MURHA.INFO

Kyllä Susannen tapauksen yhteydessä on nimenomaan käytetty termiä "raiskaus" poliisinkin taholta.

Uskoisin, että jos teossa olisi käytetty vaikkapa jotain esinettä kuten sitä suksisauvaa, olisi terminä "seksuaalinen väkivalta" tms. Mikään tieto ei kuitenkaan sulje mahdollisuutta, että olisi sekä raiskattu että tehty seksuaalista väkivaltaa sikäli, että niillä tarkoitetaan tässä kahta eri asiaa.

Uskoisin myös, että spermaa on uhrista löydetty, koska poliisi haki lähestulkoon heti miestä teosta epäiltynä. Todennäköisesti uhrin kynsienkin alta on saatu viitteitä tekijän sukupuolesta esim. partakarvojen- tai niiden osien perusteella. Edelliseen lauseeseen viitaten: poliisihan kuulutti myös naarmukasvoista miestä.

Ketjussa aiemmin kokemuksistaan rikosmuseossa kertoillut Anneli ei muuten muistaakseni vahvistanut ennenkuin lopetti kirjoittelun, että hänen näkemillään suuhunulostamis-jutuilla olisi todella ollut yhteys Susannen tapaukseen. Tarinan todenperäisyyttä epäiltiin ja lisävalaistustakin toivottiin, mutta turhaan. Olisihan tuo ollut hyvin kiintoisa seikka!

Muutama eriityispiirre minua askarruttaa. Tällä foorumilla on keskusteltu kuinka Susanne oli vaativa miesväen suhteen ja omanarvontunteva.
Työpaikka oli varmsti siihenaikaan sellainen että tällainen käytös sopi Susannen profiiliin.
Miten sitten on mahdollista että Susanne lähtisi käppäilemään aamuyöstä kotiin tasokkaasta yökerhosta.Eikö tällainen käytös sopisi johonkin viisitoistavuotiaaseen teiniin , vaikka rahaa olikin ilmeisesti liian vähän taksiin.
Samoiten lemmiskely tai keskustelutuokio josain pölyisessä pyörävarastossa ,vaikka kyseessä olikin kotitalon pyörävarasto.Tosin siitä ei ole tietoa miksi pyörävarastoon ylipäätään mentiin.
Minusta johtopäätös tästä on se että Susanne hankki autokyydin joko ravintolan asiakkaalta tai ulkopuoliselta.
Sitten tuleekin kinkkisempi seikka. Susannen profiilin sopi hyvinkäyttäytyvä komea jopa siihen aikaan hyvin koulutettu tai hyvässä asemassa oleva mies. Miten tällainen pariskunta sopisi johonkin pyörävarastoon? Miksei asioista keskusteltu esim autossa? Onko Mahdollisesti niin että Susanne on vain houkuteltu pyörävarastoon jollakin verukkeella. Voihan olla että Susannen mahdollisesti kyydinnyt henkilö on eri kuin surmaaja?

^Miksei Susanne olisi voinut kävellä yöllä kotiin, oli tasokas yökerho tai ei? En tainnut oikein saada ideasta kiinni. Monessa yhteydessä on todettu, ettei Susannella ollut rahaa taksiin. Isä totesi tuossa Seuran jutussa myös, ettei Susanne missään nimessä olisi mennyt tuntemattoman miehen kyytiin. Tämän hän oli maininnut siskolleen vain viisi päivää ennen kuolemaansa.

Tosin tuo saa minut aina miettimään, oliko sillä yhteys tulevaan tapahtumaan. Kummallinen sattuma joka tapauksessa mikäli hän sitten olisi saanut surmansa tuntemattoman kyyditsijän toimesta.

Tuosta kellaritilasta: en usko että se oli itsetarkoitus tai määränpää tai edes ennalta päätetty kohde. Jospa Susanne lähti (tutusta) autosta loukkaantuneena, kiihtyneenä, kimpaantuneena? Oliko hän vaikkapa saanut ns. palautetta salarakkaaltaan siitä, että oli viettänyt iltaa vieraan miehen kanssa? Tai oliko hänen ylpeyttään loukattu sillä, että kumppani myöhästyi sovitusta tapaamisesta jonka vuoksi Susanne joutui kävelemään (ainakin osan matkaa)? Uhkasiko Susanne miestä kaiken paljastamisella? Jospa hän siis lähti autosta ovet paukkuen, mies perään. Kellariin mentiin selvittelemään asioita?

Okeiokei, Kyllin lempiteoria. Toistan itseäni. Mutta siihen tiedossa olevat seikat natsaisivat.

On täysin mahdollista, etä kyydin (jos sellaista oli) tarjosi aivan joku muu kuin tekijä. Erään teorian mukaan tekijä oli taksinkuljettaja, joka surmasi itsensä hieman tapahtuneen jälkeen...

Kuinkahan tarkkaan aikanaan jututettiin läheisen Sofianlehdon kehitysvammayksikön yökköjä? Entä asukkaita...?

Valdovas: olet Kyllin jengiä ihan ilmiselvästi. Ja siitä taulusta: Kylli poseerasi aikoinaan sen mallina. Galtsu oli ihan hyvä maalaamaan

Lisätty: Kyseessä on apu 6/1982 (5.2.-82). Otsikoitu: "Naissurmien synkkä painajainen". Toimittaja Uki Kiviranta. Juttu käsittelee Helena Mäntylän tapauksen lisäksi mainittuja kolmea selvittämätöntä kellarisurmaa ja seksuaalirikollisuutta.

Kylli kirjoitti:^Miksei Susanne olisi voinut kävellä yöllä kotiin, oli tasokas yökerho tai ei? En tainnut oikein saada ideasta kiinni. Monessa yhteydessä on todettu, ettei Susannella ollut rahaa taksiin. Isä totesi tuossa Seuran jutussa myös, ettei Susanne missään nimessä olisi mennyt tuntemattoman miehen kyytiin. Tämän hän oli maininnut siskolleen vain viisi päivää ennen kuolemaansa.

Mikäli kyseessä oli kaunis kesäyö, tuttu reitti ja reipas tyttö, joka halusi tuulettaa tupakansavun hiuksistaan ja vaatteistaan ennen nukkumaan menoa (kyllä, 70-luvulla yökerhoissa OLI tupakansavua!), en pitäisi asiaa hirveän kummallisena. Tosin tätä vastaan puhuu kyllä hiukan Susannen raportoidut kokemukset ahdistelijoista, mikä varmasti vähentäisi halua öisille kävelyretkille yksin, mutta varmasti vielä enemmän tuntemattomien autokuskien kyytiin menoa.

Hiukan tuo sisarsuhde kyllä pohdituttaa. Ilmeisesti sisarukset olivat läheisiä ja mm. bailasivat yhdessä, muttei kuitenkaan niin, että Susanne olisi soittanut Camillalle ja pyytänyt avuksi/seuraksi mikäli olisi kokenut tilanteensa hankalaksi. Kännyköitähän tuolloin ei ollut, mutta lankasellaisia kyllä niin yökerhojen auloissa kuin kioskeissakin ja kaipa hänellä sentään muutama kolikko oli. Mitenkähän luotettava tieto tuo jatkuvasti siteerattu rahattomuus muuten on. En enää muista, mikä sen lähde on ollut.

Vieläköhän Camilla on muuten hengissä ja jos, niin millä nimellä...? Yksi Camilla L. on töissä Helsingin yliopistolla, mutta on käsittääkseni sen verran nuori, ettei voi olla sama henkilö.

Kauniista kesäyöstä puheen ollen muistelen, että sen on sanottu olleen lämmin ja kaunis, mutta onkohan tämä kurantti aikalaistieto, vaiko vain päätelmä, että elokuun alussa yöt usein ovat varsin lämpimiä Helsingin seudulla, ei tosin toki aina kuten tänäkin kesänä on nähty. Ilmatieteen laitoksen arkistoista ko. yön säätilan voisi tietysti tarkistaa.

Kylli kirjoitti:Tosin tuo saa minut aina miettimään, oliko sillä yhteys tulevaan tapahtumaan. Kummallinen sattuma joka tapauksessa mikäli hän sitten olisi saanut surmansa tuntemattoman kyyditsijän toimesta.

Voi toki viitata, johonkin millä on merkitystä, tai sitten asia vain tapauksen jälkeen pullahti Camillan mieleen. Epäilemättä häntä tähän keskusteluun kaivattaisiinkin, mutta on tietysti toinen juttu, kuinka halukas hän asian muisteluun sitten olisi...

Kylli kirjoitti:Tuosta kellaritilasta: en usko että se oli itsetarkoitus tai määränpää tai edes ennalta päätetty kohde. Jospa Susanne lähti (tutusta) autosta loukkaantuneena, kiihtyneenä, kimpaantuneena? Oliko hän vaikkapa saanut ns. palautetta salarakkaaltaan siitä, että oli viettänyt iltaa vieraan miehen kanssa? Tai oliko hänen ylpeyttään loukattu sillä, että kumppani myöhästyi sovitusta tapaamisesta jonka vuoksi Susanne joutui kävelemään (ainakin osan matkaa)? Uhkasiko Susanne miestä kaiken paljastamisella? Jospa hän siis lähti autosta ovet paukkuen, mies perään. Kellariin mentiin selvittelemään asioita?

Tietysti hiukan outo keskustelupaikkahan se on, mutta mikäli tilanne oli tosiaan poikkeuksellinen, niin onhan se mahdollisuuksien rajoissa. Mikäli ikkunoita tosiaan oli auki, niin kovin intensiivistä ja mahdollisesti intiimiäkin keskustelua Susanne ei varmaan kotitalonsa pihassa tai rapussa olisi halunnut käydä. Auto toki olisi tässäkin luontevampi vaihtoehto, mikäli sellaisella tosiaan pihaan tai sen lähettyville saavuttiin.

Kylli kirjoitti:On täysin mahdollista, etä kyydin (jos sellaista oli) tarjosi aivan joku muu kuin tekijä. Erään teorian mukaan tekijä oli taksinkuljettaja, joka surmasi itsensä hieman tapahtuneen jälkeen...

Onko tuosta mitään tarkempaa tietoa? Taksihan on tietysti ensimmäinen mieleen tuleva kulkumuoto kun öisestä yökerhosta paluusta on kyse.

Kylli kirjoitti:Kuinkahan tarkkaan aikanaan jututettiin läheisen Sofianlehdon kehitysvammayksikön yökköjä? Entä asukkaita...?

Oliko siellä tuollainen yksikkö tuohon aikaan? Jos olisi kovin vilkas mielikuvitus, niin tietysti kehitysvammaiset ja kakkaleikit voisi helposti linkittää toisiinsa, mutta lienee parasta hillitä hiukan moisia pohdiskeluja ainakin ilman parempaa näyttöä...

Kylli kirjoitti:Valdovas: olet Kyllin jengiä ihan ilmiselvästi. Ja siitä taulusta: Kylli poseerasi aikoinaan sen mallina. Galtsu oli ihan hyvä maalaamaan

Jahas, kiitos kohteliaisuudesta ja täytyy vastata heti kehumalla, että ikäiseksesi olet ilmeisen virkku ja skarppi tyyppi, sillä Galtsuhan maalasi ko. taulun jo 1894 (toinen versio 1907), joten onhan tuosta poseerauksestasi jo hiukan aikaa ehtinyt vierähtääkin...

Kävisiköhän seuraavanlainen teoria:
Susanne saapuu aamuyöstä kotiinsa ja pihalla talon seinustalla notkuu känninen hemmo kätkien savukkeen kämmenensä suojaan. Susanne katsahtaa miestä ja kävelee rappuun; äijä tulee samalla ovenaukaisulla sisään ja painaa puukon Susannen kurkulle samalla kähisten:
"jos sä saatanan huora päästät inahduksenkin, niin olet vainaa! Avaas lunttu klitsun ovi niin jutellaan..."

Voisiko monimutkaiseen keissiin olla kuitenkin näinkin simppeli ratkaisu??

Tuo lienee se tutkijoiden alkuperäinen ajatus. Tuostahan on lähdetty ja kaikki tämä pohdinta siksi, että vesiperän on vetänyt tuokin linjaus kohta 30 vuotta. Mikä tahansa voi olla mahdollista tai sitten ei.

Puukko kurkulla tai tajuttomaksi kuristaminen ovat ihan toimivia vaihtoehtoja; jälkimmäistä veikkasin itsekin ammoin ennenkuin tutustuin paikkoihin!

Kuitenkaan emme voi puhua kuin todennäköisyyksistä ja tähän kaavaan ei sovi lähes kymmenen metrin raahaaminen lukittuun pyöräkellariin, kun ensimmäinen ja jopa avoin ovi olisi vienyt ns. irtaimistokellariin..

Ihmisellä on yleensä "helpoimman kautta" toimintamalli tekipä sitten mitä tahansa. Tuonne pyöräkellariin ei ollut helppoa eikä loogista reittiä.

Mutta kuten sanoin: Kaikki on mahdollista vaan ei ehkä todennäköistä.

Niin, tuo raahaaminenhan siis edellyttää että Susanne on ollut jo siinä vaiheessa taju kankaalla, tai sitten puukko kaulalla ja korston käsi suun edessä?

Eikös Susanne ollut aika pienikokoinen gimma - joskin pippurinen, joten normioloissa olis ääntä kyllä lähtenyt?

Yksi vaihtoehto lienee se, että pihalla on käyty tämänsuuntainen keskustelu:

- kuule, sä oot ihan kiva jannu, mut et kyllä voi tulla mun luo bunkkaamaan, katsotaan sit joskus toiste? Ei me voida tähänkään jäädä arpomaan, kun tsilarin muijakin kyttää jo ikkunasta. Parasta että lähdet himaan!
- Ihan tosi Susanne, en mä voi lähtee tästä dallaamaan malmille, kun mulla ei oo fyrkkaakaan! Voisiksmä päästä tonne klitsuun bunkkaamaan? Juteltas samalla vaikka vähän?"

???

Neiti oli kuitenkin käsittääkseni senverta kranttu, että tuskin kinateli minkä tahansa häiskän kanssa kotinsa ovilla.
Hoikka oli, mutta tuskin kovin lyhyt, sillä lentoemoilla lienee ollut tuota pituusvaatimusta jo silloin.

Susanne oli n.160cm pitkä, jäntevä ja hyvin treenattu... Ja todellakin ilmeisen kranttu seurastaan kuten T.T. mainitsee.

Tsiigatkaas ketjua taaksepäin...

Tampereen Tyttö kirjoitti:Hoikka oli, mutta tuskin kovin lyhyt, sillä lentoemoilla lienee ollut tuota pituusvaatimusta jo silloin.

Susanne ei ollut ammatiltaan lentoemäntä vaan lentokenttävirkailija, joilla ei koskaan ole ollut mitään tiettyä pituusvaatimusta.

Palataan vielä ajassa yökerho Hesperian sulkemisaikaan tuona kohtalokkaana kesäyönä. Susannen nähtiin poistuvan yökerhosta kolmen aikoihin.
Miten on tämän norskin laita. Lähtikö hän kenties hotellihuoneeseen koisimaan vai lähtikö hän Susannen seuraksi? Oliko henkilökunnalla mitään havaintoja norskin liikkeistä sen jälkeen kun Susanne poistui yökerhosta?

Lentokenttävirkailijan ominaisuudessako hän oli matkustellut? Oliko hän työskennellyt samassa duunissa ulkomaillakin?

Jansku kirjoitti:

Tampereen Tyttö kirjoitti:Hoikka oli, mutta tuskin kovin lyhyt, sillä lentoemoilla lienee ollut tuota pituusvaatimusta jo silloin.

Susanne ei ollut ammatiltaan lentoemäntä vaan lentokenttävirkailija, joilla ei koskaan ole ollut mitään tiettyä pituusvaatimusta.

Muistelen hämärästi jostain kuulleeni tai lukeneeni hänen yhteydessään myös ammattinimikkeen kenttäemäntä, mutten muista kyllä enää lähdettä.

Hiukan morbidi yhteensattuma muuten, että Seura-lehdessä 44/1976, joka ilmestyi 29.10.1976 eli siis reilut pari kuukautta murhan jälkeen on Arja-tädin Pikku-Seura -palstalla paperinukkena Finnairin kenttäemäntä Susanna (ei siis Susanne). Pitänee kai uskoa, että kyse on sattumasta eikä Arja-tädin kierosta huumorintajusta...

http://www.huuto.net/fi/showitem.php3?itemid=85421427

Lehdistä puheen ollen laatujulkaisu Ratossa oli 1978 lähtien sarja Suomen selvittämättömistä NAISmurhista (varmastikin Raton lukijakunnan ehkä hieman painottunut kiinnostusalue huomioonottaen... ). Ikävä kyllä minulla ei ole ko. numeroa enää jäljellä ja netistäkin löytyi skannattuna vain ko. sarjan ensimmäinen osa, joka käsitteli Sirkka-Liisa Waljuksen tapausta (Ratto 1/Tammikuu 1978):

http://www.punkinfinland.net/forum/view ... ight=ratto

No ehkä sekin jotakuta saattaa kiinnostaa, ja sen muistan lähes varmasti, että ko. sarjassa käsiteltiin myös Susannea. En ole varma, oliko toimittaja sama Eero Laitinen kuin Waljuksen tapauksessa, mutta olettaisin näin kun kerran sarjasta oli kyse. Kannattaa muuten huomata, että Laitinen antaa insertissään (keltainen laatikko) kunniaa Suomen poliisille kehuen tätä tehokkaaksi. Joskus siis lehdistössä näinkin päin! Olisikohan kenelläkään sattumoisin Susannea koskevaa numeroa tallella ja jos, niin voisiko samalla ystävällisesti skannata tälle listalle muistin virkistykseksi..?

Tämä nyt ei enää liity asiaan, mutta törmäsin samalla myös oheiseen arvioon mainitusta julkaisusta, ja voin lämpimästi yhtyä siihen!

"Antero Maunulan päätoimittama mondohenkinen 70-80-luvun Ratto oli Suomen kaikkien aikojen paras miestenlehti, jos juttujen lukuarvoa, kiinnostavuutta ja huumoria käytetään mittarina (kuten nykyisessä seksilehtibisneksessä ei tietenkään juuri tehdä). Myös kuvallisesti laadukasta kamaa nuhruisiin kilpailijoihin verrattuna. Uuden kustantajan kannattaisi alkaa tehdä Retro-Rattoa, hakkaisi Retro-Jallun 6-0.

Onnea ja menestystä uudelle Ratolle!"

Palatakseni siihen taannoiseen mediaseksikkyyspointtiin, niin ilmeisesti Sirkka-Liisa -parka ei näytä oikein täyttävän kriteereitä, kun hänestä ei ole saatu tällä palstalla aikaan kuin pari sivua juttua, ja nekin ilmeisesti jonkinlaisena spinoffina Bodomista, kun Susannen tapauksessa taidetaan olla nyt jo sivulla 28. No, eipä se nyt Susanneakaan tietysti enää paljon lohduta...

Tampereen Tyttö kirjoitti:Lentokenttävirkailijan ominaisuudessako hän oli matkustellut? Oliko hän työskennellyt samassa duunissa ulkomaillakin?

Tästä saadaankin aasinsilta Matti "Volvo" Markkaseen, joka hänkin työskenteli 70-luvun alussa Finnairilla... ulkomailla.

Kaukaa haettua toki, mutta oliko ulkomailla muita, jotka tulivat takaisin Suomeen ja Finnairille komennuksen jälkeen kuin Susanne? Syttyikö se luottamus muihin kuin suomalaisiin miehiin tuon ulkomailla elämisen aikana? Kylli kirjoitti sivulla 24: ...että Susanne pelkäsi suomalaisia miehiä ja autokyytejä.

EDIT: korjattu nimi