Vierailijatar kirjoitti: ↑Ma Helmi 05, 2024 8:36 pm
Alien Alien kirjoitti: ↑Ma Helmi 05, 2024 3:08 amJotenkin vaikea uskoa, että mikäli yhtään äiti on ollut tässä maailmassa, ettei olisi maininnut mitään eksymisestä hänelle tai edes sen mahdollisuudesta, jos sellainen ajatus edes käynyt mielessä ennen häkesoittoa.
Kirjoitukset tuiskusta, eksymisestä ja niihin liittyvistä tunnetiloista viittaavat kaikki siihen, että ihminen kyllä haluaa tilanteesta pois ja kertoo sen, mikäli vain saa johonkin ulkopuoliseen joka voi auttaa yhteyden. Äiti ei kuitenkaan sanallakaan eksymiseen viitannut. Syy siihen on joko se, etteivät olleet eksyneet tai se, että hypotermia oli jo niin pitkällä, ettei järki enää pelannut.
Puutun vain tähän hypotermia keskusteluun. Lääketieteessä puhutaan hypotermisesta potilaasta, koska tila on enemmän asteittainen kuin kategorinen ja oireet ovat aina subjektiivisia (potilaat ovat aina yksilöitä). Jaottelu on lievä, keskivaikea, vaikea ja syvä. Hypotermia voi lisäksi olla akuutti, subakuutti tai krooninen.
Äidin ja lapsen kohdalla tulee ensimmäisenä mieleen kylmäaltistus eli subakuutti hypotermia, mikä tarkoittaa pitkäkestoisen fyysisen rasituksen ja kylmän ympäristön vuoksi vilkastuneen aineenvaihdunnan seurauksena syntyvää hypotermiaa (vrt. vuorikiipeilijät, maastoon eksyneet vanhukset). IG-tarinoissa äiti nosti esiin kylmyyden. Selkeästi kylmin yöpyminen äidillä ja pojalla on ollut Suaskurun kodalla, joka on ainoastaan kevythirsikota avotuli keskellä.
Kehon suurin pinta-ala on selässä ja jos se kastuu rasituksessa tuulen tuivertaessa hypotermian riski on korkea olipa vuodenaika mikä tahansa.
Keskivaikeassa hypotermiassa, josta on omakohtaisia kokemuksia ruumiinlämpö on 32–28°C. Vilunväristyksiä ei enää ole, tajunnantaso on madaltunut ja olo petollisen euforinen (hallusinaatiot). Järki kuitenkin pelaa jossain määrin (tunnet esim. lisääntynyttä virtsaneritystä), mutta tila on ristivetoa lähteäkö vai ei. Voi olla makaaberia sanoa näin, mutta en ole koskaan kokenut yhtä hyvää olotilaa kuin hypotermiassa.
Lasten kohdalla jäähtyminen on aikuisia nopeampaa.
Häke-puhelun litterointi paljastaisi missä mentiin. Äitihän ei ymmärtänyt että he olivat eksyksissä (hallusinaatot ?).
Kiitokset Vierailittarelle hypotermiakuvauksesta. Koitin jo aiemmin tuoda esille sitä yhtenä tekijänä, joka voi olla vaikuttava osatekijä äidin tilanneanalyysin luotettavuutta arvioitaessa. Vastaavasti se on voinut vaikuttaa päätöksentekoon tilanteessa tavalla, jota ei voi arvioida tietämättä hypotermian astetta tai henkilön reagointia siihen. Äiti itsekkään ei ole voinut tietää ja arvioida kylmässä suoriutumiskykyä/tapaa, jollei ole aiemmin itseään vastaavissa määrin kylmälle altistanut vastaavaa aikaa. Kukaan ei voi arvioida sitä, ellei pitkäaikaista kylmäaltistusta kokeile turvallisissa oloissa. Siksi ennen pitkää kaamosvaellusta tulisi harjoitella kylmässä oloa vaellusta vastaavissa oloissa. Tai lähteä vaellukselle ainoastaan seurassa, jossa kokemusta kyseistä tilasta on. Hypotermia ei tarkoita sormien tai varpaiden paleltumista ja lopulta kuolioon joutumista vaan on paljon kokonaisvaltaisempi tila, joka itsessään altistaa virheratkaisuille. Yhdistettynä haastavaan ympäristöön on erittäin vaarallinen. Yksinäänkin hypotermia voi saada ihmisen eksymään/jumittamaan paikkaan tai seutuun, joka olisi täysin selkeästi havainnoitavissa muutoin. Huolellisinkaan varautuminen ja varusteet eivät välttämättä tilanteessa auta, sillä järki niiden käyttämisen tarpeesta puuttuu. Vierailijatar kuvasi hyvin jopa euforista oloa, joka siihen liittyy. Ihminen voi tiedostaa tilanteen, muttei välttämättä vain välitä tehdä asialle mitään, sillä tunne puuttuu, eli taistele/pakene- reaktio on alentunut/lamaantunut.
Damfin laittoi hyvän selvennyksen häkesoittoon, pelastajien ja aikajanaan.
Häkesoitto 14.09
Hälytys 14.20
Pelastajat sijainnissa 15.10
Poliisi tehtävälle 16.00
18.30 muutos etsintätehtävksi
Tehtävälle liitetty poliisi ollut lumivyöryasiantuntija.
Pelastajat käyneet/ajaneet soittopisteestä läpi, ketään ei löydetty. Pelastettaville koitettu soittaa. Hälyttää ei tavoiteta.
Tietoihin sopiva teoria:
1. Häkesoitto tehty aiemmin kesäreitiltä, ennen Satulan alkua. Sijainti paikannettu häkestä ja annettu pelastajille.
2. Muonion pelastajat sijainnissa 15.10 paikalla ei ketään. Häken soitto pelastettaville ja uusi paikannus, joka osoittaa Pyhäkuruun, pelastajat kääntyvät tarkistamaan kurua. Samaan aikaan toinen yksikkö (Raattaman) Nammalan kämpällä, tarkistavat siellä lähialueen reittejä( Montell, Rihmakuru)
3. Muonion yksikkö tavoittaa uuden sijainnin, toteavat lumivyöryn ja poliisi liitetään tehtävään 16.00
4. Koska mahdollisuus edelleen pelastettaviin, edelleen pelastustehtävä, joka keskitetään Pyhäkuruun. Vaarallisten olosuhteiden vuoksi etsijöiden määrää rajataan.
5. Tehtävä etsintätehtäväksi, sillä olosuhteiden vuoksi todetaan, että vaikka tiedetään etsittävien olevan Pyhäkurussa aika ei riitä elossa löytymiseen.
6. Pyhäkurun rasterointia jatketaan ja äidin ahkio löytyy sattumalta, tyyliin joku kävelee/kompastuu siihen.
Toinen vaihtoehto toki on, että ovat olleet puolessa välissä rinnettä jo soittaessaan. Silloin 15.10 paikalle menneet pelastajat olisivat huomanneet lumivyöryn välittömästi ja poliisi liitetty tehtävälle heti. Näin on voitu toimia, vaikka tiedotteessa ilmoitetaan kello 16.00, sillä se voi tarkoittaa kellonaikaa, jolloin poliisi saapunut fyysisesti paikalle, vaikka hänelle olisi jo soitettu paljon aiemmin.
Itsestäni tuntuu todella oudolta, ettei äiti, kuten ei häkekeskuspäivystäjäkään olisi huomannut 400m harhautumista kesäreitiltä vai eikö häkessä tarkisteta sijaintitietoja ennen pelastajien paikalle lähettämistä, luotetaan täysin ilmoittajan tietoihin vaikka kuuluvuus ja kommunikaatio puutteellista myrskystä johtuen?