Cohle kirjoitti: Ma Huhti 21, 2025 1:31 pm
Oliko kuulusteluissa kirjausta siitä, milloin Arne alkoi puhua hautaamisesta ja taimilla peittelystä?
Oliko esim. jo elokuun 1959 alkupuolella?
En ole lukenut Öhmanin kirjaa, ehkä se pitää seuraavaksi yrittää saada käsiin... Tarkempaa kirjausta ajankohdasta, milloin Arne olisi jutustelunsa haudasta tai näreistä aloittanut en ole löytänyt. Epäilen kuitenkin sen tapahtuneen vasta kun asiasta oli kerrottu mediassa, kuten Gunnar Byman (alla) todisti.
Pennanen s. 59: "Heinäveden nimismies Ilmari Rauteva ilmoitti Einen ja Riitan ruumiiden löytymisestä STT:lle 21. elokuuta kello 12.00. Asiasta tiedotti ensimmäisenä STT:n päiväuutiset kello 12.30, jonka jälkeen uutinen oli iltapäivälehdissä ja seuraavana päivänä etusivun uutisena useissa sanomalehdissä." Uutisesta alkoi Tulilahden murhapaikan turistivyöry.
Pennanen s. 150: "Rikoskomisario Skogmanin mukaan hänen luokseen saapuneet isännät olivat kertoneet, että he eivät välittäneet siitä, että Runar teki murtoja ja varkauksia. Nyt heidän oli kuitenkin ollut pakko tulla puhumaan asiasta, kun Runar oli alkanut murhaamaan viattomia ihmisiä. Skogmanin mukaan isännät olivat olleet niin peloissaan, että he eivät halunneet nimiään julkisuuteen.
Rikoskomisario Skogman kuulusteli Arne Holmströmiä perjantaina 18.10. Vaasassa. Arne antoi tässä kuulustelussa itsestään vain henkilötiedot, mutta hän antoi ilmeisesti tällöin myös ymmärtää kuulustelijalle, että hän epäili veljensä olevan syyllinen kaksoismurhaan Heinävedellä. Tätä ei kuitenkaan merkitty pöytäkirjaan. Kun Arnea kuulusteltiin kolmen viikon kuluttua uudelleen, hän kertoi kuulustelijoille asioista jo enemmän yksityiskohtaisia tietoja. Hän kertoi keskustelleensa veljestään erään Nordmanin kanssa ja maininneensa silloin tälle, että hänen veljensä oli ehkä syyllistynyt kaksoismurhaan Heinävedellä. Arne mainitsi kuulustelussa pelkäävänsä omaa veljeään."
Kuulusteluissa Arne puhui oksista aika paljon. Tosin ne koskivat enemmänkin Runarin mopon piilottamiseen metsään ja sen peittämiseen risuilla. Tässä kaikki kuulusteluista poimitut kohdat, jotka viittasivat aiheeseen.
Lainaukset Arne Holmströmin ja lähitalojen todistajien kuulusteluista vapaasti suomennettuina:
Martin Johannes Sundvikin kuulustelu 12.11.1959:
"Arne Holmström oli sanonut, että hän heinänkorjuun jälkeen oli tehnyt matkan Itä-Suomeen. Holmström oli sanonut matkustaneensa junalla Jepposta Kuopioon ja sieltä edelleen toiselle paikkakunnalle, jonka nimeä kuulusteltava ei enää muistanut. Tämän yhteydessä Arne Holmström oli kertonut matkustaneensa veneellä ja nähneensä veneestä paikan, jossa tytöt Heinävedellä murhattiin."
”Arne Holmström hade sagt, att han efter höbärgningen hade gjort en resa till östra Finland. Holmström hade sagt, att han åkt tåg från Jeppo till Kuopio och därifrån vidare till en annan ort, vars namn förhörde inte längre kunde erinra sig. I samband med detta hade Arne Holmström berättat, att han hade färdats med båt och från båten sett platsen där flickorna i Heinävesi mördades.”
Arnen kuulustelu 17. marraskuuta 1959:
"Hän piilotti mopon metsään Röslonin lähelle. Se oli peitetty risuilla ja kuusenoksilla."
”Han gömde mopeden i skogen nära Röslon. Den var täckt med ris och grankvistar.”
Karl Gunnar Bymanin kuulustelu 20.11.1959 vapaasti lainaten:
"Arne Holmström oli kertonut, että hän oli ollut Heinävedellä ja että hän oli myös käynyt jyväskyläläistyttöjen haudoilla. Tämän yhteydessä hän ei ollut maininnut mitään siitä, että olisi tavannut veljensä Runarin, ei myöskään miten oli matkustanut haudoille, oliko ruumiit silloin jo löydetty tai muita vastaavia seikkoja.
Kuulusteltu sanoi, ettei hän muista tarkkaa päivää, jolloin Arne Holmström oli tullut heidän luokseen perunamaalle, mutta mitä todennäköisimmin se oli ollut
syyskuussa, ja ainakin jyväskyläläistyttöjen ruumiit oli jo löydetty ja myös haudattu (hautajaisissa). Kuulusteltu tiesi, että Arne Holmström oli ollut matkalla yhden tai kahden viikon ajan, mutta hän ei tiennyt, milloin Holmström oli lähtenyt matkalle tai palannut siltä."
"Han är granne till Arne Holmström och att denne brukar besöka honom nu och då. Senaste september månad hade den avhörde med sin familj varit i färd med potatisupptagning och då hade Arne Holmström kommit till dem. Han hade därvid berättat, att han varit till Heinävesi samt även besökt jyväskyläflickornas gravar. Härvid hade han inte nämnt någonting om att han träffat sin broder Runar, hur han färdats till gravarna, om liken då redan hade hittats eller några andra likande omständigheter. Den avhörde sade sig ej kunna erinra dagen, när Arne Holmström besökt dem i potatislandet men hade det med all mannolikhet varit i september och hade åtminstone jyväskyläflickornas lik på redan hittats och änev begravts. Den avhörde visste, att Arne Holmström varit på en resa under en eller två veckor, men han sade sig varken veta när Holmström begivit ut på denna resa eller återvänt från den. "
Arnen kuulustelu 30. joulukuuta 1959:
"Hän sanoi, ettei mopoa voitaisi löytää, koska hän oli piilottanut sen niin hyvin, kuusten ja risujen alle, ettei kukaan voisi nähdä sitä."
"Hän oli sanonut, että he olivat tappaneet kaksi tyttöä niemessä, johon johti tie. Se oli siellä, mistä ruumiit myöhemmin löydettiin. Hän sanoi myös, että paikka oli peitetty oksilla."
”Han sade att mopeden inte kunde hittas, för han hade gömt den så väl, under granar och ris, så att ingen kunde se den.”
”Han hade sagt, att de hade dödat två flickor i en udde där det gick en väg ut. Det var där man senare hittade de döda. Han sade också att platsen var täckt med grenar.”
Arnen Kuulustelu 10. tammikuuta 1960 (ilmaus on epämääräinen, eikä siitä selviä, kenen sanomaksi se väitetään):
"Hän sanoi, ettei käytetty mitään teräasetta, vaan että tyttö oli kuristettu. Hän mainitsi myös jotakin siitä, että paikka oli peitetty oksilla."
”Han sa att det inte var något stickvapen som användes, utan att de hade kvävt henne. Han nämnde också något om att den platsen var täckt med grenar.”
Arnen Kuulustelu 21. tammikuuta 1960:
"Näin paikan, jossa mopo oli ollut piilossa. Se oli muutaman kuusen alla, peitettynä risuilla ja oksilla. Näytti siltä kuin joku olisi yrittänyt peittää siellä jotakin."
”Jag såg platsen där mopeden varit gömd. Det var under några granar, täckt med ris och kvistar. Det såg ut som om någon hade försökt dölja något där.”
Arnen Kuulustelu 21.1.1960:
"Kuulusteltava kertoi olleensa noin viikko sitten Elim ja Anni Nyblomin luona, ja silloin oli keskusteltu Heinäveden tapauksesta sekä hänen veljensä Runarin asioista. Anni Nyblom oli kehottanut kuulusteltavaa kertomaan totuuden kaikesta, mitä hän asiasta tietää. Kuulusteltava sanoi tehneensä niin. Kun häneltä kysyttiin, oliko hän mahdollisesti kysynyt, kuinka paljon Nyblomit arvelivat saatavan — ja keskeyttänyt lauseensa kesken, jolloin Anni Nyblom olisi lisännyt: ”kuusien asettamisesta haudoille”, ja johon kuulusteltava olisi vastannut: ”Juuri niin” — hän ei uskonut näin tapahtuneen. Kun häneltä kysyttiin vielä tarkemmin, oliko kyseisenlaista keskustelua ylipäätään käyty Nyblomien luona, hän ei halunnut kieltää eikä myöntää asiaa, vaan sanoi, ettei muista."
"Den avhörde hade varit för omkring en vecka sedan hos Elim och Anni Nyblom och då hade man diskuterat Heinävesi och brodern Runars affärer. Anni Nyblom hade uppmanat den avhörde att tala sanning om allt han vet i saken. Det sade han sig ha gjort. Att den avhörde skulle ha frågat, hur mycket de, Nybloms, trodde att man skulle få för… och då den avhörde avbrutit sitt yttrande, Anni Nyblom skulle ha tillagt, ”att sätta ut granar på gravarna”, och den avhörde skulle ha sagt: ”Just det”, trodde han inte. Då han vidare tillfrågades, om någon sådan diskussion alls förekommit hos Nybloms, ville han inte förneka eller medgiva detta utan sade, att han inte minns."
Arnen Kuulustelu 24.1.1960 (Anni Nyblomin tapaamisesta):
"Kun kuulusteltava olisi ollut sanomassa jotakin ja keskeyttänyt lauseensa, Anni Nyblom olisi lisännyt: ’kuusien asettamisesta haudoille’, ja kuulusteltava olisi vastannut: ’Juuri niin’ – hän ei uskonut näin tapahtuneen."
”Att den avhörde skulle ha frågat, hur mycket de, Nybloms, trodde att man skulle få för… och då den avhörde avbrutit sitt yttrande, Anni Nyblom skulle ha tillagt, ’att sätta ut granar på gravarna’, och den avhörde skulle ha sagt: ’Just det’, trodde han inte.”
.