Rolf Nordmo väittää päässään ”pimenneen” – Asiantuntijalta ankara näkemys, miksi
Viime viikolla oikeudessa käsiteltiin kahta varsin samankaltaista murhasyytettä. Kummassakin tapauksessa mies tappoi entisen puolisonsa pitkän parisuhteen päätyttyä.
Janne Puhakan murhasta syytetty Rolf Nordmo sekä Paltamon surmaaja ovat kumpikin kertoneet, että heidän päässään niin sanotusti pimeni. Kumpikaan ei kertomansa mukaan juuri muista tekemänsä henkirikoksen yksityiskohtia.
– Silloin, kun impulsiivinen väkivallanteko kohdistuu läheiseen henkilöön, aika monelle voi oikeasti jäädä muistiaukko teosta, sanoo oikeuspsykiatri Alo Jüriloo.
– Osa muistaa, muttei halua myöntää muistavansa. He vetoavat siihen, että päässä napsahti.
Lahden psykiatrisen sairaalan ylilääkärinä toimiva Jüriloo kertoo, että kyse on voimakkaasta tunnereaktiosta. Kyseessä voi olla suuttumus, raivo, viha, mitä ikinä.
Ei ole tavatonta, että henkirikokseen syyllistynyt ihminen sanoo jälkikäteen, että ”en tiedä, mikä minuun meni”, Jüriloo sanoo.
– Kyllä hän ihan hyvin ymmärtää, että on tehnyt kielletyn teon.
Lyhyt sytytyslanka
Jüriloon mukaan parisuhdeväkivalta ei yleensä synny tyhjästä. Taustalla voi piillä pitkäkestoisia ongelmia, kuten mustasukkaisuutta, riitelyä, alistamista.
– Tyypillinen tilanne, jossa niin sanotusti napsahtaa, on, kun parisuhde uhkaa päättyä.
Paltamon ja Henttaan tapauksissa pitkät parisuhteet kariutuivat syksyllä, ja uhrit olivat kuolemansa aikoihin jo löytäneet uudet kumppanit.
Kummassakin tapauksessa murhasta syytetty on kertonut kärsineensä tapahtumien aikaan muun muassa unettomuudesta. Alkoholia kului kummallakin runsaasti.
Jüriloon mukaan tilanne on tavanomainen.
– Hyvin usein on monenlaista kuormitusta taustalla. Ongelma usein on, että annetaan asioiden kehittyä liian pitkälle. Ei välttämättä tarvitakaan mitään massiivista riitaa, että tilanne riistäytyy täysin käsistä.
– Jos on muutenkin taipumusta impulsiivisuuteen, eli on vaikeuksia omien tunteiden hallinnan kanssa, silloin riski on suurempi. Jos on humalassa, se sytytyslanka on vielä lyhyempi.
----
Sekä Paltamon että Henttaan henkirikosta on syyttäjän mukaan suunniteltu. Kumpikin syytetyistä kuitenkin kiistää, että tappo olisi tehty vakaasti harkiten.
Jüriloon mukaan
on hyvin tyypillistä, että henkirikoksissa ainoa selvitys tapahtumien kulusta on epäillyn versio.
– Hän yleensä esittää asian siinä valossa, joka on hänelle edullista. Totta kai on edullisempaa esittää asia sillä tavalla, että se muistuttaa enemmän tappoa kuin murhaa.
– Kuka nyt haluaa tunnustaa, että suunnittelin teon ja halusin tappaa? Aika harvoin on näin. Yleensä ihminen koettaa kiemurrella jollain lailla siitä ulos ja pienentää omaa vastuuta siitä, mitä on tullut tehtyä.
----
Alo Jüriloon mukaan ”pimenemisen” ei pitäisi kuitenkaan vaikuttaa tuomioon tai rangaistukseen. Hänen mukaansa henkirikoksesta syytetyn mielentilan tutkiminen olisi tästä huolimatta aina kannattavaa.
– Sillä pystytään poissulkemaan, onko kyse vakavasta psyykkisestä sairaudesta.
Mielentilatutkimus ei edellytä, että ihmisellä olisi taustalla psykiatrisia sairauksia.
– Vaikka voimakkaan tunnetilan vallassa tekee jotain, kyllä Suomessa aina katsotaan, että ihminen on syyntakeinen.
Jüriloo lisää, ettei tekoaikainen päihtymystila vaikuta syyntakeisuuteen.
– Sen on itse kuitenkin aiheuttanut.
----
Koko artikkeli:
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/db0a ... f31cce0f3b
