MURHA.INFO

Tuskinpa nuo lapsiparat haavoistaan koskaan täysin selviä, toivotaan että olisi mahdollista. Olen samaa mieltä, että kipeäkin totuus olisi parempi, mutta tuskin tuo koskaan selviää. Oikeuslaitos ei ole täysin vedenpitävä, se ollaan nähty. Anneli ainoastaan tietää totuuden, käy miten käy. Tuskinpa se hännelläkään niin helppoa ole. Kukaan meistä ei tiedä mitä siellä kotona on oikeasti tapahtunut ja missä liemessä Annelia on kenties keitelty. Kuka tietää jos Anneli on joutunut valitsemaan oman ja Jukan hengen välillä ja jos pystyy asiaa peittelemään, niin kuka nyt taposta vapaaehtoisesti linnaan menisi.

A.W kirjoitti:Minä ajattelen, että jos talossa olisi ollut ulkopuolinen, niin häken puhelun aikana tilanne olisi ollut enemmän täyttä kaaosta. A olisi haalinut lapsensa vierelleen puhelun aikana ja ollut aika hissukseen. (itse olisin varmaan kusisukassa ja lapset vierelläni, ja yrittäisin kuiskia puhelimeen)
Myös Jukassa olevat veitsenjäljet olivat suht matalia ja niitä oli paljon, vaikuttaa ihmisen teolta, jolla ei ole paljon voimaa. Iso raavas mies olisi muutamalla veitsen iskulla tehnyt selvää jälkeä Jukasta. Jos ulkopuolinen on tullut tappamismeiningillä taloon ja Jukka tullut täysin yllätetyksi, niin ei luulisi siinä montaa veitseniskua tuhertavan, ajattelen myös, että jos ulkopuolinen on ollut niin heikko mies, että ei ole meinannut Jukkaa saada hengiltä millään, niin tappamismielellä tullut olisi yksinkertaisesti vetänyt kurkun auki. Sellaiseen ei varmaan moni nainen pysty.....

On useita Annelin kuvauksia noista hetkistä. Jolla on etp:t, lukekoot esmi 0142-0158, kuulusteluja JJ:n kuulustelun jälkeen (esim 6.12.200 ja 9.12.2006 . Vaikutelmaa erityisestä kaaoksesta ei saa millään. Lapsikin oli 'rauhallinen' - 0155)

katkelma, 9.12.2006, JPEG 0155, kuulustelija Kare K:

Kysymys: Missä vaiheessa axxx tuli tilanteeseen ja mitä muistat l:n liikkumisesta tapahtuman aikana?
Vastaus: Minulla on sellainen muistikuva, että kun olin lähtenyt karkuun, niin l oli pystyssä aulassa tai tulossa omasta huoneestaan. Kun olin puhelimessa, l oli vieressäni ja näytin hänelle, että rinnastani tulee verta. Kun soitin, kysyin jossain l:lta, että näkyykö sielä vielä mitään. Minulla on sellainen muistikuva. Sen mäiskinnän aikana kysyin l:lta, näkyykö jotain. Minulla ei ole l:sta kokoaikaa tarkkaa havaintoa, missä hän on ollut. Saattaa olla, että pyysin l:sta katsomaan. Se on mahdollista, että l on käynyt katsomassa, kun Jukka huusi Annu. Minulla on sellainen mielikuva, että Jukka makasi lattialla ja he tappelivat. Konkreettista muistikuvaa minulla ei ole. Mies lähti tulemaan minua kohti ja lähdin karkuun.

Kysymys: Muistatko kirkuiko l?

L:n kirkumisesta en muista mitään. L oli rauhallinen ja jossain vaiheessa totesi, että hänestä tuli isätön 9-vuotiaana.
---
ikkunan rikkomisvaihe, yksi versio:
0154:
Kysymys: Osaatko arvioida, miten kauan kesti tämän ikkunan rikkominen?
Vastaus: Ei siinä kauhean kauan kestänyt, ensin kuului räiskähtelyn ääntä ja ihmettelin mitä se on. En muista mitään kertarysähdystä. Ei siinä montaa minuuttia mennyt. Siinä kesti muutama minuutti, kunnes ikkuna oli mennyt rikki.

Kysymys: Miksi ei menty heti soittamaan hälytysnumeroon?
Vastaus: Ensimmäisenä ei tullut mieleen, että lähden soittamaan hätänumeroon. Minulle ei tullut edes mieleen soittaa, vaan lapseni tulivat ensin mieleeni ja vasta sitten soitto hätänumeroon.
(..sitten on puhetta valaistuksesta. A ei osaa sanoa varmasti, mutta oli pimeää kun rytinä alkoi. Sen jälkeen on täytynyt olla valot. A ei osaa sanoa oliko valot jo päällä kun hän lähti makuuhuoneesta. Jukka varmaan laittoi valot jossain vaiheessa...)

Kysymys: Kun ikkuna oli rikottu, mitä tapahtui välittömästi?
Vastaus: Muistan kun joku tulee sieltä sisälle nopeasti ja samalla hän on jo Jukan kimpussa.

Kysymys: Mitä miehellä oli käsissään, oliko miehellä vyölaukku tai oliko hänellä ns. varustevyötä tai huomasitko hänellä olevban mukana mitään esineitä?
Vastaus: Minulla ei ole kunnon käsitystä tästä miehestä siinä vaiheessa, kun hän tulee sisälle, alkoi vain tappelu.

Kysymys: Minkälainen se tilanne oli, kun sait iskun rintaasi ja näitkö mikä esine sen aiheutti?
Vastaus: Minä en nähnyt mitään veistä. Tappelusta minulla on hämärä muistikuva, että minusta katsottuna vasemmalla puolella oli Jukka ja mies oikealla. En muista tästä kamppalupaikasta tarkkaan.

Kysymys: Mitä teit miesten kamppaillessa ja miten he kamppailivat?
Vastaus: Minä en osaa sanoa tarkemmin, mutta kun he kamppailivat, yritin mennä siihen väliin, jos olisin nähnyt veitsen, en olisi mennyt väliin. En muista koskinko miehen, mutta minua lyötiin ja lähdin karkuun. Kaikki kävi hyvin nopeasti.
--------
sivulla 0156 JPEG tulee puhetta siitä tunsiko AA miehen, mahdollisesti. Ei tuntenut. Jukan ulkomaan matkoista. Kävi keväällä Brysselissä. AA ei osaa sanoa montako kertaa on ulkomailla käynyt, mutta ei kovin usein. Syksysllä 1996 Jukan ollessa pääluottamusmiehenä hän matkusteli paljon, mutta AA kertoo ettei tiedä matkustoko ulkomailla... Häh..Ei tiedä??
----------

..joopa, tuossa on yksi versio. Karkuun lähtöön asti, sekä seuraavalla sivulla 0155 oleva kuvaus lapsesta rauhallisena. Muissa kuulusteluissa on hieman eri tavoin kuvattu 'väliin menemistä' ( ehkä ei mennytkään vaan aikoi mennä tai ei muista menikö, ehkä seisoi vuoteella, tai oli polvillaan, tai oli vieressä.. jossain siinä', yhden muistikuvakertomuksen mukaan AA heräsi siihen kun sai piston..)

PS: edit: Voisin vielä lisätä, että minusta kertomus (hetket ikkunan rikkomisesta karkuun lähtöön sekä puhelun aikaiset hetket, lapsen käyttäytyminen, liikkeet - joista AA ei ollut perillä) - ei kerro kaaoksesta, ja sen takia kertomus on kalpea, tai miten sanoisin, 'veretön'! Kertoo AA:n syyllisyydestä. 'Paras olla varovainen kun en tiedä mitä lapset kuulivat, näkivät'. Muista lapsista ei ole juuri mitään puhetta, ei esim ole mainintoja esim itkusta, äiti-huudoista tai isä-huudoista- olivat huoneissaan..

A.W kirjoitti:Tuskinpa nuo lapsiparat haavoistaan koskaan täysin selviä, toivotaan että olisi mahdollista. Olen samaa mieltä, että kipeäkin totuus olisi parempi, mutta tuskin tuo koskaan selviää. Oikeuslaitos ei ole täysin vedenpitävä, se ollaan nähty. Anneli ainoastaan tietää totuuden, käy miten käy. Tuskinpa se hännelläkään niin helppoa ole. Kukaan meistä ei tiedä mitä siellä kotona on oikeasti tapahtunut ja missä liemessä Annelia on kenties keitelty. Kuka tietää jos Anneli on joutunut valitsemaan oman ja Jukan hengen välillä ja jos pystyy asiaa peittelemään, niin kuka nyt taposta vapaaehtoisesti linnaan menisi.

Tappo ei tule kyseeseen noilla vammoilla. Eikä itsepuolustuskaan. Ainoa lieventävä asia voisi liittyä lapsiin - en tosin ilkeä kirjoittaa kuinka. Eikä lieventävänä varmasti katsota sitäkään, että Anneli oli valmis sysäämään syyn aivan viattomille tunnistuksillaan.

Jaa että mikseiköhän noilla vammoilla tappo voisi mennä läpi? Onhan niitä pahempiakin tapauksia ollut ja tapoilla ollaan sitten kumminkin linnaan menty!

Ei vammat ole se syy, vaan teon suunnitelmallisuus ja julmuus. Jos Auer on syyllinen, kyse on ilman muuta murhasta. Hänhän murhasi miehensä "kahdessa erässä", eli olisi voinut pistää homman poikki jo puhelimessa ollessaan, mutta lähtikin vielä astaloimaan, eli teki harkitun murhan. Lisäksi kaikki monimutkaiset lavastukset yms pehmustetut kilvet sysäävät henkirikoksen ilman muuta murhaksi.

synkempi hautajaisvieras kirjoitti:.



Koska keskustelu on tähän saakka vellonut varsin sekavana yhden ketjun varassa toivoisin asiaan perehtyneiltä ulvinisteilta(miksei muiltakin) tietoa seikoista jotka tukevat Anneli Auerin syyllisyyttä miehensä Jukka Lahden surmaan. Voiko tähän saada selvyyttä? Mitkä seikat tai todisteet tukevat AA:n syyllisyyttä?



.

Annelin kertomuksen lähes täydellinen sopimattomuus siihen, mitä on saatu tutkinnan eri keinoin selville.
Syyttömällä Annelilla ei olisi ollut mitään tarvetta ensinnäkin keksiä tekijän ulkonäkö, ja sittemmin tunnistaa syytön mies tekijäksi. Annelin kertomusten muuttuminen. Annelin jalkojen kunto ei täsmää siihen kertomukseen että paljain jaloin on oltu puukkohippasilla lasirojun yltäänsä täyttämällä lattialla. Jos näin olisi ollut ja Annelin jalkoihin olisi tullut vammoja, kuten olettaa sopii, niin kyllä kai niissä haavoissa seuraavana päivänä olisi ollut haavasiteet tai vähintään laastarit, mutta en muista missään mainitun, että niitä koskeva havainto sairaalassa tehdyssä haastattelussa oltaisiin tehty vaikka jalat muutoin havainnoitiin poliisin toimesta.
Ilmeisesti Anneli oli pystynyt jo tapahtumapaikalla kävelemään tavalla, joka puhuu sen puolesta, että hänellä ei ollut jalkojen vammoja joita hänelle olisi luullut syntyneen taistelun mennessä hänen kertomallaan tavalla.

Lääketieteen porukoiden lausunto on riidassa Annelin version kanssa koskien vammojen syntyaikaa. Kyllä siellä lääketieteellisellä puolella osataan näitä asioita laskea.

Anneli verhoaa itselleen epämieluisat seikat "hämärän muistikuvan taakse". Itselleen sopivat asiat muistaa hyvin.
Anneli aivan selvästi valehteli lastensa suojelun tarpeellisuudesta oletetun ulkopuolisen tappajan tuloon liittyvissä kysymyksissä. Sanoi häkepuhelun viivästyneen lapsiin kohdistuneen huolen tähden, mutta ei sitten kuitenkaan tehnyt mitään lapsiaan suojellakseen (siellä ne miinus yksi oli omassa huoneessaan poliisin tullessakin) eli niitä asioita, joiden sanoi olleen häkepuhelun viivästymisen syy.

Ei muista varustevyötä tai vyölaukkua tms vaikka muistaa kaikkea muuta vatsaan ja kokoon sekä vaatteisiin liittyviä asioita. Jos on kiinnittänyt huomiota vatsakkuuteen, on vyölaukku tms varustereppu jos sitä on ollut pakko jäädä mieleen. Eli Anneli jatkaa itselleen sopivaa muistamista.

Siinä järjestyksessä olleessa kämpässä (joka on muten yllättävän pienikin) ulkopuolisen, yöllä rytinällä lasin läpi tulleen, on käytännössä täysin mahdotonta liikkua niin, ettei mitään irtaimistoa hajoaisi sen enempää. Kuitenkin sen perusteella ei siellä ole hajonnut sen enempää kuin se lasi ja sitten on tietenkin veri. Kaikki tämä vaikka siellä Annelin mukaan oli oikein kunnon tappelukin.

jarmo.janis kirjoitti:Annelin kertomuksen lähes täydellinen sopimattomuus siihen, mitä on saatu tutkinnan eri keinoin selville.
Syyttömällä Annelilla ei olisi ollut mitään tarvetta ensinnäkin keksiä tekijän ulkonäkö, ja sittemmin tunnistaa syytön mies tekijäksi. Annelin kertomusten muuttuminen. Annelin jalkojen kunto ei täsmää siihen kertomukseen että paljain jaloin on oltu puukkohippasilla lasirojun yltäänsä täyttämällä lattialla. Jos näin olisi ollut ja Annelin jalkoihin olisi tullut vammoja, kuten olettaa sopii, niin kyllä kai niissä haavoissa seuraavana päivänä olisi ollut haavasiteet tai vähintään laastarit, mutta en muista missään mainitun, että niitä koskeva havainto sairaalassa tehdyssä haastattelussa oltaisiin tehty vaikka jalat muutoin havainnoitiin poliisin toimesta.
Ilmeisesti Anneli oli pystynyt jo tapahtumapaikalla kävelemään tavalla, joka puhuu sen puolesta, että hänellä ei ollut jalkojen vammoja joita hänelle olisi luullut syntyneen taistelun mennessä hänen kertomallaan tavalla.

AA jalkapohjissa havaittiin paljon lasista tulleita naarmuja, etenkin varpaissa. Ihan perustietoja tässä tapauksessa.Jalkapohjia tarkasteltiin ensimmäisen kuulustelun aikana sairaalassa ja tarkastelu on kirjattu kuulustelukertomukseen ja etp-aineistoon. Ei ikkunalasin päälle astumisnen jalkoja verille oitis revi.

Hänhän ei oman kertomuksensa mukaan astunut lasien päälle kuin kerran, sängyltä hypätessään ja takkahuoneesta pois juostessaan. Ei sitä lasia pitkin taloa ollut. Varpaisiin keskittyneet naarmut kertovat loikasta (astutaan varpailla / varpaat edellä maahan).

Käytännössä kaikki tekninen todistusaineisto vastaa AA:n kertomaa. Kaikki AA:n syyllisyyttä tukeva aineisto on luokkaa "sen olis pitänyt nähdä/tehdä niin" tai "kuvista vois kuvitella että" tai "aika nopee saa olla, jos muka ehtis" tai "ei kyllä kukaan tulis tollee ikkunasta". Siis ei minkäänlaisia oikeudessa pitäviä todisteita.

AA ei ole tunnistanut ketään varmuudella tekijäksi, vaan sanonut, että Puputti ja Tanner näyttivät tunkeutujalta, tosin Tanner oli hänen mukaansa lyhyempi ja Puputista nyt ei ollut edes käytössä kuin kuva, koskapa mies oli kuollut/kadonnut. Naamaltaan molemmat olivatkin melkolailla sen näköisiä, jollaiseksi hän tunkeutujan seuraavana päivänä kuvasi, Puputti erityisesti.

1. Häkenauha - kun Anneli on poissa luurista, niin Jukalle sattuu ja tapahtuu.
2. 70 pinnallista puukonnirhaumaa vaikuttaa varsin epämiehekkäältä ja hitaalta tavalta yrittää päästää ihminen päiviltä.
Muut seikat eivät sitten tuekaan syyllisyyttä mitenkään.

Anneli toistaa liian monta kertaa juosseensa ulos niin häkenauhalla samoin kuin kuulusteluissa, eli antoi ymmärtää olleensa jossain 'ei lähelläkään takkahuonetta' Jukan saadessa viimeisen niitin ja nauhalta oli kuulunut Jukan kuolinääntelyt.

Anneli toistaa alkuvaiheen kuulusteluissa turhan moneen kertaan ilman että asiaa on kysytty, että näki tytön ensimmäisen kerran 'juuri melun takia heränneenä' eteisessä silloin kun hän itse oli huppua paettuaan haava rinnassaan menossa soittamaan häkeen. Aivan ensimmäisessä kuulustelussa (1. jouluk) tätä korostusta ei vielä ollut.

Että huppu ei kohdistanut mitään väkivaltaa Anneliin ei ole uskottava väite. Annelilla ei siis oikeastaan ollut syytä paeta huppua silloin kun hän meni katsomaan 'tonne' , eli oli aivan turha hermoilla ja selitellä, että ei vain tullut mieleen ottaa avukseen jotain kättä pidempää. Anneli luonnehtii itseään rauhalliseksi ja analyyttiseksi..

On epäuskottavaa, että Anneli olisi vasta häkepuhelun aikana kertonut lapselle, että soittaa nyt poliisille. Tytön omien kertomuksien mukaan hän oli ollut hereillä hyvän aikaa ennen häkepuhelua, ainakin kaksi kertaa käynyt takkahuoneessa kuultuaan 'ukkosen ääniä'.

Annelilta meni sekaisin 'hupun lähtöhetken' ajankohta. Alkuvaiheen kuulustelut kertovat tämän, sillä Anneli on sanonut mm ettei hän muista mitä tyttö vastasi kun oli pyytänyt tätä katsomaan takkahuoneeseen (joo se lähti). Anneli oli esittänyt tytölle kehotuksen katsoa takkahuoneeseen yhdessä kuulustelussa kun oli 'hiljaista' (6. jouluk)ja seuraavassa kuulustelussa (9. jouluk) sen jälkeen silloin kun oli 'kuulunut mäiskettä'. Samasta fiktiosta kertoo sekin, että Anneli on alkuvaiheen kuulusteluissa 1.12.2006 lähtien kertonut, että hiljaista tuli partiopoliisien puhelinsoiton aikana (minkä myös partiopoliisit itse muistavat Annelin sanoneen heille puhelimessa).


Annelin väite sairaalassa (jonka veljen vaimo muistaa), että esikoinen olisi jälkeenpäin ollut harmissaan siksi, että nuorin lapsi, jota oli nukutettu Jukan ja Annelin välissä takkahuoneen sängyssä, oli ollut viimeinen joka näki Jukka Lahden elossa, murtaa Annelin ja tytön kuvaukset surmaan liittyvien tapahtmien järjestyksestä.

Keskeisten tapahtumien häilyvä ajoitus eri kuvauksissa kertovat syyllisyydestä, keksitystä tarinasta. Tuntomerkkien tarkkuus kertoo kekseliäisyydestä. Tunnistaminen valokuvista ja livessä kertoo ties mistä.

Ristiriitaisuudet tytön ja Annelin tapahtumakuvauksissa sekä kuvausten yhteensopimattomuudet, ovat oma luokkansa.

Varauksellinen kerronta alusta asti kautta vuosien on silmiinpistävää
-
Se on antanut Annelille mahdollisuuden paikkailla kertomustaan. Sama varauksellinen tyyli jatkui edelleen v 2011 loppuvuodesta, kun Annelilta kysyttiin milloin hän kertoi lapsille yön tapahtumista ensimmäisen kerran. Anneli sanoi, että ei muista varmasti, mutta ei omasta mielestään ole heti kertonut yksityiskohtia, ja pohti, että ei tiedä mitä sosiaaliviranomaiset ja sukulaiset ovat lapsille mahdollisesti kertoneet ennen sairaalatapaamista.
Siinä joitakin.

Vespa velutina kirjoitti:1. Häkenauha - kun Anneli on poissa luurista, niin Jukalle sattuu ja tapahtuu.
2. 70 pinnallista puukonnirhaumaa vaikuttaa varsin epämiehekkäältä ja hitaalta tavalta yrittää päästää ihminen päiviltä.
Muut seikat eivät sitten tuekaan syyllisyyttä mitenkään.

Ykköskohtaan kuitenkin komentti, että kun Jukalle sattuu ja tapahtuu, AA on lähellä puhelinta. Minusta Häke-nauha on suurin AA:n syyttömyyttä tukeva todiste. Mieti ne juoksut, eri asioiden tekemiseen vaadittava aika, juoksuihin kuluva aika ja muut äänet/sanomiset. Erityisesti 1:55 - 2:08 välinen aika, jossa murhan väitettiin tapahtuvan, ja jossa selvästikin JOTAIN Jukalle tapahtuu.

Täytyy mennä kakkelin puolelle.

Annelin jaloissa olleiden naarmujen tarkkaa lukumaaraa ei tiedeta mutta "paljon" on minusta rohkea maaritelma. Paljonko Naakka on paljon? Videolla nayttavat huomaavan pari kolme molemmissa jaloissa ja niistakin yksi on joku vanha mikalie Annelin mukaan. Jossain taisi olla tieto maarasta, mutten jaksa kaivaa. Etenkin varpaissa? Todistanet.

Anneli juoksi takkahuoneelle edestakaisin usean kerran, oman kertomansa mukaan paljain jaloin ja alkuvaittamien mukaan pimeassa. Huppua hatyyttaessaan ja karkuun juostessaan osasi sitten kuolemankauhussa kuitenkin katsoa, ettei astunut lasiin? Ja tassa se tuli taas -- lasin suhteellinen haavoittavuus: haavoittaa kun tarvitaan (tytto ei voi menna lahelle) -- ei haavoita kun Annelin on juostava tai Jukan painittava.

Kaksi oikeusastetta katsoi, etta Hake-nauha puhuu syyllisyyyden puolesta. Hovikin--joka muuten lain mukaan tuomitsi kaikki vahankin epaselvat todisteet syytetyn hyvaksi -- oli sita mielta, etta Hake-nauha tuki syytetta.

(Huom. muuten etta nuo sun jutut kyokissa saattaa loukata sukulaisten oikeutta yksityisyyteen. Kaikki mika on julkista esim. etp:ssa ei ole julkisesti netissa kerrottavissa.)

ulkosuomalainen kirjoitti:Annelin jaloissa olleiden naarmujen tarkkaa lukumaaraa ei tiedeta mutta "paljon" on minusta rohkea maaritelma. Paljonko Naakka on paljon? Videolla nayttavat huomaavan pari kolme molemmissa jaloissa ja niistakin yksi on joku vanha mikalie Annelin mukaan. Jossain taisi olla tieto maarasta, mutten jaksa kaivaa. Etenkin varpaissa? Todistanet.

Anneli juoksi takkahuoneelle edestakaisin usean kerran, oman kertomansa mukaan paljain jaloin ja alkuvaittamien mukaan pimeassa. Huppua hatyyttaessaan ja karkuun juostessaan osasi sitten kuolemankauhussa kuitenkin katsoa, ettei astunut lasiin? Ja tassa se tuli taas -- lasin suhteellinen haavoittavuus: haavoittaa kun tarvitaan (tytto ei voi menna lahelle) -- ei haavoita kun Annelin on juostava tai Jukan painittava.

Kaksi oikeusastetta katsoi, etta Hake-nauha puhuu syyllisyyyden puolesta. Hovikin--joka muuten lain mukaan tuomitsi kaikki vahankin epaselvat todisteet syytetyn hyvaksi -- oli sita mielta, etta Hake-nauha tuki syytetta.

(Huom. muuten etta nuo sun jutut kyokissa saattaa loukata sukulaisten oikeutta yksityisyyteen. Kaikki mika on julkista esim. etp:ssa ei ole julkisesti netissa kerrottavissa.)

ETP, ETP, sieltä niitä löytää. Eikös ne polliisit niitä varpaita siinä tutki ahkerasti, molemmat paikallaolijat. Varpaissa olevat naarmut sopivat siihen, että varpailla on lasien päälle menty, semmoinen on minun logiikkani kaikessa epäloogisuudessaan. Älä nyt jaksa taas leikkiä yksinkertaista noiden AA:n "moneen kertaan juoksentelujen" kanssa. AA ei ole missään sanonut menneensä takkahuoneeseen tai takkahuoneen rajalle. Oikein erikseen kertoo olleensa kauempana olohuoneessa.

Sängyltä pois takkahuoneesta on pari askelta, sen verran, että saa varpaisinsa jokusen naarmun. Siin oli jottain lasia, mut emmää sitä sit ehtiny miettimään. Sen verran kumminkin ehtii jokainen vaistomaisesti miettiä, ettei koko jalalla lasikasaan tärskäytä, vaan enempi varpaillaan niinkuin ihmisen on tapana epämukavalla pinnalla... kuni tonttujoukko varpahillaan, tiptaptiptap. Turhaa jauhamista.

Viimeiseen jeesus.. anteeksi hurskasteluun voinet lukea vastineeksi veristin viestin oman viestini alla ko. ketjussa. Kun tutkimme todistajan luotettavuutta, tulee meidän selvittää hänen ja syytetyn ja muiden asianosaisten henkilökohtaiset välit, koska niillä saattaa olla vaikutusta lausuntoihin. Nämä pohdiskelut sopivat hyvin kyökkipsykologia-ketjun kaltaiseen inhottavaan rääpimisketjuun, jossa olevilla jutuilla ei lähtökohtaisestikaan ole juuri minkäänlaista todellisuuspohjaa.

Ja joka todistaa henkilökohtaisten mielipiteiden ja henkilösuhteiden vaikutuksen kunkin lausuntoihin sataprosenttisesti.

Ala nyt yrita, aikuinen mies. Kun vaitat niin todistat re jalkojen haavat. Muuten pannaan tahan palstalla niin yleisen liioittelun piikkiin, a la sun omat nokertelut. Turhaa jauhamista aina kun on sun vaittamista kyse. Right.

Itse Anneli muuten kertoi, etta jotain lasia tuntui siina ekan kerran hypatessa mutta ei siina ehtinyt lasia miettimaan. Tama varpahillaan hipsuttelu ja vaistomainen lasin valttaminen hypatessa (pimeassa huom!) juuri puukolla pistettyna, sangysta kesken unien heranneena, on taas naita sun uskomattomia "alyllisesti rehellisia" meriselityksia.

Lapsi ei voi lasin takia menna niin lahelle, etta vahingossakaan nakisi takan katveelta hupun. Anneli sen sijaan nakee hupun --suuria ihohuokosia myoten--ja tama Annelin keskelta olohuonetta, kesken verityon. Toistuvasti.

Huom myos niiden juoksuaskelten maara siina Annelin klompsotuskohdassa -- milla sa saat siita olohuoneen keskelta matolta tikutettua noin monta JUOKSUaskelta tuulikaapin ovelle? Matkaahan on silloin vain pari kolme metria. Kuinka monta askelta sulla kuuluu pihalla? Onko se aukeava ovi autotallin ovi?

Ajattelisit nyt JOSKUS edes naita sun vaitteita vahan pitemmalle: tama on taas yksi malliesimerkki sun yhden muuttujan yhtalosta, jossa unohdat kaikki muut vaittamasi.

Älä nyt jaksa taas leikkiä yksinkertaista noiden AA:n "moneen kertaan juoksentelujen" kanssa.

Sun ei onneksi tarvitse leikkia.

P.S. Rautalangasta -- re jeesustelu. Yritin olla kiltti ja huomauttaa, etta saatat joutua oikeudelliseen vastuuseen kun levittelet sivullisten raha- tai alkoholi- yms. ongelmista taalla tietoa. Ma ymmarran etta taa on varmaan sulle liian vaikea konsepti tajuttavaksi, mutta kaikki julkinen (eli etp:sta kaivettu) tieto ei ole vapaasti julkaistavissa eli esim. taalla minfossa raavittavaksi.

Kuolemannaakka kirjoitti:

ulkosuomalainen kirjoitti:Annelin jaloissa olleiden naarmujen tarkkaa lukumaaraa ei tiedeta mutta "paljon" on minusta rohkea maaritelma. Paljonko Naakka on paljon? Videolla nayttavat huomaavan pari kolme molemmissa jaloissa ja niistakin yksi on joku vanha mikalie Annelin mukaan. Jossain taisi olla tieto maarasta, mutten jaksa kaivaa. Etenkin varpaissa? Todistanet.

Anneli juoksi takkahuoneelle edestakaisin usean kerran, oman kertomansa mukaan paljain jaloin ja alkuvaittamien mukaan pimeassa. Huppua hatyyttaessaan ja karkuun juostessaan osasi sitten kuolemankauhussa kuitenkin katsoa, ettei astunut lasiin? Ja tassa se tuli taas -- lasin suhteellinen haavoittavuus: haavoittaa kun tarvitaan (tytto ei voi menna lahelle) -- ei haavoita kun Annelin on juostava tai Jukan painittava.

Kaksi oikeusastetta katsoi, etta Hake-nauha puhuu syyllisyyyden puolesta. Hovikin--joka muuten lain mukaan tuomitsi kaikki vahankin epaselvat todisteet syytetyn hyvaksi -- oli sita mielta, etta Hake-nauha tuki syytetta.

(Huom. muuten etta nuo sun jutut kyokissa saattaa loukata sukulaisten oikeutta yksityisyyteen. Kaikki mika on julkista esim. etp:ssa ei ole julkisesti netissa kerrottavissa.)

ETP, ETP, sieltä niitä löytää. Eikös ne polliisit niitä varpaita siinä tutki ahkerasti, molemmat paikallaolijat. Varpaissa olevat naarmut sopivat siihen, että varpailla on lasien päälle menty, semmoinen on minun logiikkani kaikessa epäloogisuudessaan. Älä nyt jaksa taas leikkiä yksinkertaista noiden AA:n "moneen kertaan juoksentelujen" kanssa. AA ei ole missään sanonut menneensä takkahuoneeseen tai takkahuoneen rajalle. Oikein erikseen kertoo olleensa kauempana olohuoneessa.

Sängyltä pois takkahuoneesta on pari askelta, sen verran, että saa varpaisinsa jokusen naarmun. Siin oli jottain lasia, mut emmää sitä sit ehtiny miettimään. Sen verran kumminkin ehtii jokainen vaistomaisesti miettiä, ettei koko jalalla lasikasaan tärskäytä, vaan enempi varpaillaan niinkuin ihmisen on tapana epämukavalla pinnalla... kuni tonttujoukko varpahillaan, tiptaptiptap. Turhaa jauhamista.

Viimeiseen jeesus.. anteeksi hurskasteluun voinet lukea vastineeksi veristin viestin oman viestini alla ko. ketjussa. Kun tutkimme todistajan luotettavuutta, tulee meidän selvittää hänen ja syytetyn ja muiden asianosaisten henkilökohtaiset välit, koska niillä saattaa olla vaikutusta lausuntoihin. Nämä pohdiskelut sopivat hyvin kyökkipsykologia-ketjun kaltaiseen inhottavaan rääpimisketjuun, jossa olevilla jutuilla ei lähtökohtaisestikaan ole juuri minkäänlaista todellisuuspohjaa.

Ja joka todistaa henkilökohtaisten mielipiteiden ja henkilösuhteiden vaikutuksen kunkin lausuntoihin sataprosenttisesti.

no etp, etp, juu

Anneli on todennut (JJ:lle) että hypätessään arkun yli siinä tuntui jotain lasia*, mutta ei se oikein miltään tuntunut. Annelin on täytynyt mennä niin lähelle takkahuoneen oviaukkoa, että on nähnyt Jukan olevan makuulla.

Kummasti nuo Annelin juoksut sinulla nyt typistyivät ja kutistuivat.

Anneli kertoo juosseensa ulos/aulaan/tuulikaappiin/kuistille/kurkkineen khh:n kautta/olohuoneen kautta, paljain jaloin. Kertoi nähneensä JUkan siinä mihin sitten myös jäi -etp827.

Paikalla olleet poliisit ovat kertoneet Annelin seisseen kuistilla, näyttäneen missä uhri on, kävelleen olohuoneessa (muista tarkkaa sanamuotoa, katso itse jossain jpeg 200+ paikkeilla) niin että häntä, tai heitä (tyttö oli ollut Annelissa kiinni), oli pitänyt pyytää menemään kauemmaksi, etteivät he näkisi uhria. Anneli kertoi (J:lle katsoneensa ikkunaa, että eikö se koko ikkuna ollut tullut sisälle)

Lisäksi ambuhenkilö on kertonut Annelin menneen itse juomaan vettä kun oli valittanut janoa. Haavat eivät olleet liiemmin vuotaneet eivätkä vaikeuttaneet kävelyä. Sairaalassa joitain haavoja oli todettu katsomalla. Mitään siteitä ei jaloissa, varpaissa ollut. Anneli itse aivan kuin vähätteli haavoja, totesi yhdestä 'haavasta', että se on varmaan jokin vanha känsä tmv.

*818,2.12.2006:

Ja sit mä jostai, mul o mielikuva, et mä olis sit niinko oven ja sen välist loikannu. Ja oisko siin jotain lasinpaloi jalanpohjas hiuka tuntunu, mut ei sit siin kohtaa kauheest jäänyt miettimään, et mist täst nyt juoksee vaan juoksee pakoon.
.

...tämän jälkeen oli vielä kaksi juoksuerää kun Jukka huusi hAnnua, kuistille ja takasin jne,

Mutta kun Jukan pulssia oli aikomus koittaa saada, niin.. kuten tiedetään. Ei voinut, kun ei lasien takia uskaltanut. Noh, mitäs, ainakin Jukka näytti semmotti kuolleen näköselt. Tosiaan, mihis sitä ambulanssia enää edes tarvittiin, ja nopeesti?

828:

JJ: Tuliko sun jalkapohjiin haavoja...
A: No joku katto mun jalkoihin ja ettei siel näkyny. Mulla on semmone mielikuva että, sielt ku mä hyppäsin niin mä tunsin jottai lasia siinä muttei ei ei niinku mittää sen ihmeempää enkä mä jääny sitä siäl kattomaa.
JJ: Oliko sul kuitenki että olit paljain jaloin.
A: Olin paljain jaloin joo...
JJ: Joo, on siinä kyl joku reikä ja tuolla näkyy haava joo.
A: Tää on kyl joku tommone tää on ollu pidemmän aikaa mää en tiä onks se joku syylä tai rupi tai mikä nyt..
JJ: Tos näkyy tommone haava ja tos toine ja...toss on niinku semmone..
L-niemi: Niitä on tos pikkuvarmaan luona pari ja sitte isosvarpaas näkyy.
JJ: Ja tos näkyy viilto joo..Kyl siin näkyy joo.

jne..

Anneli siirtyi puhumaan pikkuhousuistaan Sitten katsottiin toista jalkapohjaa, jossa oltiin näkevinään haavoja vielä enemmän,.. kuivunutta verta vähän, ja tääl on kaik haavoja, okei (L-niemi).

Haavat ovat olleet niin matalia, että niitä ei ollut tarve esim puhdistaa tai sitoa, ei edes laastaria laittaa?? No on mullakin jalkapohjissa paksumpi nahka kuin esim kyljessä tai naamassa.