Cohle kirjoitti: Ke Touko 14, 2025 3:16 pm
Muustahan emme tiedä, kuin että Pöllänen kasvoi vailla biologista äitiään ja liitto ensimmäisen vaimon kanssa päättyi nopeasti eroon. Onko tuo sitten naisten suhteen "täynnä vastoinkäymisiä".
Isän ja äidin puute lapsuudessa on yhteydessä moninaisiin terveysongelmiin aikuisuudessa. En nyt jaksa tähän lähteitä kaivaa, mutta pyydettäessä voin toimittaa, jos jotakuta kiinnostaa.Puhumattakaan siitä, että noin rikkonainen lapsuus on omiaan aiheuttamaan ahdistunutta tai välttelevää kiintymyssuhdetyyliä, jossa hylkäämistä pelätään sillä kyseinen ihminen on käytännössä joutunut hylätyksi lapsesta lähtien.
Pölläsestä emme tiedä lopulta paljoa, mutta se mitä tiedämme on, että hänellä ei ollut terve suhde naisiin: lapsuus ilman biologistä äitiään, väkivaltainen ensimmäistä vaimoaan kohtaan, seksuaalista väkivaltaa toiseen naiseen, yritti vokotella kolmatta naista saareen, mutta tämä lopulta kieltäyi (kuulostaa painostavalta tilanteelta). Toinen avioliitto päättyi myös eroon eikä edes saanut lasten huoltajuutta itselleen mikä indikoi minulle vakavista ongelmista tämänkin avioliiton aikana.
Minulle tämä näyttäytyy sillä, että Pölläsen puutteellinen äiti-suhde heijastui hänen loppuelämäänsä ja hän yritti pakottaa toisten naisten hyväksynnän itselleen tavalla joka heijasteli hänen alitajuntaista kaipuuta äidin hyväksyntään jota hän ei koskaan saanut. Tässä on merkkejä ahdistuneesta kiintymystyylistä, jossa hylkäämisen pelko on läsnä. Tälläinen kiintymystyyli voi johtaa poikkeuksellisen epävakaisiin reaktioihin mm. torjumistilanteita kohdatessaan. Humalatila vielä pahentaa näitä reaktioita.
Lopulta tämä kaikki on spekulointia nippelitietojen pohjalta, mutta tälle löytyy myös tieteellinen pohja psykologiasta ja kriminologiasta.
Voi toki sanoa, että ei Runarinkaan elämä aurinkoiselta vaikuttanut, mutta Runar ei asunutkaan kilometrin päässä murhapaikasta...
Tämä tulkinta ei ole linjassa. Jos pelkkään profilointiin aletaan, niin Runarin vaakakuppi painaa paljon enemmän kuin Pölläsen, jolta ei kuitenkaan Lahdessa asuessaan ole löytynyt rikosrekisteriä. Miten Runaria voi kuvailla harmittomaksi edes vertailun vuoksi? Nyt en ehdi kattavammin kirjoittaa, mutta esim. toistuvat asuntomurrot eivät ole mitään harmittomia pikkurikoksia. Siinä tunkeudutaan loppujen lopulta hyvin yksityiselle alueelle.
Kun puhun harmittomuudesta tarkoitan hampaatonta ihmistä, joka on enemmänkin muiden ihmisten armoilla. Varastelu on pelkurimaista touhua, jossa odotetaan usein, että asunnonhaltijat ovat poistuneet. Se on täydellinen ammatti ihmispelkoiselle ihmiselle. Runar ei selvästi ole ollut mikään pelätty rikollinen mikä ilmenee tuosta aiemmin postatusta esimerkistä, jossa hänet ryöstettiin. Lisäksi hän ikään kuin vaikutti elävän hylkiönä yhteiskunnan ulkopuolella.
Pölläsestä ei taas saa harmitonta kuvaa. Hän oli ajalleen pitkähkö mies, joka ei vältellyt ihmiskontaktia. Teki rehellisiä töitä. Sai naisia. Viinaan menevä ja väkivaltainen. Ihan eri luokan status yhteisössään kuin Runarilla. Kuulostaa tyypilliseltä kylän juipilta ja ns. "pahalta pojalta".
Esimerkiksi Bostonin kuristaja ja ns. Golden State Killer kumpainenkin tekivät rikollisuransa alussa varkauksia ja murtovarkauksia. Tästä edettiin raiskauksiin ja murhiin.
Niin, kyllä tutkimukset myös puoltaa sitä, että elämänkaarijatkuvuus rikoksissa on fakta ja se voi edetä lapsuuden normirikkomuksista aikuisuuden väkivaltaan. Kyllähän siinä yhteys on. Pöllänen oli kuitenkin jo yhden askeleen tuossa Runaria edellä. Runar teki varkauksia, Pöllänen kohteli väkivaltaisesti naisia.
Toki olihan siellä Runarilla vissiin yksi raiskauksen yritys tms. seksuaalinen ahdistelu kontollaan johon Hurjimus tuossa viittasi. Se ei kuitenkaan vaikuttanut olevan Runarin modus operandi vaan nimenomaan se varastelu oli. Pöllänen taas vaikutti olevan tunnettu nimenomaan negatiivisessa mielessä naisiin liittyen.
Vielä viimeisenä mainitsen sen alkoholin: valtaosa henkirikoksista tehdään alkoholin vaikutuksen alaisena. En tiedä oliko Runarin kohdalla viitteitä runsaasta alkoholin käytöstä, mutta Pölläsen kohdalla oli, jopa samalta kesältä kuin Tulilahden murhat.