Gustafssonin vammat

[konsta]

Perusteet; GCS pisteet sairaalan aulassa.

Mitkä pisteet?

[skoone]

Sariola hyvä, peilaan Nissen tilaa tiedossa olevien vammojen ja esim. lehtitietojen valossa, vertaillen esim. omaan aivotärhdykseeni aikoinaan. Mitenkään ei voida mielestäni puhua Nissen kohdalla vaikeasta tai edes keskivaikeasta aivovammasta, tässä tapauksessa aivoruhjeesta. Korkeintaan tilan taustalla on ollut keskivaikea aivotärähdys tai lievä aivoruhje.

Perusteet; GCS pisteet sairaalan aulassa. Nopea toipuminen. Ei löydöksiä sen ajan menetelmillä osittain myös tukee em. perusteita, tosin vain osin.

Miten aikuiset ihmiset voivat "peilata (...) ja vertailla omaan aivotärähdykseensä aikoinaan"? Onkohan Oulunmiehelle tullut mieleen, että esim. aivotärähdyksiä voi olla monenasteisia?

Jos pitäisi äänestää siitä, mikä näistä Bodomin säikeistä on epäasiallisin, niin kylä tämä vammakeskustelu taitaisi viedä voiton... En sano muuta kuin awan tapaan hymmmm!

[awa]

Niinpä, kysymyksessä on Oulunmiehen oma henkilökohtainen arvio, joka perustuu mm. awan ja Hessun "tietoihin". Vastapuolella on mm. aivovammoihin erikoistunut spesialisti Tenovuo, joka on ilmaissut, että oireet viittaavat "melko tavanomaiseen" keskisyvään aivovammaan, eikä oireissa ole mitään ristiriitaa.

Niin, ei ole ristiriitaa aivospesialistin arvioinnissa joka ei ole tavannut arvioitavaa henkilöä koskaan. Sariola, ristiriitaa on ainoastaan sinun tulkinnoissa, sillä Tenovuo toteaa näistä oireista, että aineistosta ei ilmene mitään sellaista seikkaa jota potilas ei periaatteessa olisi voinut näytellä.

- hymm -

P.S. Neurologi ei ole aivovammaspesialisti. Neurokirurgi on.

[Oulunmies]

Jätäppäs skoone hymistelyt sikseen. Oman kokemuksen otan esimerkiksi siksi, että minulla on sentään jotain kättä pidempää mihin verrata kuin monillakaan muilla tänne kirjoittelevilla. Oma commotioni saattoi olla jopa keskivaikea mútta oma kokemukseni oli kuitekin, että eka aamuna vointi oli jo ihan ok. Tietty lähes 7 vuoden opiskelut terv.huollon alalta antavat jotain perspektiiviä ajatella asiota ja suhteuttaan omaan kokemukseen ja nähtyihin koettuihin kokemuksiin. Eriasteisia aivovamma potilaita on tullut nähtyä ja tutkittua.

Olen edelleenkin sitä mieltä, että Nissellä saattoi olla aivoruhje mikä selittää muistikatkoksen mutta todennäköisyys tuohon on pieni. Sanoisinko jopa olematon. Eka aamun GCS pisteitä (joita ei tuolloin laskettu) sotki humala tai krapula. Kuitenkin mies on siellä sairaalassa (aulassa?) viittelöinyt ja örähdellyt joten pisteet eivät ole olleet kovin alhaiset. Tuosta miinus alkon vaikutus ja mikä olisikaan lopputulos?
Muistikatkos sopii kuvioon hyvin huonosti kuten Lauerma oikeudessa sanoi. Tietty jos kaikki on sitä mieltä, että oikeuslaitos Suomessa on erehtymätön ja Tenovuo on kunkku niin spekulointi on kait turhaa...

[awa]

Oman kokemuksen otan esimerkiksi siksi, että minulla on sentään jotain kättä pidempää mihin verrata kuin monillakaan muilla tänne kirjoittelevilla. Oma commotioni saattoi olla jopa keskivaikea mútta oma kokemukseni oli kuitekin, että eka aamuna vointi oli jo ihan ok. Tietty lähes 7 vuoden opiskelut terv.huollon alalta antavat jotain perspektiiviä ajatella asiota ja suhteuttaan omaan kokemukseen ja nähtyihin koettuihin kokemuksiin. Eriasteisia aivovamma potilaita on tullut nähtyä ja tutkittua.

Juuri näinhän se on kuten Oulunmies toteaa, harvalla tänne kirjoittavalla on minkäänlaista kokemusta liittyen vammakeskusteluun. Tämän tietämättömyyden huomaa hyvin nopeasti kirjoituksista ja olettamien tasosta.

Voin hyvin arvata, että esimerkiksi nikki Sariola, ei ole nähnyt aivoruhjepotilasta koskaan.

No, näitä asioita on tänne yritetty selventää ja keskustelu on ollut ja toivottavasti tulee myös jatkossa olemaan todella mielenkiintoista - tervetuloa vaan joukkoon Oulunmies.

[konsta]

Oma commotioni saattoi olla jopa keskivaikea mútta oma kokemukseni oli kuitekin, että eka aamuna vointi oli jo ihan ok. Tietty lähes 7 vuoden opiskelut terv.huollon alalta antavat jotain perspektiiviä ajatella asiota ja suhteuttaan omaan kokemukseen ja nähtyihin koettuihin kokemuksiin. Eriasteisia aivovamma potilaita on tullut nähtyä ja tutkittua.

Nooh, tänne ilmestyy aika-ajoin noita kolhun saaneita, jotka ilman kunnollisia tietoja ovat varmoja siitä, ettei ne NG:n vammat voineet olla kaksisia, kun itsekkin on joskus tällin saanut, eikä ne omatkaan vammat olleet kaksisia. Tai sitten niitä, joiden omat vammat ovat olleet vakavia, muttei kennkään muiden.

Eipä näitä vammoja pysty täällä vertailemaan, näillä tiedoilla. Sinuna olisin vain tyytyväinen, että selvisit noin vähällä. Mutta älä vaadi meitä uskomaan, että vammasi oli samaa luokkaa, kuin NG:llä. Siihen ei tietosi riitä.

[awa]

Ei täällä kukaan mitään vaadi, täällä vain ihmetellään aivovammaista joka pistää tupakiksi heti herättyään.

Mielestäni omakohtaiset kokemukset ovat tervetulleita, sillä tänne kirjoittelee ihmisiä jotka jopa kuvittelee, että leukamurtumat vie kävelykyvyn.

- hymm -

[Sariola]

Kommentit muutamiin asioihin tuolla tekstin sisällä!

Eriasteisia aivovamma potilaita on tullut nähtyä ja tutkittua.

KOMMENTTI: Tuskin kuitenkaan lääkärin ominaisuudessa, koska tuo oikeinkirjoituskin noin heittelee! Huom! "aivovammapotilaita".


Olen edelleenkin sitä mieltä, että Nissellä saattoi olla aivoruhje mikä selittää muistikatkoksen mutta todennäköisyys tuohon on pieni. Sanoisinko jopa olematon. Eka aamun GCS pisteitä (joita ei tuolloin laskettu) sotki humala tai krapula. Kuitenkin mies on siellä sairaalassa (aulassa?) viittelöinyt ja örähdellyt joten pisteet eivät ole olleet kovin alhaiset.

KOMMENTTI: Ei kai potilas siellä aulassa ollut ommeltavana, vaan jossakin muussa tilassa, joka on sitä varten. Siellä poliisit olivat kyselleen huutamalla korvaan!


Tuosta miinus alkon vaikutus ja mikä olisikaan lopputulos?
Muistikatkos sopii kuvioon hyvin huonosti kuten Lauerma oikeudessa sanoi. Tietty jos kaikki on sitä mieltä, että oikeuslaitos Suomessa on erehtymätön ja Tenovuo on kunkku niin spekulointi on kait turhaa...


KOMMENTTI: Ei Lauerma ole oikeudessa noin sanonut. Sensijaan Lauerman mielestä muistikatko oli kohtuuttoman pitkä. Sensijaan Tenovuon mielestä se oli tavanomainen keskivaikeassa aivovammassa. Ja Tenovuo jos kuka on nimenomaan aivovammaspesialisti. Oikeudessa kysyttiin, mikä olisi Lauerman mielestä sitten sopivan pituinen muistikatko, mutta tähän Lauerma ei ottanut kantaa.

Ja sitten 7-vuotisen alan koulutuksen jälkeen Oulunmies vielä valokuvan perusteella määrittelee, onko henkilöllä ollut vähän aikaisemmin Brillen hematooma vai ei. Olisiko koulutus mennyt osittain ohi korvien, ainakin diagnoosin tekeminen noilla tiedoilla on vain arvailua, ei enempää.

[Oulunmies]

Ensinnäkin, en ole väittänyt Nissen aivovammaa samanlaiseksi kuin omaani. Olen mielestäni selvästi tuonut esille, että Nissellä on ollut mielestäni keskivaikea aivotärähdys tai lievä aivoruhje. Oma commotioni oli lievä tai korkeintaan keskivaikea (tuskin).

Myös Öhman Laureman lisäksi ihmetteli KOKEMUKSEENSA perustuen Nissen muistiaukon pituutta. Lauerma ihmetteli lisäksi vammaa edeltäneiden tapahtumien muistamattomuuden puuttumista, yleensä nämäkin asiat pyyhkiytyvät muistista ja niiden ajallinen mustamattomuuden pituus korreloi yleensä vamman jälkeisen muistiaukon pituutta.

Tenovuosta vielä, hänelle tuntui olevan yksi hailee se mikä vammat on aiheuttanut. Totesi ettei vamman aiheuttajasta ole tietoa ja sillä ei ole merkitystä?

Miten sitten Brillen hematoomaa pitäisi arvioida jos ei valokuvasta? Meedio taidoilla vai..?

[konsta]

Tenovuosta vielä, hänelle tuntui olevan yksi hailee se mikä vammat on aiheuttanut. Totesi ettei vamman aiheuttajasta ole tietoa ja sillä ei ole merkitystä?

No eihän sillä oikeasti olekkaan merkitystä. Siis sillä, onko aivovamman aiheuttanut nyrkki, kenkä, vai astalo. Miksi Tenovuon pitäisi tietää jotakin astalosta, kun poliisikaan ei tiedä?

[Sariola]

Aivovammaliiton sivuilta:


"Keskivaikea aivotärähdys" ei viittaa kovin suureen asiantuntemukseen. Kuten seuraavasta huomataan aivotärähdyksiä ei yleensä eritellä useisiin luokkiin. Tenovuo näyttää käyttävän aivotärähdyksestä mieluummin nimitystä hyvin lievä aivovamma .


Aivovamman vaikeusasteet

Enemmistö aivovammoista on lieviä vammoja, joita edelleen arkikielessä usein nimitetään aivotärähdyksiksi (commotio cerebri). Kaikista aivovammoista yli 90 % on tähän luokkaan kuuluvia. Aivovamma on vakavuudeltaan jatkumo, jossa ei ole olemassa selviä rajakohtia. Niinpä ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää siitä, mikä on "aivotärähdys" tai lievä aivovamma ja mikä taas vakava vamma. Hoidollisia ja ennusteellisia tarkoituksia varten tällainen arvio kuitenkin aina tehdään.

HYVIN LIEVÄSTÄ VAMMASTA puhutaan silloin, kun vammaan ei ole liittynyt tajunnan menetystä ja vamman aiheuttama muistikatko on kestänyt alle kymmenen minuuttia. Tällaiseen vammaan ei myöskään saa liittyä viiveellä tapahtuvaa tajunnan laskua tai poikkeavia löydöksiä aivojen kuvauksissa. Vamma ei myöskään ole saanut vaatia oireiston voimakkuuden takia seurantaa sairaalassa. Suuri osa tällaisen vamman saaneista ei koskaan edes hakeudu lääkärille. Tällaista vammaa voidaan nimittää myös aivotärähdykseksi, jonka määritelmään kuuluu, että toipuminen on täydellistä, sillä tämän asteisissa vammoissa pysyvien seurauksien riski on äärimmäisen pieni.

LIEVÄ AIVOVAMMA on jo astetta vakavampi tila, johon voi liittyä tajunnan menetyskin. Puolen tunnin kuluttua vammasta tajunta saa kuitenkin olla enintään vähän alentunut (potilas voi olla hieman unelias tai sekava) ja muistiaukko ei saa kestää yli vuorokautta. Aivokuvausten löydösten tulee tässäkin olla normaaleita, ja vamma ei saa olla edellyttänyt neurokirurgisia toimenpiteitä. Suurin osa lievän vamman saaneista toipuu ennalleen, yleensä muutamassa päivässä tai viikossa. Arviolta noin 15 %:lle jää kuitenkin pitkäaikaisia tai pysyviä oireita. Näiden todennäköisyys on tietysti suurin lievän vamman vakavimmissa muodoissa, eli niissä joissa tajunta on vielä puolen tunnin kuluttua hieman alentunut tai muistiaukko kestää useita tunteja.

KESKIVAIKEASSA AIVOVAMMASSA potilas on puolen tunnin kuluttua vammasta tajunnaltaan usein selvästi alentunut, mutta ei tajuton, tai hänen muistiaukkonsa kestää yli vuorokauden, mutta kuitenkin alle viikon. Vammaa pidetään vähintään keskivaikeana aina myös silloin, jos aivojen kuvauksissa on vamman aiheuttamia kallonsisäisiä muutoksia. Suurelle osalle keskivaikean vamman saaneista jää pysyviä oireita, mutta myös täysin oireettomaksi toipuminen on hyvinkin mahdollista.

VAIKEASSA AIVOVAMMASSA potilas on puolen tunnin kuluttua vammasta edelleen tajuton, tai hänen muistiaukkonsa kestää yli viikon. Samoin vammaa pidetään vaikeana, jos se on edellyttänyt neurokirurgista leikkausta. Vaikeasta vammasta jää lähes aina pysyviä oireita, mutta oireettomaksi toipuminenkin on joskus mahdollista. Jos potilas on yli viikon tajuttomana tai hänen muistiaukkonsa kestää yli kuukauden, vammaa pidetään erittäin vaikeana. Tämän asteisesta vammasta oireettomaksi ei käytännössä toivu kukaan, ja pieni osa saattaa jäädä pysyvästi tajuttomaksi.
(Lähde: Avainasiaa aivovammasta, neurologi Olli Tenovuo)

[Oulunmies]

Kääntäen, jos olisi tiedetty vammanaiheuttaja niin sillä olisi ollut merkitystä? Nyt Tenovuo lausahduksesta saa kuvan ettei sillä olisi ollut mitään merkitystä missään tilanteessa. Traumatologiassa on itsestään selvää, että pyritään selvittämään vammamekanismi ja vamman aiheuttaneet energiat. Siksi pidän tuota Tenovuon lausahdusta jonkinlaisena sammakkona.

[Oulunmies]

Sariola, tiedän hyvin miten aivovammat luokitellaan. Itse luokittelin aivotärähdystä lähinnä siksi, että kuvaisin jotenkin, että niitäkin on monenlaisia. Osaan aivotärähdyksistä liittyy lyhyt tajuttomuus alussa, osaan ei. Vaikeaan aivotärähdykseen, siis esim. sellaiseen johon liittyy lyhyt tajuttomuus voi kuolla.

Ei ehkä ole mitenkään virallista luokitella aivotärähdyksiä mutta sen nyt kuitenkin tein. Se, että Sariola kyseenalaistaa omaa vaatimatonta tietämystäni heti mollaamalla kertoo jostain muusta kuin asiallisesta keskustelusta.

[Sariola]

Mielestäni ei tarvitse olla lääkäri, kun voi jo päätellä, että on isketty jollakin muulla kuin nyrkillä.

1-isku: Alaleukaan vasemmalle puolelle. Siihen on tullut ruhjehaava ja alaleukaluu on murtunut kahdesta kohtaa, ja toiseen murtumaan on tullut 5 mm:n siirtymä.

2-isku: Vasempaan poskeen. Poskeen on tullut reikä, josta hampaat näkyivät. Siis myös siihen ruhjehaava.

3-isku: Vasemman korvan yläpuolelle ohimon taakse. Siihen on syntynyt isokokoinen ruhjehaava, joka on sairaalassa ommeltu tikein, kuten muutkin ruhjehaavat.

Kun ompelun suorittanut amanuenssi muistelee 44 vuotta myöhemmin, että hän ompeli päässä olleita haavoja noin puolen tunnin ajan, niin voi se hyvin tarkoittaa sitäkin, että tuo ompeluaika on hyvin voinut olla esim. 1 tunti. Aikaa tapahtumasta on kulunut niin paljon, että toimenpiteeseen kuluneen ajan voi hyvinkin muistaa väärin. Sitäkään hän ei muistanut, että kuinka monta ommeltavia haavoja oli. Se on aivan luonnollista. Muisti ei toimi ikuisesti - muistikuvat muuntuvat ajan ikanssa.

Noista kuvauksista voi mielestäni suoraan päätellä, että noita iskuja ei ole annettu nyrkillä, vaan jollakin kovapintaisella esineellä. Mahdollinen on myös kovapintainen kenkä, jolloin kysymyksessä voisi olla potku. Itse arvelen, että se on ollut joku kovapintainen esine, joka on ollut lyöjän kädessä. Jäljistä päätellen iskut ovat olleet voimakkaita, ei mitään kevyitä tuuppaisuja.

[Oulunmies]

Nyrkillä tai jalalla on isketty, jälkimmäinen todennäköisemmin. Tietty jollain kivellä tai putkellakin on voitu iskeä. Tyypillisiä pahoinpitelyvammoja.