Tällaisia opintoja sarjamurhaaja Aino Nykopp on suorittanut – hyytävä yhteys surmiin
Myrkkyhoitaja on elänyt vankeudessa yli 14 vuoden ajan. Vuonna 2023 hän on kuluttanut aikaansa opiskellen.
Viidestä murhasta elinkautiseen vankeusrangaistukseen tuomittu myrkkyhoitaja Aino Nykopp, 73, (nykyisin Ann Maria Gyllgren) on vuoden 2023 aikana ryhtynyt opiskelemaan avoimessa yliopistossa Helsingissä.
Avoin yliopisto on nimensä mukaisesti avoin kaikille, ja vangeilla on mahdollisuus suorittaa opintoja vankilasta käsin.
Opintosuoritusotteesta ilmenee, että kurssivalintojensa perusteella myrkkyhoitaja vaikuttaa olleen kiinnostunut ravitsemustieteestä ja filosofiasta, etenkin eettisistä kysymyksistä.
Uhrinsa kuoliaaksi myrkyttänyt nainen on lokakuussa suorittanut kurssin nimeltä erityisruokavaliot. Hän sai 5 opintopisteen laajuisesta kurssista arvosanaksi 3 (hyvä) asteikolla 1–5.
Aiemmin kesäkuussa hän sai suoritusmerkinnän myös johdatus filosofiaan ja sen historiaan -kurssista. Opintomenestys tällä, niin ikään 5 opintopisteen kurssilla jäi vaatimattomaksi. Arvosanaksi muodostui 1, eli välttävä.
Kurssivalinnat asettuvat mielenkiintoiseen valoon, kun niitä tarkastellaan naisen tekemiä henkirikoksia vasten.
Nykopp murhasi viisi ihmistä vuosien 2004 ja 2009 välisenä aikana työskennellessään perushoitajana ja kotihoitajana Helsingissä.
Uhreikseen hän valikoi etupäässä heikkokuntoisia ja puolustuskyvyttömiä vanhuksia. Hoitajan julmat teot alkoivat paljastua, kun yksi Nykoppin hoidettavista alkoi epäillä, että hänen jogurttiinsa olisi sekoitettu jotakin sinne kuulumatonta.
Nykopp on osallistunut myös useille muille avoimen yliopiston kursseille, kuten filosofia, tiede ja uskonto, estetiikan perusteet ja johdatus etiikkaan. Näille kursseille hänellä on opinto-oikeus, mutta hän ei toistaiseksi ole saanut niistä suoritusmerkintöjä.
Lisäksi sarjamurhaajan opintosuoritusotteessa on useita kursseja, joihin hänellä ei ole enää opiskeluoikeutta. Tällaisia kursseja ovat johdatus etiikkaan, johdatus logiikkaan, ravitsemushoidon perusteet ja johdatus filosofiaan ja sen historiaan.
Kyseiset kurssit vaikuttavat jääneen syystä tai toisesta kesken, sillä myöskään näistä Nykopp ei ole saanut suoritusmerkintöjä.
Helsingin yliopiston verkkosivuilla kerrotaan, että avoimen yliopiston kursseille ilmoittaudutaan verkossa kurssi kerrallaan. Opiskelu ei ole ilmaista, vaan maksut määräytyvät kurssien laajuuden mukaan.
Pääsääntöisesti maksu yhdestä opintopisteestä on 15 euroa, ja opintomaksu täytyy maksaa verkkoilmoittautumisen yhteydessä.
Jos valtaosa Nykoppin valitsemista kursseista on ollut 5 opintopisteen eli 75 euron arvoisia kursseja, hänen voidaan arvioida maksaneen kurssimaksuja useiden satojen eurojen edestä.
Myrkkyhoitajalla on ollut aikaa opiskella, sillä hänen vankeutensa on tähän mennessä kestänyt yli 14 vuotta. Nykopp on hakenut ehdonalaiseen vapauteen kaksi kertaa, mutta kummallakin kerralla Helsingin hovioikeus on torpannut vapautumishaaveet.
Viime vuoden syksyllä antamassaan ratkaisussa hovioikeus totesi, että ”kaikkia vapauttamisharkinnassa vaikuttavia seikkoja kokonaisuutena punnittuaan hovioikeus katsoo, ettei Gyllgrenin voida katsoa suorittaneen vielä riittävästi hänelle tuomittua elinkautista vankeusrangaistusta”.
Ratkaisussa mainitaan, että Nykopp on kuitenkin ollut vuodesta saakka 2020 avolaitoksessa ja käynyt myös saattamattomilla lomilla. Vankeusaikanaan hän ei ole tehnyt uusia rikoksia.
Suomen rikoshistorian laajin sarjamurhatapaus alkoi paljastua maaliskuussa 2009, jolloin Nykopp oli jo ehtinyt surmata useita vanhuksia.
Poliisi ryhtyi selvittämään rikosepäilyjä, kun eläköitynyt englannin kielen lehtori tuotiin tokkuraisena ambulanssilla sairaalaan. Kun rouva toipui, hän kertoi epäilevänsä, että hänen jogurttiinsa olisi salaa sotkettu lääkeaineita.
Katseet kääntyivät naista hoitaneeseen Nykoppiin, ja laboratoriokokeet vahvistivat epäilykset. Rouvan kodin tiskialtaassa lepäsi jogurttikulho, josta löytyi jäämiä samoista bentsodiatsepiineista. Samoja aineita löytyi myös potilaan veri- ja virtsanäytteistä.
Kuulusteluissa Nykopp selitteli asiaa seuraavasti:
– Ei kukaan syö jogurtin seassa sellaista hengenvaarallista lääkemäärää, koska makua ei voi piilottaa, ja jos minä olisin sekoittanut jogurttiin lääkkeitä, olisin kyllä tiskannut astian. Asiakkaallani oli tarkka makuaisti ja hän olisi kyllä huomannut, että siellä olisi ollut jotain ylimääräistä”.
Rikossarjan selvittämiseksi poliisi joutui käyttämään harvinaista menetelmää, eli ekshumaatiota, jossa jo haudattujen uhrien leposijoja jouduttiin avaamaan tutkimuksia varten.
Murhien motiivi ei selvinnyt. Poliisikuulusteluissa myrkkyhoitaja pysytteli kiviseinäkiistolinjalla eikä koskaan myöntänyt tekojaan.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010074324.html