Peitetoimintaa, Salakuuntelua

[jmit]

Olen juuri hiljan seurannut erään väkivaltarikoksen käsittelyä ensin käräjäoikeudessa ja sitten samaa keisiä hovioikeudessa. Tässä muutama huomio asiassa yleisellä tasolla.

Hovioikeuden käsittely on prosessina kuta kuinkin identtinen käräjäoikeuden käsittelyn kanssa. Pieniä eroavaisuuksia tietysti on siinä mitkä asiat painottuvat, mutta sitten on yksi aika järisyttävän massiivinen eroavaisuus, jota kuvaa hyvin yhden todistajan lausunto.

Todistaja oli alkuperäisellä tapahtumahetkellä noin 10 metrin päässä tapahtumasta ja hänellä oli esteetön näkyvyys, eikä mitään sidosta asianosaisiin.

Kuulusteluissa noin kolme viikkoa tapahtumasta todistaja muisti asian hyvin. Käräjäoieuden käsittelyssä hieman haparoiden, mutta hovioikeudessa todistaja totesi, että tapahtumista on jo niin pitkä aika, että ei hänellä ole asiassa yhtään mitään sanottavaa, miksi ette kuuntele nauhoituksia käräjäoikeudesta, en minä enään muista käytännössä mitään siitä tapahtumasta, kun omakin elämä on mullistunut käytännössä täysin tuon tapahtuman jälkeen.

Mitä siis hovioikeuden istunto tulee käytännässä olemaan? Jonkinlainen sekundaversio käräjäoikeuden käsittelystä. Ja juuri tässä on puolustuksen valtti. Kukaan ei oikein mitään muista ja sen minkä muistaa on ristiriidassa aiemman kanssa. Lopputulemana voidaankin sitten todeta, että itse asiassa ei voida olla varmoja edes siitä, että joku ihminen olisi tapettu. Ja kaikki on valtakunnassa taas hyvin. Vai onko sittenkään?

[MissHolmes]

^tuo sama ilmiöhän on jo nähty tämän casen osalta käräjäoikeudessa. Tapahtumasta oli jo silloin niin paljon aikaa, ettei edes epäilty muistanut mitään. Vaikka pystyi surmaa seuranneena päivänä kertomaan poliisille jopa tekijän kulmakarvojen asennon.

[Ankkalinna]

Hätäkeskusnauhoitteessa olennaista ei ole se mitä nauhalta kuuluu, vaan se mitä nauhalta ei kuulu. Annu selittää kuuletteko täällä riehuu joku tappaja, mutta mitään ei kuulu. Ei kuulu kun tappaja kävelee lasipalojen päällä, ei kuulu kun tappaja astuu karmin päälle, jossa rikottua lasia, ei kuulu askeleita, ei kuulu tappajan puhetta, ei hengästynyttä hengitystä, ei lasten huutoa tappajalle, ei Jukan huutoa tappajalle, ei Annun yrityksiä häätää tappajaa pois tai sanoa tappajalle yhtään mitään, ei Annun yritystä pysyä piilossa tai puhua hiljaa, ettei tappaja löydä häntä, ei Annun huolta lapsista, ettei tappaja vahingoita heitä.

Luemmekohan me samaa litterointia?

Siinä, mitä minä luen, kuuluu kolahduksia, napsahduksia, huutoa ja rääkäisyä. Kuuluu Annelin raivoisa Hei lopeta! -huuto. Sen sijaan siinä ei kuulu Annelin kävelyä lasin päällä. Vaikka pitäisi kuulua. Miksi se ei kuulu, jmit?

Lupaamaasi konkretiaa kaipaan ihan yksinkertaiseen asiaan: jos oletetaan, että häkenauhalla pitäisi kuulua Huppiksen aiheuttamia ääniä, niin miksi ei samalla logiikalla oleteta, että myös Annelin tuottamana samojen äänien on kuuluttava? Miksi voidaan hyväksyä joidenkin äänien puuttuminen nauhalta ja samalla käyttää tuomion perusteena sitä, että jotkut toiset äänet eivät kuulu?

Kymmenvuotias lapsi on muuten helppo saada uskomaan huppumieheen. Uskothan sinäkin siihen.

Lapsi NÄKI Huppiksen poistuvan. Uskotko sinä jmit siihen, mitä silmäsi sinulle kertovat?

[Valhalla]

Äänitutkija päätyi analyysissaan siihen, että ulkopuolista ei ole. Ts esim seuratessaan Annelia ( tuomitun kertomus ), äänet olisi pitänyt kuulua. Jukan kompuroidessa myös toinen äänilähde olisi pitänyt takkahuoneessa olla. Myös poistuminen oli mahdotonta äänettä.

Tätä äänimaailmaa kun emme ole kuulleet tai emme tiedä analyysistä yksityiskohtia, on toki hankala niellä. Pitää luottaa ammattilaisiin joiden päätelmä tosin nojaa tieteeseen - ei mielipiteisiin. Täällä pohtien ne muuttuvat mielipiteiksi mutta niin ei ole. Puolustus sen sijaa voi menetellä niin kuin menettelee: kyseenalaistaa analyysin. Luulen kuitenkin, että ei siinä onnistu - hiljaisuuten on vaikea ääniä loihtia ja siksi puolustus onkin puhunut vain Jukan ääntämisistä tmv joihin saattoi tarttua. Krp myös laajensi lausuntonsa pohjaa ja sai tuke FBI:n teknikoilta.

Toinen, samoin asiantuntijoihin nojaava, on surmatyön ja verenvuodon kesto. Useita kymmeniä minuutteja merkitsee Annelin tarinan romuttumista. Eikä hevin ole kumottavissa kun perustuu lääketieteeseen.

Pari ylipääsemätöntä seikkaa, joiden suhteen emme tieteellisiä faktoja tunne ja jotka siksi tuntuvat kumottavilta mielipiteiltä. Mutta kuten jo mainitsin, eivät sitä ole - sillä puolustuksella on täysi oikeus ja kyky ne kumota ja vieläpä ensikäden tiedot tapahtumista jos totuus olisi toinen. Ei vaan siihen pysty.

Nämä faktat pöydässä oikeuden oli ihan turha pohtia tapahtumien kulkua sekunti sekunnilta. Ei niitä selville saada ja täälläkin voidan vääntää asiasta maailman loppuun. Oikeus selvitti oleellisen - Anneli oli kahden miehensä kanssa, valehteli tarinansa ja saattoi myös lapsensa kärsimyksiin. Annelilla on automaattinen valitusoikeus mutta vapautuakseen nämä kaksi em seikkaa pitäisi kumota.

[Ankkalinna]

Äänitutkija päätyi analyysissaan siihen, että ulkopuolista ei ole. Ts esim seuratessaan Annelia ( tuomitun kertomus ), äänet olisi pitänyt kuulua. Jukan kompuroidessa myös toinen äänilähde olisi pitänyt takkahuoneessa olla.

Äänitutkija ei voi väittää (ainakaan jos on rehellinen itselleen), että ulkopuolista ei olisi ollut. Hän voi toki sanoa, että häkenauhalta ei voida luotettavasti osoittaa ulkopuolisen tuottamia ääniä. Mutta väite siitä, että ulkopuolista ei varmasti ole voinut olla, on täysin absurdi.

Otan esimerkin. Huoneistossa oli todistettavasti ainakin kuusi ihmistä; Anneli, Jukka ja neljä lasta. Kuitenkin häkenauhalla kuuluu ääniä vain yhdestä lapsesta. Osoittaako tämä, että itse asiassa kolme lapsista ei ollutkaan kotona häkepuhelun aikana?

Ei tietenkään, vaan niistä kolmesta lapsesta ei vain jäänyt jälkiä nauhalle. He olivat hiljaa, etäällä puhelimesta, ainakin osa unessa. Tarinan opetus: nauhalle voi jäädä vain sellaisia ääniä, jotka tuotetaan riittävän kovaa ja/tai riittävän lähellä puhelinta ja/tai ilman, että joku muu samaan aikaan tuotettava ääni peittää ne alleen.

Otan toisen esimerkin: kuvitellaan, että takkahuoneesta kuuluu kopahdus, kun joku heittää klapin seinään. Millä perusteella äänitutkija voi sanoa, kuka sen heitti? Ei tietenkään millään. Hän voi vain päätellä, että heittäjä on voinut olla Jukka, ellei nauhalta samaan aikaan kuulu ääniä, jotka osoittaisivat Jukan olevan jossain muualla tai muuten tekevän jotain sellaista (äänekästä ) joka osoittaa, että hän ei voi samalla paiskoa klapia.

Myös poistuminen oli mahdotonta äänettä.

Myös Anneli kulki huoneistossa äänettä, vaikka se on mahdotonta. Joku tässä yhtälössä nyt mättää.

[Kuolemannaakka]

Onkin muuten tavallaan outoa, ettei muista lapsista kuulu pihaustakaan. He eivät ilmeisesti tajunneet itkeä tai uskaltaneet tulla katsomaan? Tai jopa nukkuivat tuollaisessa huudossa? Lasten huone oli kuitenkin lähempänä puhelinta kuin takkahuone, joten sieltä olisi pitänyt itkun kantautua.

[jmit]

Akkalinna,

Walhalla nyt ehti jo väliin vastaamaan olennaisen, mutta laitetaan nyt vielä lisäys.

Silminnäkijätodistukset ovat harvinaisen epäluotettavia. Niiden perusteella on monta ihmistä tuomittu syyttömänä jopa kuolemaan. Tilanteessa, jossa lapsen pitäisi osoittaa äitinsä ja ainut kokemansa turva syylliseksi murhaan voidaan todeta, että lapsen todistus on täsmälleen nollan arvoinen.

Ainut arvo lapsen todistuksella olisi sitä kautta jos sillä tavoin olisi saatu muutoin todennettavissa olevaa näyttöä. Lapsi olisi esimerkiksi kertonut, että äiti laittoi sen kirveen pakastimeen ja kirves oikeasti olisi sitten pakastimesta löytynyt, niin sitten lapsen kertomuksella olisi ollut merkitystä, ei muutoin. Luonnollisesti myös syyttömyyttä tukevat vastaavat todennettavissa olevat lausunnot olisi tullut huomioida, niitä ei vain ollut.

Annelin kävelyä lasin päällä ei tarvitse kuulua, koska Anneli ei poistunut ikkunasta kuten huppumiehen väitetään poistuneen.

[Ankkalinna]

Silminnäkijätodistukset ovat harvinaisen epäluotettavia. Niiden perusteella on monta ihmistä tuomittu syyttömänä jopa kuolemaan. Tilanteessa, jossa lapsen pitäisi osoittaa äitinsä ja ainut kokemansa turva syylliseksi murhaan voidaan todeta, että lapsen todistus on täsmälleen nollan arvoinen.

Kukaan ei ole pyytänyt lasta osoittamaan äitiään syylliseksi murhaan. Etenkään heti surmatyön jälkeen tehtyjen kuulustelujen aikana lapsi ei varmasti ole mitenkään edes pystynyt päättelemään, että hänen pitää nyt tarinaa kertoa ei-olevasta huppumiehestä tai muuten äiti joutuu vankilaan.

Lapsi olisi voinut sanoa, että siellä oli huppumies, äiti näki sen. Ja niin hän loogisesti olisi sanonutkin, jos ei itse olisi nähnyt huppista mutta uskoisi sellaisen olemassaoloon. Mutta lapsi kertoi ITSE nähneensä huppumiehen. Vakuuttavasti, kerta toisensa jälkeen. Sen sijaan kukaan muu lapsista ei kertonut huppiksesta. Miksi ei, jos se kerran on valhetta ja lavastusta? Eikö olisi vakuuttavampaa uskotella kaikille lapsille että tuosta se huppis meni, näittekö? (Ja kuten lasten psyykeen asiantuntijat täällä tietävät kertoa, kaikki neljä sen jälkeen kimpassa nyökkäilevät että nähtiin me, siitä se meni.)

Eikä nyt unohdeta sitäkään, että oven karmeissa on verijälkiä juuri siinä kohdassa, josta lapsi sanoi huppiksen ottaneen kiinni poistuessaan. JOKU siitä ikkunasta könysi ihan todisteidenkin perusteella. Vai lisätäänkö Annelin jo ennestään mittavaan lavastustyöhön vielä oven yläkarmin rutistelu veriset hanskat kädessä?

Annelin kävelyä lasin päällä ei tarvitse kuulua, koska Anneli ei poistunut ikkunasta kuten huppumiehen väitetään poistuneen.

Tässä nyt ei ole mitään järkeä. Miten niin lasin päällä käveleminen kuuluu nauhalle vain, jos kävelijä poistuu ikkunasta?

Jos Anneli surmasi Jukan häkepuhelun aikana, hänen on ollut pakko kulkea lasinsirujen päältä. Ymmärtääkseni tästä vallitsee suuri yhteisymmärrys kaikkien eri teorioiden kannattajilla. Lisäksi hänen on pitänyt liikkua nopeasti, hiipimiseen ei ole ollut aikaa. Ne kuuluisat sekunnit...

JOS Anneli kulki lasin päältä, siitä olisi PITÄNYT tallentua ääni häkenauhalle. Kuitenkaan sellaista ääntä ei kuulu. Vaihtoehtoja on tasan kaksi:
1) Nauhalla ei kuulu kaikkia sellaisia ääniä, joita äänitutkijan mukaan pitäisi kuulua.
2) Anneli ei kulkenut puhelun aikana lasin päältä.

Jos valitsemme vaihtoehdon yksi, siitä seuraa loogisesti, että nauhalla ei välttämättä kuulu myöskään kaikkia sellaisia ulkopuolisen surmaajan tuottamia ääniä, joiden pitäisi kuulua. MOT.

[Valhalla]

Äänitutkija ei voi väittää (ainakaan jos on rehellinen itselleen), että ulkopuolista ei olisi ollut. Hän voi toki sanoa, että häkenauhalta ei voida luotettavasti osoittaa ulkopuolisen tuottamia ääniä. Mutta väite siitä, että ulkopuolista ei varmasti ole voinut olla, on täysin absurdi.

Äänitutkijalle riittää kun hän vertaa äänimaailmaa Annelin kertomukseen. Kertomuksen tavoin ulkopuolista ei ole voinut tapahtumapaikalla olla. Syyttäjälle on myös täysi syy epäillä Annelin kertomuksia koska oikeuslääkäri ja verijälkitutkija on jo todistanut kertomuksen paikkansapitämättömäksi.

Jos Annelilla olisi lupa muuttaa tarinaansa pystyisi ulkopuolisen tapahtumaan sijoittamaan. ( Vähän niin kuin tm koko ajan yrittää ). Siksihän keissi niin hankala onkin kun rikospaikkatutkinta tämän sallii. No - tämmöistä sovitusmahdollisuutta ei syytetyllä tietenkään ole kuin ei ole syyttömänä tarvetta valehdellakaan.

[jmit]

Todellisuudessa lapsi ei maininnut sanallakaan huppumiestä tekoiltana. Huppumiehen lapsi ”muisti” vasta kun oli ollut äitinsä vaikutuspiirissä.

Kaikille lapsille ei todellakaan olisi ollut järkeä syöttää huppumiessatuja. Uskon, että jopa sinä sen ymmärrät.

Minulla ei ole tietoa karmien verijäljistä. Kerro ihmeessä lisää. Kenen verta karmeissa oli? Tai siis Jukan vai Annun. Ei tosin mikään ihme, jos oli, sillä ikkunanhan rikkoi jompikumpi heistä.

Lasimurska oli ikkunan alla niin tiheänä, että ikkunasta olisi ollut täydellisen mahdotonta poistua astumatta päällekkäin olevien lasien päälle ja siitä tulee sellainen ääni joka kuuluu ja varmasti. Seinän vieressä sen sijaan oli hyvin mahdollista liikkua ja käydä vaikka lyömässä Jukalta kirveellä kallo halki, ilman että oli tarpeen astua päällekkäin olevien lasien päälle. Tilasta löytyy myös valokuva, josta asia ilmenee.

[Ankkalinna]

Todellisuudessa lapsi ei maininnut sanallakaan huppumiestä tekoiltana. Huppumiehen lapsi ”muisti” vasta kun oli ollut äitinsä vaikutuspiirissä.

Ei pidä paikkaansa. Lapsi mainitsee huppumiehen olemassaolon jo häkeuhelun aikana: "Joo se lähti."

Kaikille lapsille ei todellakaan olisi ollut järkeä syöttää huppumiessatuja. Uskon, että jopa sinä sen ymmärrät.

Yksi lapsista oli hereillä tapahtuma-aikaan, mutta pysytteli omassa huoneessaan. Hän kertoo kuulusteluissa kuulleensa "pahoja ääniä", mutta ei viittaa sanallakaan ulkopuoliseen. Miksi ei? Jos Anneli sai esikoisensa manipuloitua niin hyvin, että tämä luuli NÄHNEENSÄ huppumiehen, niin mikä ongelma olisi ollut selittää toiselle lapselle, että ne äänet tulivat siitä kun huppis hakkasi iskää? Lapsen olisi ollut helppo uskoa se ja sisällyttää huppumies omiin muistoihinsa. Se olisi jopa uskottavaa, toisin kuin olemattomien näkeminen siksi kun äiti käskee

Minulla ei ole tietoa karmien verijäljistä. Kerro ihmeessä lisää. Kenen verta karmeissa oli? Tai siis Jukan vai Annun. Ei tosin mikään ihme, jos oli, sillä ikkunanhan rikkoi jompikumpi heistä.

Niistä on ollut paljon juttua, viimeksi tänään.

Lasimurska oli ikkunan alla niin tiheänä, että ikkunasta olisi ollut täydellisen mahdotonta poistua astumatta päällekkäin olevien lasien päälle ja siitä tulee sellainen ääni joka kuuluu ja varmasti.

Silminnäkijähavainnon (lapsi) ja todisteiden (verinen jalanjälki) perusteella ikkunasta poistuja astui ensin arkulle, siitä ikkunan karmille, otti kädellä tukea ikkunan yläosasta (jonne jäi veriset hädenjäljet) ja poistui ulos.

[Ankkalinna]

Seinän vieressä sen sijaan oli hyvin mahdollista liikkua ja käydä vaikka lyömässä Jukalta kirveellä kallo halki, ilman että oli tarpeen astua päällekkäin olevien lasien päälle. Tilasta löytyy myös valokuva, josta asia ilmenee.

Tämäkö kuva:

[Ankkalinna]

Äänitutkijalle riittää kun hän vertaa äänimaailmaa Annelin kertomukseen. Kertomuksen tavoin ulkopuolista ei ole voinut tapahtumapaikalla olla. Syyttäjälle on myös täysi syy epäillä Annelin kertomuksia koska oikeuslääkäri ja verijälkitutkija on jo todistanut kertomuksen paikkansapitämättömäksi.

Äänitutkijan ei tarvitse verrata äänimaailmaa yhtään mihinkään kertomukseen. Hänen ei tarvitse edes tietää, mitä on tapahtunut. Hän vain tutkii ääniä ja tekee niistä päätelmänsä.

Yritin muuten etsiä noita mainitsemiasi oikeuslääkärin ja verijälkitutkijan lausuntoja, mutta en löydä niitä. Missä ne mahtavat olla? Sinä varmaan tiedät, kun niin uutterasti jaksat niihin viitata

[Valhalla]

Äänitutkijan ei tarvitse verrata äänimaailmaa yhtään mihinkään kertomukseen. Hänen ei tarvitse edes tietää, mitä on tapahtunut. Hän vain tutkii ääniä ja tekee niistä päätelmänsä.

Yritin muuten etsiä noita mainitsemiasi oikeuslääkärin ja verijälkitutkijan lausuntoja, mutta en löydä niitä. Missä ne mahtavat olla? Sinä varmaan tiedät, kun niin uutterasti jaksat niihin viitata

No joo, äänitutkijalta kysytään nauhasta tuon Annelin kertomuksen perusteella ja äänitutkija vastaa: ulkopuolisesta ei kuulu mitään ääniä. Äänitutkijalta myös kysytään pitäisikö ( tarinaan nojaten ) ääniä kuulua? Ja vastaus kuului: pitäisi.

Niin äänitutkijan, veritutkijan kuin oikeuslääkärinkin lausunnot meiltä tietenkin puuttuvat. Mutta ole huoleti: oikeus ne tutki ja kuuli heitä vielä suullisesti. Sen sijaan voimme todeta kun oikeus päätöksissään niihin viittaa.

[turumurre]

...
Syyttäjälle on myös täysi syy epäillä Annelin kertomuksia koska oikeuslääkäri ja verijälkitutkija on jo todistanut kertomuksen paikkansapitämättömäksi.

Sitten vähän myöhemmin:

...
Niin äänitutkijan, veritutkijan kuin oikeuslääkärinkin lausunnot meiltä tietenkin puuttuvat. Mutta ole huoleti: oikeus ne tutki ja kuuli heitä vielä suullisesti. Sen sijaan voimme todeta kun oikeus päätöksissään niihin viittaa.

Tyypillistä Valhallan sepitystä, ensin heitetään mm. "...verijälkitutkija on jo todistanut..."

Ja hops, kun huomaa että taas tuli sanottua poskelleen, niin yrittää paikata sitä 'kuuluisilla oikeuteen viittaavilla kommenteillaan', joista niistäkään hänellä ei ole muuta tietoa kuin mitä lehdistä on lukenut.

Tuokaan paikkaus ei vain oikein mennyt putkeen:
'Meillä' on toki äänitutkijan ja verijälkitutkijan lausunnot, mutta ei oikeuslääkärin lausuntoja.

Ei se mikään ihme ole, että kamut täällä eivät ole tietoisia oven sisä/ulkopuolisista verijäljistä, kuten ei myöskään muista ulkopuolella olevista verijäljistä. jimitkin kun on silmät ummessa lukenut valhallan vuodatuksia siitä 'ettei mitään poistumisjälkiä ollut'.

Tähän 'huutoonsa' Valhalla varmaankin vastaa (koska pikkuhiljaa ne kamutkin alkavat ajattelemaan omilla ajatteluelimillään):

Syyttäjälle on myös täysi syy epäillä Annelin kertomuksia koska oikeuslääkäri ja verijälkitutkija on jo todistanut kertomuksen paikkansapitämättömäksi

Tuosta siis tuo verijälkitutkijan osuus. Ole hyvä!