nuusku-nella kirjoitti:Tekosyitä.. Samoin kun tämä että "hienon talon laitoin ja silti ei kelvannut".. Jos miehen ajatusmaailma on tuo että kun talokin on laitettu niin sen pitäis riittää niin mikäs siinä sitten, kaikki ei kuitenkaan ajattele samalla tavalla vaan kaipaa muutakin kun sen hienon talon.
Emme tiedä syistä vielä oikeastaan mitään. On vain esitetty erilaisia arvioita ja tekijän kertomus - joka on muuttunut esitutkinnan ajoilta; avioero, muutto, puhelimeen vastaamattomuus jne yms. Mutta kyllä se oikea totuus on vielä esille tulematta. Tekosyitäkö nuo em. sitten ovat? En tiedä, ehkä myötävaikuttavia tekijöitä.
Että vielä pitäisi muutakin vaatia kuin hieno talo? Ehkä siinä on yksi syy muiden syiden joukkoon. "Kun tää on nyt valmis, niin sitten mä haluun vielä..."
- Pitäisiköhän ihmisten enemmän keskittyä siihen suhteen hoitamiseen, vai onko avioliitto sitä varten, että kerätään mahdollisimman paljon materiaa ympärille ja lapset ikään kuin näytille kertomaan seksielämän onnistumisesta, rakkaudesta ja perinteestä?
Näyttää siltä, että varsinkin naiset menevät naimisiin saadakseen upeat ja kalliit häät, suuren morsiuskimpun, lahjoja sekä mahdollisuuden olla ohikiitävän hetken ajan huomion ja kateuden kohteena. Sitten se arki tulee "yllätyksenä" vastaan ja jo muutaman riidan jälkeen mennään äidin luo itkien, kun se mies on ihan kauhee eikä ymmärrä. Ymmärrä mitä?
nuusku-nella kirjoitti:Vaikka se vaimo olis siinä pihalla ikkunan alla paneskellut jonkun toisen kanssa niin ratkaisun talon polttamisesta ja lasten tappamisesta teki isä.
Eikö tuollainen teko (yhtyä alla ikkunan) olisi jo melkoisen provosoivaa ja perin juurin halventavaa miestä (tai naista) kohtaan? Ja mikähän kiire sillä äiskällä olisi paneskella kun ei se avioero ole vielä edes virallistettu? Vai kuihtuvatko sukupuolielimet kun ero virallistetaan, ja nyt vielä "nautitaan kun voidaan"? Tuollaiselle tavalle elää on monia nimiä; pettäminen, huorinteko, epäpuhtaus... Malttia ennen kaikkea!
Avioliitostahan sanotaan, että kummankin puolison tulee olla suhteessaan "täysin läsnä" - sekä fyysisesti että tunneperäisesti. Tämä merkitsee sitä, että he valppaasti panevat merkille toistensa tarpeet, viettävät aikaa toistensa kanssa ja pyrkivät pääsemään lähemmäksi toisiaan. Aviorikos on yksi tuhoisimmista petollisuuden muodoista.
- Monet aviovaimot keskittyvät äidin velvollisuuksiin niin täyspainoisesti, että he melkein unohtavat olevansa myös vaimo.
nuusku-nella kirjoitti:Ei aina voi syyttää jotain muuta.
Tuo muiden syyttely on lähtöisin ihan ihmisestä itsestään. Lähes kaikki elinkautiseen tuomitut naiset korostavat ja alleviivaavat syyttömyyttään. Useimmat vangit ovat omasta mielestään syyttömiä. Tekijän puolustus joko vähättelee tai syyttää tapahtuneesta muita; olosuhteita, jonkun vittuilua, avioeropaineita... Siksi olisikin hyvä saada tietoomme tosiseikat, jotta voisimme niiden perusteella muodostaa oman näkemyksemme.
Toki isä tähän syyllinen on, mutta motiivi kiinnostaa; "Sitten vain kilahti". Se ei riitä.