Suomen johtava rikosaiheinen portaali
https://murha.info/rikosfoorumi/
No eipä juuri näy missä tuomitset (pois suomalaisten) rasistiset teot..PaxCow kirjoitti: Viittasin DL:iin. Tuomitsen kivityksiä kuoliaaksi happohyökkäyksiä lasten käsien hajoittamista (sic). Niitä ei tietenkään pidä kopioida tänne, duh.
Helsingin Sanomat kirjoitti: Brittipankki haluaa katkaista somalialaisille elintärkeät rahalähetykset
Brittipankki Barclays on viikon päästä sulkemassa tilit rahalähetyksiä Somaliaan hoitavilta yrityksiltä, kertoo yhdysvaltalainen New York Times. Päätös on järkyttänyt avustusjärjestöjä, poliitikkoja ja somaleja itseään.
Barclays ilmoitti suunnitelmistaan kesäkuussa. Toimenpiteellä on tarkoitus estää siirtolaisten perheillensä lähettämiä rahoja päätymästä rahanpesijöille ja terroristeille. Brittilehti The Guardianin mukaan lähes 250:tä tiliä uhkaa sulkeminen.
Barclays perustelee päätöstään yritysten huonolla kontrollilla, jonka takia rahojen alkuperä ja määränpää jäävät monesti selvittämättä.
Somaliaan suuntaa YK:n kehitysohjelman mukaan vuodessa noin 1,6 miljardia dollaria (noin 1,2 miljardia euroa) ulkomailla asuvilta somaleilta. Avustusjärjestöt kiinnittävät huomiota siihen, että rahalähetykset ovat elintärkeitä noin 40 prosentille somalialaisista. Niillä rahoitetaan muun muassa lasten koulukäyntiä ja maksetaan terveyspalveluita.
Barclaysin päätös vaikuttaisi myös Bangladeshiin, Nigeriaan ja Haitiin. Somalia on kuitenkin kaikista haavoittuvin, koska maassa ei ole toimivaa pankkijärjestelmää vuosikymmeniä jatkuneiden väkivaltaisuuksien takia.
"Kaikki asiasta perillä olevat ymmärtävät, että Barclays pyörittää bisnestä. Tämä on kuitenkin miljoonille somalialaisille kysymys elämästä ja kuolemasta", brittiläinen yleisurheilutähti Mo Farah sanoo New York Timesin lainaamassa lausunnossa.
Somalialaistaustainen Farah on käyttänyt julkkisasemaansa hyväkseen puhuessaan somalialaisten puolesta. Hän toivoo pankin vähintään myöntävän vuoden verran lisäaikaa ennen suunnitelman toteutumista.
Rahalähetyksiä hoitavista yrityksistä suurin, Suomessakin toimiva Dahabshiil, ylläpitää lähes kolmeasataa toimipistettä Somaliassa. Dahabshiil on pankin johdon mukaan toiminut Barclaysin kanssa ongelmitta jo 15 vuoden ajan ja tilien sulkeminen olisi kova pettymys.
"Emme ole ikinä rikkoneet sääntöjä tai auttaneet terroristijärjestöjä", pankin johtaja Abdirashid Duale sanoo New York Timesille.
Lehden haastattelemien asiantuntijoiden mukaan päätöksellä ei ratkaista ongelmaa. Rahalähetykset jatkuvat todennäköisesti laittomasti, minkä takia terroristeille päätyviä rahoja on yhä vaikeampi jäljittää.
Barclays on suurista brittipankeista viimeinen, joka mahdollistaa rahalähetykset Somaliaan. Tämän takia asiasta on noussut suurempi kohu kuin muiden pankkien kohdalla.
Yleisradioyhtiö BBC:n lainaamien Oxfamin tilastojen mukaan noin kuudesosa lähetyksistä tulee Britanniasta.
Ainoastaan Yhdysvalloissa asuvat somalit toimittavat enemmän rahaa sukulaisilleen Somaliaan. Useat amerikkalaispankit ovat jo lopettaneet yhteistyön somalialaisten rahalähetyksiä hoitavien yritysten kanssa, kertoo New York Times.
Kansainväliset pankit ovat yleisesti ottaen tiukentaneet sääntöjään tavoitteenaan kitkeä rahanpesua ja terroristiryhmien rahoitusta.
Teoriassahan tuossa ei mätä mikään: Ihminen on anonut turvapaikkaa kansainvälisen pakolaissopimuksen mukaisesti ja se käsitellään toivon mukaan Dublin 1 ja 2 kaksi säännösten mukaan.E Mörkö kirjoitti:Eilen katsoin uutisia ja ihmettelin spekulointia, että miksi näiden mahdollisten tapausten käsittely kestää niin kauan. Ennemmin kannattaisi spekuloida asiaa, miksi tällaisia rikoksen tekijöitä yleensäkään otetaan Suomeen? Missä mättää?
Humanitaarinen suojelu on erillinen oleskeluluvan myöntämisen syy, toissijainen suojelu on erikseen. EU:n direktiivi on antanut toissijaiseen suojeluun kriteerit, joita jäsenmaiden on noudatettava. Myös Euroopan ihmisoikeussopimus ja kidutuksen vastainen sopimus säätelevät osaltaan näitä asioita.marokon_kauhu kirjoitti:Käytännössä: Tätä ei moni tiedä, mutta tavallista sotaa pakeneminen EI OIKEUTA pakoilaisstatukseen, vaan näille henkilöille annetaan oleskelulupa ns. toissijaisen suojelun perusteella johon ei mikään kansainvälinen sopimus Suomea velvoita.
Tällöin puhutaan tästä paljon parjatusta "humanitäärisestä maahanmuutosta".
Tätä porsaanreikää sitten ovat käyttäneen kaikki kynnelle kykenevät, mukaanlukien epäillyt ja tuomitut sotarikolliset.
Kyseessä oli muuten uutisankka. Lue lisää.PaxCow kirjoitti: Black Cobra muuten lopetti Ruotsissa.
Tämä "n." on kyllä aika isolla haarukalla ilmaistu (30 %), sillä Ruotsin budjettiarvio vuodelle 2013 oli seuraava:PaxCow kirjoitti: Ruotsin valtion budjetti vuosittain on n. 1 200 miljardia kruunua ja taloudessahan taitaa kaiken kaikkiaan mennä ihan hyvin, budjetti on ollut viime vuosina ylijäämäinen.
Samassa yhteenvedossa ennustetaan vuodeksi 2014 mm. työttomyyden kasvua, palkkojen ja valtiovelan pysymistä samalla tasolla, mutta bruttokansantuotteen ja tuottavuuden lievää kasvua. Vasta vuoden 2015 jälkeen tilanne olisi paranemassa. Kannattaa huomioida se, että vuoden 2014 syksyllä Ruotsissa on vaalit, joten nykyisen oikeistoallianssin on syytäkin esittää positiivisia lukuja vaalien jälkeisistä vuosista.Finansdepartementet kirjoitti:Offentliga finanserna
Underskottet i den offentliga sektorns finansiella sparande blev 25 mdkr 2012, vilket motsvarar -0,7 procent av BNP. För 2013 beräknas underskottet bli större och uppgå till 59 mdkr, vilket motsvarar -1,6 procent av BNP.
Mikä tahansa taloudellinen toiminta saadaan näyttämään voitolliselta, jos mukaan ei oteta kaikkia kustannuksia.PaxCow kirjoitti: Toit esille kasvavat integraatio- ja maahanmuuttoon varatut varat. Ne kertovat palasen maahanmuuttoon liittyvistä taloudellisista seikoista. Toisaalta Ruotsi hyötyy maahanmuutosta summalla, joka vastaa 0,2 prosenttia bkt:sta.
Och samma på engelska, jos ruotsi ei taivu:Den årliga nettointäkten tycks ha kulminerat i början av 1970-talet då den uppgick till cirka 1 procent av bruttonationalprodukten (BNP). I takt med att invandrarnas sysselsättningsläge försämrades minskade den årliga intäkten för att nå ett noll-läge i mitten/slutet av 1980-talet. Under 1990-talet övergick nettointäkten till en nettokostnad, dvs. en inkomstomfördelning från infödda till invandrare. Vid mitten/slutet av 1990-talet uppgick årskostnaden för infödda netto till 1,5 till 2 procent av BNP.
Beräkningen i denna rapport visar på en årlig omfördelning från infödda till nvandrarbefolkningen motsvarande 1,5 till 2 procent av BNP för år 2006.
Eli joskus 1980-luvun puolenvälin jälkeen maahanmuutto alkoi maksamaan valtiolle, ja 1990-luvun lopulta lähtien nettotappio on koko ajan ollut samoissa lukemissa (1,5 % ja 2,0 % tienoilla).Annual net revenue seems to have culminated at the beginning of the 1970s, when it amounted to about 1 percent of the gross domestic product (GDP). As the employment situation for immigrants deteriorated, annual revenue decreased and reached a
zero-point in the mid to late 1980s. During the 1990s, the net revenue became a net cost, i.e. income was redistributed from native-born individuals to migrants. In the mid to late 1990s, the net annual costs for native-born individuals amounted to 1.5 to 2 percent of GDP.
The calculation in this report shows an annual redistribution from native-born individuals to the migrant population of 1.5 to 2 percent of GDP for 2006.
Ts. myös Tanskan osalta ollaan päädytty vastaavaan tulokseen Tukholman yliopiston professori Eskil Wadensjö'n tutkimuksissa, joista yksi vuonna 2000 julkaistu on tässä (englanniksi).– Enligt mina beräkningar skapar invandringen till Sverige ett underskott i de offentliga finanserna som motsvarar ungefär 1,5-2 procent av BNP. Eskil Wadensjö, professor på Stockholms universitet, har visat på liknande resultat i Danmark.
Forskningen fra SSB viser at innvandrere fra lavinntektsland innebærer høyere kostnader enn inntekter både på kort og lang sikt.
Toki länsimaista ja itäisistä EU-maista tulevat maahanmuuttajat ovat lyhyellä aikavälillä maalle tuottavia, sillä he pääsevät (ainakin työikäinen aikuisväestö) suhteellisen nopeasti ( < 5 v) työelämään kiinni.På kort sikt bidrar riktignok innvandrere fra Vesten og Øst-Europa positivt.
Ingen av de endringene i innvandring vi ser på endrer vesentlig på at veksten i
offentlige utgifter er systematisk sterkere enn veksten i offentlige inntektskilder
etter 2020.
For eksempel viser den at noen innvandrergrupper innebærer
større netto utgifter for fellesskapet enn andre innvandrergrupper og ikke-innvandrere.
Viime vuoden 15 400 ei-länsimaisista maahanmuuttajista aiheutui näin ollen Norjan valtiolle nettokuluja runsaat 63 mdkr.Når én ikke-vestlig innvandrer kommer, påtar den norske stat seg en fremtidig netto kostnadsforpliktelse som SSB beregner til 4,1 millioner 2012-kroner. Tallene knuser dermed myten om at innvandring er lønnsom, skriver Finansavisen.
- Tallet inneholder alle skatteinntekter, fratrukket alle offentlige utgifter, sier seniorforsker i SSB, Erlend Holmøy, til avisen.
Tämä on toki totta. Pakolaisten vastaanottamista tosin harva pitää taloudellisena toimintana, mutta työlupien myöntäminen sitä voi julkisen talouden kannalta olla.Wincentius kirjoitti:Mikä tahansa taloudellinen toiminta saadaan näyttämään voitolliselta, jos mukaan ei oteta kaikkia kustannuksia.
Erittäin hyvä pointti, en ollut lukenut raporttia läheskään kokonaan.Wincentius kirjoitti:Ruotsin osalta tämä paljon mainostettu tulos; 0,2 % bruttokansantuotteesta on saatu laskelmilla, joissa on otettu huomioon vain noin 60 % valtion kaikista menoista. Kyseisen taulukon tulos on ainoa, mikä keskusteluissa tuodaan esille.
Kuitenkin saman OECD:n raportin sivulla 161 esitellään taulukko 3.7, johon on otettu mukaan laajemmin muita valtion menoja. Sen mukaan, maahanmuuton aiheuttama taloudellinen kokonaisvaikutus onkin -0,57 % BKT:sta, mikä konkreettisena rahana vuositasolla on suuruusluokkaa 20 mdkr. Suomenkin osalta mennään pakkaselle tuloksella -0,12 % BKT:sta.
)Taloudellinen toiminta ei toki ole sidoksissa pelkästään kaupallisiin markkinoihin tai yksityiskulutukseen. Kansantalous muodostuu mitä suurimmassa määrin taloudellisista toiminnoista ja aktiviteeteista, kuluista ja menoista. Yhteiskunta tuottaa aineellisia ja aineettomia hyödykkeitä ja palveluita, jotka rahoitetaan verokertymällä. Valtiohan saa tuloja pääasiassa verojen muodossa; muu tulorahoitus tulee mahdollisella pääoman korkotuotoilla, yritystoiminnalla ja vieraalla pääomalla (lainat).PaxCow kirjoitti:Tämä on toki totta. Pakolaisten vastaanottamista tosin harva pitää taloudellisena toimintana, mutta työlupien myöntäminen sitä voi julkisen talouden kannalta olla.
Lisää väitteitä:Tutkielmani tulosten mukaan humanitaarinen maahanmuutto on vastaanottavalle yhteiskunnalle kansantaloudellisesti haitallista. Tämä johtuu humanitaaristen maahanmuuttajien alhaisesta työllisyydestä ja työvoiman ulkopuolisten korkeasta määrästä.
Muita otteita:Väitän myös, että maahanmuuttotutkimus on tosiasioita salailevaa ja tutkijat sekä heitä siteeravat toimittajat antavat tutkimustuloksista liian myönteisen kuvan.
...
Väitän silti, että viranomaistahot ja poliittiset instanssit pyrkivät vaientamaan maahanmuutosta tehtäviä tutkimuksia ja niiden pohjalta käytävää keskustelua ja toteuttavat ja uusintavat siten omaa ideologista valtaansa.
Mitä etnisesti ja kulttuurisesti monimuotoisempaa yhteiskunnassa on, sitä vähemmän luottamusta näiden ryhmien välillä – ja sisällä – on (Putnam 2007). Altruismi, solidaarisuus, toisten auttaminen ja ihmisten välinen yhteistyö ovat heikointa etnisesti monimuotoisilla alueilla, toteaa aihetta tutkinut sosiologi Robert D. Putnam (2007: 137).
Mikäli maahanmuuttajat eivät koe kuuluvansa suomalaisiin tai heillä ei ole yhteenkuuluvutta suomalaisten kanssa, voi se vaikuttaa myös työhalukkuuteen.
Tämä moraalipsykologinen seikka, jonka mukaan vieraiden taskusta on helpompi ottaa rahaa kuin omien, voi osittain selittää sitä, miksi niin pieni osa tietyistä humanitaarisista maahanmuuttajista elättää itsensä omalla työpanoksellaan.
Kaikilla tutkielmassani käsiteltävillä maahanmuuttajaryhmillä huoltosuhde oli kantaväestön huoltosuhdetta heikompaa. Hultosuhteen kannalta maahanmuutto näistä maista on siten kansantaloutta kuormittavaa.
Ja lopuksi:Vaikka maahanmuuttajien työllisyys paranisikin, kuten joissain muissa tutkimuksissa on esitetty, on se yhdentekevää, mikäli maahanmuuttomäärät vain jatkavat kasvuaan. Humanitaarisen maahanmuuton kansantaloudellinen kokonaistilanne menee huonompaan suuntaan, jos maahan tulee nopeammin työtöntä väestöä, kuin mitä maassa jo olevaa väestöä saadaan töihin.
LähdeMikäli yhteiskunnallisena tavoitteena on parantaa taloudellista huoltosuhdetta, on humanitaarinen maahanmuutto siihen huono keino, sillä maahanmuuttajista suuri osa on työvoiman ulkopuolisia ja työvoimaan kuuluvatkin työllistyvät heikosti. Näin esimerkiksi humanitaarinen maahanmuutto ei toimi ratkaisuna työvoimapulaan.
Ei se mitään, olet hyvässä seurassa. Kovin harva (onkohan kukaan?) edes ammattitoimittajista, hesari mukaanlukien, on viitsinyt asiaan perehtyä.PaxCow kirjoitti:Erittäin hyvä pointti, en ollut lukenut raporttia läheskään kokonaan.
Ilman muuta kustannuksien allokointi on ns. haastavaa, mutta ei se mahdotonta ole. Lähinnä kyse on vaan halusta selvittää asiat riittävällä tarkkuudella, tai toisinaan kyse on vaan laiskuudesta. Esitit juuri yllä kaavan laskentaan eli kyllähän kyseessä on periaatteen tasolla ainoastaan siitä, että selvitetään jonkin kuluerän (esim. terveydenhuolto) aiheuttamat vuosittaiset kustannukset ja jaetaan se koko väestön asukasmäärällä; siitä osa on kantaväestöä ja osa maahanmuuttajia.PaxCow kirjoitti:Koska menot ja tulot per asukas on todella vaikea laskea todenmukaisesti,
...
ja jaettu ne asukaskohtaisesti.
...
menee homma mutkikkaaksi.
Juuri näin. Tietysti kannattaa pitää erillään pienet prosentuaaliset muutokset bruttokansantuotteessa vs. sama muutos absoluuttisena rahana, joka kuitenkin tulee vaikuttamaan suoraan valtionbudjettiin, varsinkin jos muutos on negatiivinen. Monissa (kaikissa?) laskelmissa kun esitetään vaikutuksia BKT:een, joka siis normaalitilanteessa on valtiobudjettia suurempi, mutta kustannukset (ja tulot) lankeavat kuitenkin juuri budjettiin. Esim. tuon Ruotsin alijäämä rahana 20 mdkr on siis 0,57 % BKT:sta, mutta menobudjetista se on jo 2,5 %. Ekbergin luvuilla vastaava arvo on 6 % - 9 %, eli kyseessä on näin laskien todella suuret osuudet.PaxCow kirjoitti:Oikeastaan tutkimuksen johtopäätösosion tulokset vaikuttavat suurin piirtein olevan sitä, mitä varmaan moni on arvellutkin: maat, joissa on paljon vierastyöläisiä, hyötyvät maahanmuutosta, mutta maissa, joissa maahanmuuttajat eivät yhtä suurissa määrin ole työmarkkinoilla, tilanne on erilainen. Toisaalta vahvistuu käsitys siitä, etteivät taloudelliset hyödyt tai haitat ole järisyttävän suuria.
Hieno tieto. Ekbergin raportin mukaan työllisyysaste, jossa maahanmuutto (Ruotsissa) muuttuu kannattavaksi on luokkaa 72 %, eli siihen tähdäten.PaxCow kirjoitti:Tutkimuksen Suomi-osuudessa on muuten mielenkiintoinen huomio maahanmuuttajien työllisyystilanteesta ja sen paranemisesta:
...
Eli ulkomailla syntyneiden miesten työttömyysaste pienentyi vuodesta 2000 vuoteen 2011 56 prosentilla. Myös naisten kohdalla tilanne on parantunut huomattavasti ja työllisyysaste noussut ihan kunnolla.
Kiitos. Vielä tarkennuksena viimeisenä esittämääni lukuun ei-länsimaisesta maahanmuuttajasta aiheutuvaan kuluun. Kyseinen tulos, 4 100 000 NOK, on siis arvio siitä, mitä maahanmuuttaja Norjassa oleskelun/asumisen/elinaikana kokonaisuudessaan tulee valtiolla maksamaan. Kyseessä ei siis ole mikään vuosittainen menoerä.PaxCow kirjoitti:Perusteellista tekstiä sulla Norjan tilanteesta, hyvä!
Siis vuonna 2002 maahanmuuton aiheuttamat kustannukset olivat vajaat 1 % BKT:sta. Ekebergihän on tänä vuonna ilmoittanut, että Tanskan kulut ovat samaa suuruusluokkaa Ruotsin vastaavien kanssa, eli 1,5 % - 2 %.Peter Nannestad kirjoitti:As can be seen, the average net transfer from nonwestern immigrants and descendants to the Danish public sector is negative for all years included in the analysis. During the 1990s, immigrants from nonwestern countries and their descendants as a group were net beneficiaries of the welfare state, while native Danes were net contributors.
...
Total net transfers from the public sector to immigrants from nonwestern countries and their descendants varied between 0.54% and 0.91% of GDP (Wadensjo ̈ and Orrje, 2002, p. 75).
Tarvinneeko näitä suomentaa? Ei-länsimaista tulevat kuluttavat yhteiskunnan resursseja vielä yli kymmenen vuoden maassa oleskelun aikana enemmän kuin niitä tuottavat. Näiden maahanmuutto ei Nannestad'in mukaan ole Tanskalle taloudellisesti kannattavaa, eikä näköpiiriissä ole, että tilanne muuttuisi mitenkään parempaan suuntaan.Peter Nannestad kirjoitti:There was thus a sizeable redistribution from native Danes to nonwestern immigrants and their descendants in all the years analyzed.
...
Typically, immigrants from nonwestern countries are still net beneficiaries of the welfare state even after more than 10 years of stay in the country.
...
At present, immigrants and descendants from nonwestern countries as a group are an
economic liability on the Danish welfare state and have been so for more than a decade at
least.
...
Thus, due not least to the redistributive welfare state, immigration from nonwestern
countries to Denmark has so far not been advantageous to the native Danish population
from an economic point of view, and there is not much to suggest that this picture is going to change in the foreseeable future.
Quod Erat Demonstrandum.Wincentius kirjoitti:Maahanmuutto kokonaisuudessan ei ole valtiotalouden tai julkisen sektorin kannalta taloudellisesti kovinkaan kannattavaa toimintaa; ei Ruotsissa, ei Tanskassa, ei Norjassa, tuskin Suomessakaan.
Näinhän se yksinkertaisesti esitettynä menee. Tämän jälkeen esitit turvapaikkaprosessiin liittyviä kuluja. Niistä varoistahan käytännössä hyvin suuri osa jää Suomeen kiertämään eli se vähentää kuluista tulevaa todellista rasitetta kansantaloudelle. Silti: hyvää tietoa prosessista ja sen kuluista.Wincentius kirjoitti:Tulonsiirroilla (avustukset, tuet ja korvaukset) autetaan kansalaisia tai muuten Suomessa oleskelevia henkilöitä selviytymään perustarpeistaan (asuminen, ravinto, terveydenhoito) sikäli, kun nämä eivät siihen itse kykene. Jossain määrin näillä tulonsiirroilla vaikutetaan myös välillisesti yksityiskulutuksen kautta bruttokansantuotteeseen, mikä siis osaltaan tuo valtiolle – ajattelin sanoa lisätuloja, mutta samaa rahaahan siinä kierrätetään – tulonsiirrot osittain takaisin hyödykkeiden ja palveluiden sekä niiden tarjoajien verotuksen (siis sekä alv- että palkkatuloverotus) muodossa.
Kyseessä on oleskeluluvan myöntämisen syy, joka ei suoraan ennakoi tulevaa työllistymistä. Toki voidaan arvailla, että opiskelun perusteella maahan tulevat eivät välttämättä jää tänne työskentelemään.Wincentius kirjoitti:Työperusteisia näistä siis vain vaajaat 5000 kpl (29%), eli hieman karrikoiden voisi sanoa, että kaksi kolmasosaa näistäkin maahanmuuttajista tulevat pikemminkin kuluttamaan yhteiskunnan yhteisiä resursseja kuin lisäämään niitä (muuta kuin yksityskulutuksen kautta).
Kääntäen voisi kenties olettaa, että myös eri väestöryhmien huoltosuhde olisi parempi, jos siihen laskettaisiin kansalaisuuden saaneet. Esim. somaliaa äidinkielenään puhuvia Suomen kansalaisia oli viime vuonna n. 9 000. Osa tilastossa olevasta on tullut Suomeen vasta aivan viime aikoina, joten on todennäköistä, että ne jotka ovat olleet jo kauemmin täällä ja saaneet kansalaisuuden, ovat suuremmalla osuudella työelämässä. Aiemminhan on uutisoitu, että heikoimman lähtötilanteen ryhmän työllisyysaste on noussut vuosien saatossa. Tässä tosin on muistettava, että ensimmäisenä maahan esim. Somaliasta tullut väestö oli eri arvioiden mukaan paremmin koulutettua kuin myöhemmin saapuneet, joten voi olla, ettei työllisyysaste 2000-luvulla saapuneiden kanssa parane yhtä nopeasti. Yhtä kaikki, tuo OECD:n raportissakin mainittu parannus maahanmuuttajien työllisyydessä näyttää yleisesti kuitenkin hyvältä.Wincentius kirjoitti:Ns. huoltosuhde (kuinka monta ei-työllistettyä (lapset, opiskelijat, työttömät ja eläkeläiset) on suhteessa työllistettyihin) kuvaa tilannetta aika hyvin:
Jokaista työssäkäyvää suomalaista kohden on 1,29 suomalaista, joiden ylläpidon työssäkäyvä kustantaa. Kannattaa huomioida se, että kantaväestöön lasketaan tuossa mukaan myös Suomen kansalaisuuden saaneet, joten voidaan kenties olettaa, että "puhtaan" suomalaisväestön huoltosuhde voisi olla jossain määrin parempi, sillä eihän Suomen kansalaisuuden saaminen sinällään merkitse sitä, että kansalainen on työllinen.
En usko, että humanitaarisen maahanmuuton osalta tämä on varsinainen yllätys.Wincentius kirjoitti:Gradun johtopäätökset eivät kaikkia miellyttäne.Tutkielmani tulosten mukaan humanitaarinen maahanmuutto on vastaanottavalle yhteiskunnalle kansantaloudellisesti haitallista. Tämä johtuu humanitaaristen maahanmuuttajien alhaisesta työllisyydestä ja työvoiman ulkopuolisten korkeasta määrästä.
Kaikesta siihen kohdistetusta kritiikistä huolimatta nationalismi on luonut yhteenkuuluvuuden tunnetta eri aikakausina ja erilaisissa tilanteissa – ja luo sitä vielä tänäkin päivänä.
En ole varma siitä, huijaako Forsander tahallaan lukijoita vai vahingossa itseään, mutta näyttäisi siltä, että Forsanderin lausuntoja ohjaavat lähinnä hänen toiveensa ja unelmansa, eivät niinkään saadut tutkimustulokset.
[S]uomalaisia puolestaan saatetaan pitää kollektiivisesti vastuussa maahanmuuttajiin kohdistuvasta rasismista.
[M]aahanmuuttajat saattavat vedota kulttuurisiin tai uskonnollisiin sääntöihin ja perinteisiin kertoessaan, miksi eivät voi tehdä tiettyjä asioita ikään kuin abstrakti kulttuuri hallitsisi ja määräisi heidän tekojaan ja tekemättä jättämisiään.
Siinä mielessä olen Räsäsen kanssa samaa mieltä, ettei humanitaarisen maahanmuuton tavoitteena tulisi olla taloudellisen huoltosuhteen paraneminen, mutta toisaalta hän ei esittele faktoja, miksei näin voisi pitkällä aikavälillä olla.Mikäli yhteiskunnallisena tavoitteena on parantaa taloudellista huoltosuhdetta, on humanitaarinen maahanmuutto siihen huono keino, sillä maahanmuuttajista suuri osa on työvoiman ulkopuolisia ja työvoimaan kuuluvatkin työllistyvät heikosti.
En ihmettele.Gradua moitittiin maantieteellisen viitekehyksen puutteesta, aineiston vajaavaisuudesta, jonka takia vastaukset jäivät hyvin yleiselle tasolle ja kielenkäytöstä. Arvioijien mielestä kirjoitustyylini oli "paikoin yliampuvaa, osittain puhekieltä ja asenteellisen negatiivista".
Gradu arvioitiin arvosanalla tyydyttävä, 2/5.
No joo, mutta kyllähän BKT:n suuruus vaikuttaa valtion budjettiin eli se kertoo osaltaan siitä, miten paljon valtio saa tuloja.Wincentius kirjoitti:Tietysti kannattaa pitää erillään pienet prosentuaaliset muutokset bruttokansantuotteessa vs. sama muutos absoluuttisena rahana, joka kuitenkin tulee vaikuttamaan suoraan valtionbudjettiin, varsinkin jos muutos on negatiivinen. Monissa (kaikissa?) laskelmissa kun esitetään vaikutuksia BKT:een, joka siis normaalitilanteessa on valtiobudjettia suurempi, mutta kustannukset (ja tulot) lankeavat kuitenkin juuri budjettiin. Esim. tuon Ruotsin alijäämä rahana 20 mdkr on siis 0,57 % BKT:sta, mutta menobudjetista se on jo 2,5 %. Ekbergin luvuilla vastaava arvo on 6 % - 9 %, eli kyseessä on näin laskien todella suuret osuudet.
Tämä ei ole lainkaan yllättävää. Pohdittavan arvoista kuitenkin on, mihin vedämme rajan: onko kymmenen vuotta hyvä aikaväli asian tarkastelemiselle ja kuinka suuret menot humanitaarinen maahanmuutto ”saa” valtiolle aiheuttaa, jotta sitä haluttaisiin säädellä eri lailla?Wincentius kirjoitti:Tarvinneeko näitä suomentaa? Ei-länsimaista tulevat kuluttavat yhteiskunnan resursseja vielä yli kymmenen vuoden maassa oleskelun aikana enemmän kuin niitä tuottavat.
Suomessa maahanmuuton historia on lyhyt, joten ei asiaa ole vielä lopullisesti todistettu, mutta toki olet esittänyt tämän hetkisen tilanteen osalta vakuuttavat tiedot.Wincentius kirjoitti:Quod Erat Demonstrandum.Wincentius kirjoitti:Maahanmuutto kokonaisuudessan ei ole valtiotalouden tai julkisen sektorin kannalta taloudellisesti kovinkaan kannattavaa toimintaa; ei Ruotsissa, ei Tanskassa, ei Norjassa, tuskin Suomessakaan.
Kuten todennäköisesti valtaosa myös muista valtiotalouden kulueristä; eipä esim. neuvolatoiminta taida juuri kohdistua muuhun kuin kotimaahan mahdollisesti pl. laitteisto- ja lääkehankinnat.PaxCow kirjoitti: Niistä varoistahan käytännössä hyvin suuri osa jää Suomeen kiertämään eli se vähentää kuluista tulevaa todellista rasitetta kansantaloudelle.
Kaipa tämä koskee myös kotoutumistukien osalta, sillä sehän muodostuu osaltaan työmarkkinatuesta.Kunnat ja valtio rahoittavat puoliksi työttömyyden perusteella vähintään 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden työttömyysaikaisen työmarkkinatuen. Muun työmarkkinatuen valtio rahoittaa kokonaan. Lisäksi valtio huolehtii Kansaneläkelaitoksen maksuvalmiudesta työmarkkinatuen osalta (maksuvalmiussuoritus).
Maahanmuuttajan erityistuki on uusi taloudellinen tukimuoto, jolla turvataan täysimääräisen kansaneläkkeen tasoinen toimeentulo vanhuuden ja työkyvyttömyyden ajalta sellaiselle Suomessa asuvalle maahanmuuttajalle, joka muutoin olisi pitkäaikaisesti toimeentulotuen tarpeessa.
Erityistuki on luonteeltaan tarveharkintainen sosiaaliavustus.
Tuen saamisen edellytyksenä on vähintään 65 vuoden ikä tai työkyvyttömyys. Lisäksi edellytetään, että tuen saaja on asunut Suomessa vähintään viiden vuoden yhdenjaksoisen ajan ennen erityistuen alkamista. Tuen saaminen ei edellytä Suomen kansalaisuutta.
Erityistukimenot maksetaan kokonaisuudessaan valtion varoista. Erityistuki on saajalleen verovapaa etuus.
Erityistuen saaja voi saada myös muita Kelan maksamia etuuksia kuten eläkkeensaajien asumistukea tai hoitotukea. Erityistuen saaminen ei kuitenkaan ole toimeentulotuen saannin este, mikäli edellytykset toimeentulotuen saamiseksi ovat olemassa.
Korvauksen suuruus kasvoi, sen saa nyt helpommin (viiden vuoden sijaan riittää kolmen vuoden maassa oleskelu) ja se muuttui verolliseksi.Maahanmuuttajan erityistuki lakkaa 1.3.2011
Maahanmuuttajan erityistuki lakkautetaan maaliskuusta alkaen. Kela maksaa sen saajille takuueläkkeen. Nykyisin maahanmuuttajan erityistuen saajia on noin 6 000. Heille takuueläke maksetaan ilman eri hakemusta. Takuueläkettä voi saada 65 vuotta täyttänyt tai työkyvytön maahanmuuttaja asuttuaan Suomessa vähintään kolme vuotta. Eläkkeen määrä ei riipu perhesuhteista ja se on verotettavaa tuloa.
Eipä onneksi tarvitse tätäkään arvailla, sillä asiaa on tutkittu (Faktaa Express 4/2012):PaxCow kirjoitti:Kyseessä on oleskeluluvan myöntämisen syy, joka ei suoraan ennakoi tulevaa työllistymistä. Toki voidaan arvailla, että opiskelun perusteella maahan tulevat eivät välttämättä jää tänne työskentelemään.
Kun Suomi antaa opiskelijoille ilmaiseksi korkeakoulututkinnon, olisi mielekästä tarjota heille myös mahdollisuuksia jäädä Suomeen käyttämään osaamistaan työelämässä.
...
Tilastokeskuksen aineistosta selviää, että kohtalaisen moni ulkomaalainen opiskelija jää Suomeen valmistumisen jälkeen: 67 % vuonna 2007 korkeakoulututkinnon suorittaneista oli Suomessa vielä vuoden kuluttua valmistumisestaan.
Eivät kuulu ei, mutta "ilmaisen" korkeakoulupaikan kautta ja muuta infraa, esim. "ilmaista" terveydenhuoltoa (YTHS) käyttämällä heistä(kin) aiheutuu taloudelle mitattava kuluerä. Lainausmerkit sanan ilmainen ympärillä siis siksi, että vaikka palvelu tai hyödyke olisikin sen vastaanottajalle ilmainen, se ei todellakaan tarkoita sitä, että palvelun tai hyödykkeen tuottaminen olisi yhteiskunnalle ilmaista; verovaroistahan ne rahoitetaan.PaxCow kirjoitti:Toisaalta taas ne henkilöt, jotka ovat saaneet oleskeluluvan opiskelun perusteella, eivät kuluta valtion resursseja samassa mittakaavassa kuin vaikkapa turvapaikanhakijat; hehän eivät esim. kuulu Suomen sosiaaliturvan piiriin.
Oleskeluluvan myöntäminen edellyttää, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu, jollei laissa toisin säädetä.
Toimeentulo katsotaan turvatuksi, jos oleskelu kustannetaan tavanomaisilla tuloilla siten, että ei voida olettaa jouduttavan toimeentulotuen tai vastaavan etuuden tarpeeseen - tällaisena ei pidetä kustannuksia korvaavia sosiaaliturvaetuuksia, kuten lapsilisä ja asumistuki.
Tavanomainen tulo = palkka, yritystulo, varallisuudesta saatavat tulot, eläkkeen tai muun vastaavan perusteella riittävät varat hakijan itsensä ja hänen perheensä toimeentuloa varten.
Fiksu huomio. Osan ulkomaisten vuokratyöntekijöiden osalta tilanne on juuri tämä.PaxCow kirjoitti:Toisaalta he ovat työssä täällä ja kiihdyttävät osaltaan taloudellista toimeliaisuutta, toisaalta he saattavat maksaa veronsa muualle ja kuka tietää, vaikka samalla työpaikalla olisi löytynyt suomalaistakin osaamista.
Eli alle kuusi kuukautta Suomessa työskentelevät maksavat veronsa varsinaiseen asuinmaahansa, ei Suomeen.4 Menettelyohjeet ulkomaiselle vuokratyöntekijälle
4.1 Rajoitetusti verovelvollisen vuokratyöntekijän verotus
Jos henkilö oleskelee Suomessa enintään kuusi kuukautta, häntä pidetään rajoitetusti verovelvollisena. Verotustapa on erilainen kuin yleisesti verovelvollisella.
...
4.2 Yli kuusi kuukautta Suomessa oleskelevan työntekijän verotus
Ulkomaisen yrityksen Suomessa oleva työntekijä voi tulla Suomessa yleisesti verovelvolliseksi, jos hänellä on Suomessa varsinainen asunto ja koti tai jos hän jatkuvasti oleskelee Suomessa yli kuuden kuukauden ajan. Näissä tilanteissa henkilöä pidetään Suomessa yleisesti verovelvollisena ja hänen tulonsa verotetaan progressiivisena tuloverotuksena verotusmenettelylain mukaisessa järjestyksessä.
...
Rajoitetusti verovelvollisen vuokratyöntekijän verotus toimitetaan menettelyllisesti samalla tavalla ja samassa aikataulussa kuin yleisesti verovelvollisten verotus. Verotus kuitenkin toimitetaan kiinteällä 35 prosentin lähdeverokannalla. Tuloista tehdään työskentelyajalta vähennys 17 euroa päivältä. Muita vähennyksiä ei tehdä.
LähdeUlkomaalaisen työntekijän sosiaaliturva
Yleensä Kansaneläkelaitoksen Kelan tarjoamaa sosiaaliturvaa saa hakija, joka on muuttanut Suomeen vakinaisesti. Hän on esimerkiksi tullut Suomeen vakinaiseen työhön tai vähintään kahden vuoden työsopimuksen perusteella.
Lyhyeksi määräajaksi tulevan ei katsota asuvan täällä vakinaisesti. Joitakin sosiaaliturvaetuuksia voi kuitenkin saada henkilö, joka on Suomessa työssä vähintään neljä kuukautta.
Näin asia todennäköisesti on.PaxCow kirjoitti:Esim. somaliaa äidinkielenään puhuvia Suomen kansalaisia oli viime vuonna n. 9 000. Osa tilastossa olevasta on tullut Suomeen vasta aivan viime aikoina, joten on todennäköistä, että ne jotka ovat olleet jo kauemmin täällä ja saaneet kansalaisuuden, ovat suuremmalla osuudella työelämässä.
...
Tässä tosin on muistettava, että ensimmäisenä maahan esim. Somaliasta tullut väestö oli eri arvioiden mukaan paremmin koulutettua kuin myöhemmin saapuneet, joten voi olla, ettei työllisyysaste 2000-luvulla saapuneiden kanssa parane yhtä nopeasti.
Lopuksi mainitaan, että somaleilla on vastaanlainen tilanne esim. Tanskassa ja Norjassa. Suomen tilannehan meillä jo onkin tiedossa.The 2011 census identified 101,370 people in England and Wales who were born in Somalia.
...
Poverty is their first problem.
...
More than 50% of British Somalis rent from local councils, the highest proportion of any foreign-born population
...
In 2010-11 around 33% of Somali children got five good GCSEs, the exams taken at 16.
This helps to explain the pitiful employment rates among Britain’s Somalis (see second chart). Just one in ten is in full-time work.
...
Without work, Somali men while away their days chewing khat, a mild stimulative leaf.
...
But religion unites young Somalis with other young Muslims, says Ismail Einashe, a journalist.
...
This cocktail of poverty and unemployment dogs Somalis elsewhere too. In 2009 they were the least-employed group in Denmark. The Norwegian government is so worried about its Somali community it wants research done on their plight.
Niin, tämähän tarkoittaa vain sitä, että vähäisen eläkeläisväestön omaavien maahanmuuttajaryhmien huoltosuhde on epätodellisen korkea (hyvä). Tulevaisuudessa näidenkin ryhmien eläköityminen tulee huonontamaan huoltosuhdetta.PaxCow kirjoitti:On huomattava, että kaikissa ryhmissä on eläkeläisiä huomattavasti vähemmän kuin suomalaisissa. Esim. kongolaisista huomattava osa on 0-14-vuotiaita, joten tämä väkisinkin vaikuttaa tilastoihin.
Niin, en valitettavasti ole tutustunut niin tarkkaan Suomen tilanteeseen, mutta Ruotsin osalta on täysin selvää se, että osa turvapaikanhakijoista on tullut monen EU-maan kautta nimenomaan Ruotsiin hakemaan turvapaikkaa juurikin taloudellisten etujen takia. Osalla hakijoista on sitä paitsi jo myönnetty turvapaikka jo jossakin muussa EU-maassa, mutta niissä on huonompi sosiaaliturva, joten henkilö kadottaa sopivasti asiakirjansa ja suuntaa pohjoiseen. Tämä siis huolimatta voimassa olevasta Dublin-asetuksesta.PaxCow kirjoitti:Räsänen esittää ”epäilyn, että osa heistä tulee länsimaihin vain paremman elämän perässä. Tavoite, jota ei sinällään voi pitää tuomittavana, mutta joka muuttuu kyseenalaiseksi, jos se tapahtuu suomalaisen yhteiskunnan kustannuksella, ilman todellista mahdollisuutta – tai edes tavoitetta – yhteiskuntaan sopeutumisesta.”
(Viimeinen väite on muuten lisäksi hyvin asenteellinen eikä sen tueksi tarjota mitään tietoa.)
Aiheen sopimista maantieteen tutkielmaksi myös itse ihmettelin. Palaan tähän myöhemmin. Toisinaan on kuitenkin aivan käytännöllisistä syistä mahdotonta tai työlästä esittää lähteitä jokaiselle esittämälleen tiedolle. Luettavuuskin kärsii sellaisesta aika nopeasti. Toki varsinaisille pääväitteille tai tuloksille pitäisi löytyä vedenpitävät perustelut lähdemainintoineen.PaxCow kirjoitti:Kirjoittaja heittelee myös ohimennen väitteitä, joiden ympärille sopisi laittaa jonkinlaista tutkimustietoa tai perusteita… ihmettelen, miten nämä jutut sopivat maantieteen opiskelijan opinnäytteeseen… kai ne sitten sopivat:
Osaan näistä ei tarjota mitään lähteitä, ne siis jäävät lähinnä mieleen kirjoittajan asenteina.
Tai sitten se liittyy itse tutkielman aihemaailmaan. En tiedä, ovatko vastaavien tutkielmien kokoamisperusteet viime vuosina kovasti muuttuneet, mutta jos tutkielman aihe käsittelee esim. pitsinnypläystä, niin on todennäköistä (kenties jopa pakollista), että tutkielmassa viitataan ko. alan muualla olemassa olevaan aineistoon, tutkijoihin, kannanottoihin ja ajankohtaisiin keskusteluihin huolimatta tutkielman tekijän omista henkilökohtaisista sympatioista tai mahdollisesti niiden puutteista pitsinnypläykseen.PaxCow kirjoitti:Lähteinä muihin juttuihin käytetään Hännikäistä, Hankamäkeä jne., ehkä se heijastelee kirjoittajankin aatemaailmaa jollain tavalla...? Tässä ei tietenkään ole mitään väärää, kunhan pohdiskelen.
Eipä tuohon voi kai kukaan väittää vastaan, jos muistellaan esim. entisten Jugoslavian, Tsekkoslavian ja Nevostoliiton hajoamisia, mikä ei siis tietenkään tarkoita sitä, etteikö näiden sijaan muodostuneissa maissa olisi omat vähemmistöihin ja eri väestöryhmiin liittyvät ongelmansa, kenties vaan pienemmässä mittakaavassa.Kansallisvaltioiden järjestelmä takaa parhaiten rauhan, vapauden ja ihmisoikeudet maailmassa. Kansallisvaltioiden kautta on saatu toteutumaan sekä liberalismi, demokratia että valistusihanteet, ja siksi kansallisvaltiot ovat puolustamisen arvoisia.
Mitä tulee itse gradun arvosteluun ja sen saamaan arvosanaan, en minäkään sitä ihmettele. Jos itse olisin arvostellut sen, tuskin olisin siitä myöskään parempaa arvosanaa antanut. Graduissa on valitettavasti yhä edelleen kyse traditioista ja muodosta, mutta kai myös sisällöstä. Kyseessähän on opinnäyte, kypsyyskoe.PaxCow kirjoitti:En ihmettele.
jaValtiolla ei voi tällaisessa sosiaalisessa kaaoksessa olla juuri muuta kuin järjestyksenvalvojan ja rahanjakelijan rooli. Se ei kuitenkaan tarkoita, että valtion puuttuminen tavallisen ihmisen asioihin vähenisi, pikemminkin päinvastoin. Estääkseen atomisoituneita yksilöitä tuottamasta toisilleen vahinkoa on säädettävä yhä yksityiskohtaisempia syrjinnän estäviä säädöksiä, kiristettävä aselakeja, vaiennettava “vihapuhe”… Moniarvoisuuden edetessä riittävän pitkälle todellisesta vapaudesta jää vain kuoret jäljelle.
tai…edellä erittelemäni liberaalille vapauskäsitykselle perustuva moniarvoinen yhteiskunta on umpikuja. Se sisältää oman romahduksensa ainekset, eikä sen merkittävä ja pysyvä uudistaminen ole pidemmän päälle mahdollista. Sen ajautuessa yhä perinpohjaisempaan hajaannukseen on turha märehtiä nykytilaa – mielkkäämpi vaihtoehto on pohtia selviytymisen ja uuden alun strategioita.
ja jatkaaKorjauskeinoihin kuuluvat etniset ja sukupuolikiintiöt, koulu- ja opiskelusuoritusten mittaaminen, yhä yksityiskohtaisemmat “syrjinnän” vastaiset lait… Viime kädessä tällaiset toimenpiteet tarkoittavat kyvyttömien ja ansiottomien suosimista kyvykkäiden ja ansioituneiden kustannuksella – siis sortoa ja epäoikeudenmukaisuutta.
Mikä leima näille ja Hännikäiselle nyt lyötäisiin; maahanmuuttoikritiikkiä, vihapuhetta, yhteiskuntakritiikkiä vai jotain muuta?Tasa-arvon nimissä pyritään myös valvomaan ja säätelemään ihmisten sosiaalista käyttäytymistä ja jopa kielenkäyttöä. “Vihapuhe” yritetään kriminalisoida ja rasistiset motiivit ovat koventamisperuste rikostuomioissa. On helppo huomata, kuinka ristiriitainen Ranskan vallankumouksen (ja koko modernin maailman) iskulause “vapaus, veljeys ja tasa-arvo” on. Vapaus ja tasa-arvo syövät toisiaan aina, yhdessä ne eivät koskaan toteudu täysimääräisinä.
...
Harvemmin puhutaan siitä, kuinka paljon valtion rahoittamat tasa-arvobyrokraatit, syrjinnän vastaiset kampanjat, monikulttuurisuusasiantuntijat ja rasismitutkijat nielevät varoja lääketieteeltä, terveydenhuollolta, vanhustenhuollolta, kulttuurilta ja taiteelta, ylipäätään kaikelta mikä lisää todellista hyvinvointia ja elämän mielekkyyttä.
...
Viime kädessä koko elämän mielekkyys riippuu arvojärjestyksistä. Kykymme nauttia vaikkapa ruoasta tai taiteesta perustuu kyvylle erottaa hyvin valmistettu ateria kehnosti valmistetusta, mestariteos tusinatuotoksesta.
...
Jos asetamme klassisen sinfonian ja kolmen soinnun popkappaleen samalle viivalle, ymmärryksemme musiikista ei ole kovin syvällinen, vaikka molemmat voivat toki olla nautittavia omassa kategoriassaan.
...
Lisäksi monietninen ja monikulttuurinen yhteiskunta, joka on egalitarismin tuotos, sisältää kulttuurisen romahduksen ainekset. Niissä on tunnetusti korkeat rikostilastot ja matala sisäinen luottamus. Sellaisten yhteiskuntien jäsenet joutuvat usein suojautumaan toisiltaan aitaamalla kotinsa, asentamalla niihin hälytyslaitteita ja ostamalla yksityisten vartiointifirmojen palveluita. Myös heidän henkinen liikkumavaransa vähenee, kun sananvapautta jatkuvasti rajoitetaan etnisten ryhmien välisten konfliktien ehkäisemiseksi.
...
Näin egalitaristisen politiikan seuraukset syövät aineellisen hyvinvoinnin, turvallisuuden ja yhteiskunnallisen avoimuuden.
Tässä ei nyt ollut kyse pelkästään humanitaarisesta maahanmuutosta. Sen osalta olen jo aikaisemmin ilmoittanut modernin hyvinvointivaltion velvollisuus olevan auttaa huonompiosaisia, sen aiheuttamista kustannuksista huolimatta.PaxCow kirjoitti:...onko kymmenen vuotta hyvä aikaväli asian tarkastelemiselle ja kuinka suuret menot humanitaarinen maahanmuutto ”saa” valtiolle aiheuttaa, jotta sitä haluttaisiin säädellä eri lailla?
Suomen maahanmuuton historia on tosiaan suhteellisen lyhyt; ehkä juuri ja juuri parisenkymmentä vuotta. Kaikkea ei tarvitse kuitenkaan itse kokea, jotta voisi ilmiöstä oppia muilta.PaxCow kirjoitti:Suomessa maahanmuuton historia on lyhyt, joten ei asiaa ole vielä lopullisesti todistettu, mutta toki olet esittänyt tämän hetkisen tilanteen osalta vakuuttavat tiedot.
Varsin hälyttävä oli mielestäni seuraava tieto:Käytännössä velaton Suomen valtio omisti 25 vuotta sitten koko Imatran Voiman, Nesteen, Postipankin, Outokummun, Valmetin, Kemiran, Rautaruukin, Soklin kaivokset, Finnairin, Veitsiluodon ja paljon muuta. Nyt nuo kaikki on pistetty sileäksi. Vain hippusia on jäljellä. Olemme siis myyneet edellisten sukupolvien säästöt, tuhlanneet rahat ja ottaneet valtiolle ja kunnille yli sata miljardia euroa uutta velkaa. Kaikki on tuhlattu. On eletty yli varojen. Rahaa ja velkasitoumuksia on jaettu kehitysapuun, maahanmuuttoon, Kreikkaan, Kyprokselle, kaikkialle. Karkesti laskien kehitysapu ja humanitäärinen maahanmuutto on maksanut 20 vuoden aikana Suomelle 30 miljardia, joten pelkästään ne selittävät kolmanneksen valtion velasta. Jos velkaantuminen halutaan aidosti katkaista, on näihin menoihin uskallettava puuttua.
Lisäksi Talouselämässä napattua:Valtion konsernitase kertoisi enemmän, missä jamassa me olemme. Ensimmäinen harjoitelma asiassa osoitti, että Suomen nettovelka on 50 miljardia euroa suurempi kuin tilastot osoittavat. Tämä johtuu mm. siitä, että valtion yhtiöillä on omaa velkaa, joka tilastoidaan yksityissektorin velanotoksi.
Artikkelin otsikkona on:Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan Tuomas Pöystin mukaan Suomen tilinpitojärjestelmät ja budjettiasiakirjat antavat puutteellisen kuvan valtion todellisista vastuista ja varallisuudesta. Kehysmenettely sinänsä toimii, mutta se ei kata koko julkista taloutta eikä siten riitä hillitsemään julkisten menojen kasvua.
Tarkoitukseni ei tietenkään ollut kirjoittaa tieteellisesti pätevää tekstiä. Luin ja kirjoitin työpäivän aikana tauoilla, joten on selvää, että en voinut panostaa samalla lailla kuin graduntekijä. Toisesta väitteestä olen eri mieltä. En mielestäni "sokaistunut" noista nimistä, vaan luin kyllä tutkielmaa ihan avoimin mielin. Miten voisinkaan sokaistua niin, että Tilastokeskuksen tilastot eivät kelpaisi? Hankamäki jäi itselleni mieleen lähinnä siksi, että olen jättänyt yhden hänen kirjansa (Filosofia räjähti, tulevaisuus palaa) lukemisen kesken. Hänen maahanmuuttotekstejään en ole juurikaan lukenut. Hännikäinen on ollut mulla tapetilla nationalistisen Sarastus-nettilehden yhtenä perustajana ja konservatismin puolestapuhujana. Mulle nämä nimet pomppasivat esille näiden asioiden takia, mutta en väittänyt tietäväni, mitä aatemaailmaa Räsänen edustaa.Wincentius kirjoitti:Sorruit itse pohdiskeluissasi kahteen sellaiseen perisyntiin, jotka kummatkin vaikuttaisivat ratkaisevasti esim. gradun arvosteluun tai jopa sen hylkäämiseen. Ensinnäkin, kävit läpi lähdeluettelon tai koko gradun silmämääräisesti, ja teit siitä sen johtopäätöksen, mitä aatemailmaa tutkielman tekijä kannattaa. Toiseksi, annoit lähdeluottelossa esiintyvien henkilöiden nimien sokaista pohdiskelujasi ilman, että pystyit näkemään heidän tuotoksistaan muuta kuin maahanmuuttokriittisiä mielipiteitä, joihin ei Räsäsen tutkielmassa edes viitattu.
???Wincentius kirjoitti:Onko yksi arvelu (tai viittaus) siihen, että maahanmuutosta ei saa keskustella tai sitä arvostella, sellainen, joka antaa siis vapauden pohdiskella Räsäsen aatemaailmaa?
Sen enempää puuttumatta Hännikäisen kirjoituksiin, niin tämä pisti silmään. On ristiriitaista, että Hännikäinen hyökkää tasa-arvoa vastaan ja toteaa monietnisissä ja monikulttuurisissa yhteiskunnissa olevan korkeat rikostilastot. Todellisuudessahan juuri tasa-arvoisissa yhteiskunnissa sosiaaliset ongelmat ovat vähäisempiä. Eli asia on varmaan monimutkaisempi kuin mitä hän antaa ymmärtää, yhteiskuntien onnistumisessa on kyse paljon muustakin kuin etnisyydestä (ja tokihan hänkin sen tietää ja yksinkertaistaa varmaankin sanoman tehon parantamiseksi, mutta puutuin silti tähänHännikäinen kirjoitti:Lisäksi monietninen ja monikulttuurinen yhteiskunta, joka on egalitarismin tuotos, sisältää kulttuurisen romahduksen ainekset. Niissä on tunnetusti korkeat rikostilastot ja matala sisäinen luottamus. Sellaisten yhteiskuntien jäsenet joutuvat usein suojautumaan toisiltaan aitaamalla kotinsa, asentamalla niihin hälytyslaitteita ja ostamalla yksityisten vartiointifirmojen palveluita.
).
Samoilla linjoilla siis mennään.Wincentius kirjoitti:Tässä ei nyt ollut kyse pelkästään humanitaarisesta maahanmuutosta. Sen osalta olen jo aikaisemmin ilmoittanut modernin hyvinvointivaltion velvollisuus olevan auttaa huonompiosaisia, sen aiheuttamista kustannuksista huolimatta.
Wincentius kirjoitti:Suomen valtiovelka on ihan oikeasti hälyttävällä tasolla.
Vahtera on väärässä - tai hän katsoo asiaa vain yhdeltä kantilta.Vahtera kirjoitti:Olemme siis myyneet edellisten sukupolvien säästöt, tuhlanneet rahat ja ottaneet valtiolle ja kunnille yli sata miljardia euroa uutta velkaa. Kaikki on tuhlattu.
Suomen bruttovelka oli 53 prosenttia bruttokansantuotteesta. Nettovelka taas oli -50 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Suomen valtiolla on siis saatavia noin bruttokansantuotteen verran enemmän kuin sillä on maksettavaa velkaa.
Vertailun vuoksi Saksan nettovelka samana vuonna oli vajaa 82 prosenttia – siis reilusti kovempi kuin Suomella.
Lähteenä Taloussanomat.Moody'sin johtava Suomi-analyytikko Kristin Lindow kirjoitti:– Haasteistaan huolimatta Suomella on turvatyyny, jota monilla muilla mailla ei ole.