punaisella mainittu, voitonriemuinen metrimäärä.

Heh heh, todellakin voitonriemua ilmassa Meinasi kahvit purskahtaa näppikselle...


On taas yösydännä Esson ikkunapöydässä yksinäinen hahmo posket punaisena, hikikarpalot otsalla kimaltaen hakannut näppistä kiihkon vallassa. Heh.

Tarkasti ottaen: kenkien löytöpaikkaa ei taida tietää kukaan.

Kengät löydettiin ja kiikutettiin aikalaispollareille, mutta milloinkas kukaan kaiken löytötavaran keskeltä keksi kysyä, että mistäs tämä "roina" / kenkä löydettiin? Vastaus: (jostakin sieltä)?? Onko kenkien löytäjä koskaan näyttänyt tarkan löytöpaikan??

- hymm -

P.S. Sariola voi kertoa tarkemmin kenkien löytöpaikan.

Gustafsson kertoi/arvioi/arvasi, että kengät oli piilotettu noin 300 metrin päähän ... vai miten se oli?