Oikeaan suuntaan ollaan menossa:
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009919575.html
Politiikka|Maahanmuutto
Hallitus kiristää kansalaisuuden ehtoja – kansalaisuus vaatii jatkossa kahdeksan vuoden asumista Suomessa
Suomen kansalaistamisen ehdoksi tulee myöhemmin kansalaisuus- ja kielikokeen läpäisy. Vastaavia testejä on käytössä muun muassa Virossa ja Tanskassa.
Teija Sutinen HS
16.10. 8:35 | Päivitetty 16.10. 12:12
Hallitus aikoo kiristää kansalaisuuden saamisen ehtoja. Lisäksi Suomessa on tarkoitus ottaa käyttöön kansalaisuuskoe.
Jo Petteri Orpon (kok) hallituksen ohjelmassa linjattiin, että kansalaisuutta varten vaadittu asumisaika Suomessa pidennetään kahdeksaan vuoteen, kun se nyt on viisi vuotta.
Asumisaikaan hyväksyttävien ulkomaanpäivien määrää vähennetään. Asumisaikaan hyväksytään vain oleskelu, joka on tapahtunut oleskeluluvalla.
Tarkoitus on myös poistaa kansainvälistä suojelua saavien eli turvapaikanhakijoiden asumisaikaa koskeva poikkeus. Nyt kansainvälistä suojelua saavat voivat saada kansalaisuuden neljän vuoden asumisen jälkeen, mikä johtuu kansainvälisistä sopimuksista.
Suomi aikoo kuitenkin pidentää asumisaikavaatimuksen kahdeksaan vuoteen. Sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtajan Minna Hulkkosen mukaan Suomi voi helpottaa kansainvälistä suojelua saavien kansalaistamista muulla tavoin, esimerkiksi tukea heitä hakemusten maksuissa.
Kansalaistamisen ehdoksi tulee kansalaisuus- ja kielikokeen läpäisy. Ennestään kansalaisuuden saamisen edellytyksenä on ollut kielitaitovaatimus: tyydyttävä suomen tai ruotsin kirjallinen ja suullinen taito.
Sisäministeri Mari Rantanen (ps) kertoi kansalaisuuden saamisen muutoksista tiedotustilaisuudessa maanantaina.
”Tavoitteena on se, että kansalaisuuden edellytyksenä on onnistunut kotoutuminen. Kansalaisuus on siitä palkinto”, Rantanen sanoi.
Kansalaisuuden saamiseen tulevat muutokset heijastavat erityisesti perussuomalaisten toiveita.
Sisäministeriö valmistelee hallituksen haluamat muutokset kolmessa vaiheessa. Asumisaikaan liittyvät muutokset saataneen lakiesitykseksi ensi keväänä.
Muun muassa toimeentuloon ja nuhteettomuuteen liittyvät lakiesitykset tulisivat eduskuntaan syysistuntokaudella 2024.
Kansalaisuuskoe on Suomelle uusi malli, ja selvitykset siitä aloitetaan nyt syksyllä. Lakiesitys saataneen eduskuntaan kevätistuntokaudella 2025.
Hankkeessa selvitetään hallitusohjelman mukaisesti myös kaksoiskansalaisuusjärjestelmää, Rantasen mukaan lähinnä kaksoiskansalaisuuden vastavuoroisuutta. Suomi hyväksyi kaksoiskansalaisuuden vuonna 2003.
Suomen kansalaisuuteen vaaditaan tällä hetkellä riittävän asumisajan ja kielitaidon lisäksi nuhteettomuutta ja riittävää toimeentuloa.
Nuhteettomuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei kansalaisuutta hakeva ole saanut syyllistyä muulla kuin rikesakolla rangaistuun tekoon. Hän ei myöskään saa olla määrätty lähestymiskieltoon eikä ole saanut laiminlyödä elatusvelvollisuuttaan tai julkisoikeudellisia maksuvelvoitteita.
Nuhteettomuusedellytystä tiukennetaan.
Jos kansalaisuutta hakeva syyllistyy rikoksiin, nykyisin tietyn odotusajan eli karenssin aikana kansalaisuushakemusta ei oteta käsittelyyn. Sisäministeriö pohtii nyt, pitäisikö karenssia pidentää tai näiden rikosten kategoriaa vielä laventaa. Nykyisin vain erittäin vakavat rikokset estävät hakemuksen käsittelyn kokonaan.
Nykyinen hallitus aikoo tiukentaa myös toimeentuloedellytystä. Nykyisin edellytyksenä on, että pystyy ”luotettavasti” selvittämään, mistä saa toimeentulonsa. Toimeentuloon lasketaan nykyisin myös sosiaalietuudet.
Rantanen ei halunnut vielä sanoa, mihin toimeentulon raja asetetaan. Hänen mukaansa ei kuitenkaan näytä mahdolliselta jatkossa, että toimeentulon pystyisi esittämään Kelan etuuspäätöksillä.
Hallitus aikoo kiristää kansalaisuuden menettämisen ehtoja. Nyt sen voi menettää, jos antaa väärää tietoa henkilöllisyydestään tai syyllistyy vakaviin rikoksiin, kuten maanpetos-, valtiopetos- tai terrorismirikoksiin.
Euroopan muuttoliikeverkoston vuonna 2020 julkaiseman tutkimuksen mukaan 13 EU-maassa on käytössä testi, jolla mitataan perustietoja muun muassa maan poliittisesta järjestelmästä, historiasta, kulttuurista ja arvoista.
Testiä käyttävät muun muassa Viro, Norja ja Tanska. Ruotsi harkitsee ottavansa testin käyttöön ja on aloittanut asiasta esiselvityksen.
”Ajatus on mitata suomalaisen yhteiskunnan perusperiaatteita, jolla osoitetaan se, että henkilö on tosiasiallisesti orientoitunut suomalaiseen yhteiskuntaan”, Rantanen sanoo.
Muuttoliikeverkoston tutkimuksen mukaan EU-maissa asumisaikavaatimus vaihtelee kolmesta vuodesta kymmeneen vuoteen. Suurimmassa osassa jäsenvaltioita asumisaikavaatimus on viisi vuotta.
Mari Rantasen mukaan pohjoismaat ovat menossa samaan suuntaan kiristämällä asumisaikavaatimusta nykyisestä viidestä vuodesta.
Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan Suomi käsitteli viime vuonna noin 10 700 kansalaisuushakemusta. Myönteisiä päätöksiä tehtiin 9 500, kielteisiä päätöksiä oli hieman yli tuhat, ja osa hakemuksista raukesi.
Eniten Suomen kansalaisuuksia myönnettiin Venäjältä tulleille, hieman yli 2 000 henkilölle. Toisena tilastossa oli Irak, kolmantena Somalia.
Pohjoismaiden kansalaiset voivat saada kansalaisuuden ilmoituksesta. Pohjoismaiden kansalaisilla on nyt kahden vuoden asumisedellytys. Minna Hulkkosen mukaan ei ole vielä selvää, tuleeko tähän muutosta.