Re: Liigakiekkoilijalle raiskauksesta kahden vuoden tuomio
Lähetetty: To Loka 12, 2023 8:33 pm
https://www.hs.fi/urheilu/art-2000009918939.html
Raiskauksesta tuomittu liigakiekkoilija syyllisti uhria videollaan – Uhrin asianajaja vastaa
Varatuomari Tuija Saloranta kertoo asian käsittelyn voivan saada kafkamaisia piirteitä, kun ihmiset kommentoivat asiaa ilman tietoa tapahtumista.
Raiskauksesta kahden vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomittu jääkiekkoilija Severi Lahtinen vannoi tuomion jälkeen syyttömyyttään sosiaalisessa mediassa.
Samalla Lahtinen syyllisti asianomistajaa väittämällä tätä valehtelijaksi, joka on itse syyllistynyt rikokseen eli perättömään ilmiantoon.
Asianomistajaa oikeudenkäynnissä avustanut varatuomari Tuija Saloranta ei vielä halua arvioida, täyttääkö Lahtisen videon sisältö kunnianloukkauksen tunnusmerkit.
”Mikä merkitys on annettava sille, millaista toimintaa tuomittu julkisesti asian osalta harjoittaa ja johtaako se mahdollisiin toimenpiteisiin, arvoimme asianomistajan kanssa myöhemmin”, Saloranta kertoo sähköpostitse lähettämässään vastauksessa.
Ulostulo oli kerännyt torstaina alkuiltaan mennessä yli 21 700 tykkäystä. Samaan aikaan uhria on syyllistetty ja solvattu jopa poikkeuksellisen törkeällä tavalla.
Lahtisella on luonnollisesti oikeus kertoa oma näkemyksensä. Todistustaakka on syyttäjällä, mikä tarkoittaa sitä, ettei syytetyllä ole totuudessa pysymisvelvollisuutta.
Kiekkoilijan puolustautumispuheen seurauksena tapahtumaa on vähätelty sana vastaan sana -tyyppisenä tilanteena, mistä ei ole todisteiden valossa kyse.
”Itse tapahtuma voi saada jopa kafkamaisia piirteitä, jos ihmiset sosiaalisessa mediassa tietämättä ja tuntematta tapahtumakulkua ja todistelua alkavat ottaa kantaa asioihin, joista heillä on vain yksipuolista tietoa ja joka perustuu yksinomaan tuomitun omaan kertomukseen”, Saloranta muistuttaa.
Henkilötodistelun eli asianosaisten ja todistajien kuulemisen lisäksi todisteina ovat hätäkeskuspuhelu sekä joukko kirjallisia todisteita, mikä selviää tuomiolauselmasta.
Nämä sisältävät eri osapuolten välisen viestittelyn lisäksi muun muassa otteen hoitoon hakeutumisesta sekä lääkärinlausunnon. Asianomistajalle on tehty seksuaalirikostutkimus heti tapahtuma-aamuna.
Vastaaja eli syytetty voi itsekriminointisuojan vuoksi kertoa rikosprosessin aikana hyvin erilaisen version tapahtumista kuin asianomistaja, todistajat ja todisteet kertovat.
”Raiskausrikoksissa syytetty yleensä toteaa, ettei sukupuoliyhteyttä ole tapahtunut tai että sukupuoliyhteys on ollut asianomistajan kanssa vapaaehtoista”, Saloranta sanoo.
Raiskauskriisikeskus Tukinaisen juristi Riitta Silver kertoo uhreja mustamaalaavia videoita tai muita sosiaalisen median julkaisuja näkyvän nykyisin aika usein. Silver puhuu asiasta yleisellä tasolla ottamatta kantaa yksittäisiin tapauksiin.
”Pahantekijöillä on usein myös omat suojelijansa, jotka sitten myös tulevat siihen mukaan jopa julkisuudessa, esittäen omia näkökantojaan”, hän sanoo.
”Monesti näissä tapauksissa voi olla kysymyksessä rikosasia, mutta mielestäni uhrin kannalta pitäisi alkaa vaatia julkisia anteeksipyyntöjä. Ne loukkaavat niin röyhkeällä tavalla asianomistajan yksityisyyttä. Uhrin nimi tai muu tunnistettavuus on kuitenkin pidettävä salassa anteeksipyynnönkin yhteydessä.”
Kriisityön kehittämispäällikkö Heli Heinjoki Tukinaisista kertoo teosta syytetyn tai tekoon syyllisen kokevan usein tarvetta puolustautua väittämällä uhrin valehtelevan.
Hän uskoo sosiaalisessa mediassa julkaistuilla kommenteilla olevan varmasti vaikutusta joidenkin mielipiteisiin.
”Kaikilla nuorilla ei välttämättä ole vielä kykyä arvioida, onko juttu ok vai ei tai kannattaako siihen luottaa vai ei”, asiasta yleisellä tasolla puhuva Heinjoki sanoo.
”On helppo ottaa nopeasti ja miettimättä kantaa, jos ei ole tietoa seksuaaliväkivallan vaikutuksista sitä kokeneille.”
Raiskausrikokset ovat usein asianomistajalle hyvin traumatisoivia. Rikosprosessi kestää yleensä 2–4 vuoteen, mitä Saloranta kuvaa haastavaksi ja raastavaksi kokemukseksi. Siksi asianomistajaa tulisi suojella kaikin tavoin prosessin keskellä.
Seksuaalista väkivaltaa kokeneen ei ole helppo lähteä hakemaan apua. Heinjoen mukaan teosta aiheutuu erilaisia psyykkisiä seurauksia, jotka estävät avun hakemista.
”On tyypillistä, että häpeän tunteiden lisäksi uhri myös syyttää itseään tapahtuneesta, vaikka syyllisyys ja häpeä kuuluvat aina tekijälle. Tekijän on aina mahdollista valita, tekeekö hän toiselle sellaista, jota tämä ei itse tahdo”, hän sanoo.
Prosessiin kuuluu usein erilaisia fyysisiä tutkimuksia, tarkastuksia poliklinikoilla mahdollisten sukupuolitautien vuoksi, poliisikuulusteluja, terapia- ja lääkärikäyntejä sekä tukihenkilön ja avustajan tapaamisia.
”Koska itse prosessi on hyvin pitkä ja henkisesti raskas, rajaa se jo itsessään suurehkon osan epäillyistä raiskausrikoksista viranomaistutkinnasta pois”, Saloranta toteaa.
Saloranta kertoo, ettei hänen päämiehensä halua lausua asiasta mitään henkilökohtaisesti.
Jyväskyläläinen JYP antoi torstaina potkut Lahtiselle. Lahtisen tuomio ei ole vielä lainvoimainen, ja hän on kertonut aikovansa valittaa tuomiosta hovioikeuteen.