Sivukaupalla pohditaan, että onko sellissä kuuma, mutta kukaan ei kummastele, tai saa aikaiseksi puheenaihetta siitä, miksi Ranta-aho vapautettiin.
Niko Ranta-aho tunnusti rikokset eikä osoittanut katumusta – näistä syistä hän käveli silti käräjäoikeuden ovista vapaana
Niko Ranta-ahon vapautuminen voi tuntua epäreilulta, mutta vangitsemisen edellytykset eivät yksinkertaisesti enää täyttyneet, kirjoittaa Iltalehden toimittaja Kia Kilpeläinen.
Helsingin käräjäoikeus päätti keskiviikkona vapauttaa Katiska-vyyhdin toisen pääsyytetyn Niko Ranta-ahon tutkintavankeudesta. Ranta-aho asteli median eteen itsevarman, iloisen ja jopa rehvakkaan oloisena.
Katumuksen merkkejä miehessä ei näkynyt pätkääkään, vaikka hän oli juuri muutama kuukausi sitten tunnustanut johtaneensa isoa huumeorganisaatiota ja tuoneensa Suomeen valtavat määrät huumausaineita, joista osa on luokiteltu erittäin vaarallisiksi. Ranta-aho kertoikin haastattelussa suoraan, ettei oikeastaan kadu rikoksiaan.
– En ole ketään tappanut, se pitää muistaa. Olen liikemies, kellä nyt vaan sitten on olleet myös huumeet portfoliossa, Ranta-aho totesi haastattelussa.
Ranta-ahon jopa ylimieliseksi tulkittu esiintyminen on suututtanut monia etenkin, kun mies on tunnustanut syyllisyytensä ja vankeustuomio näyttää varmalta. Moni miettii, että kaiken tämän jälkeen Niko Ranta-aho ei olisi ansainnut vapautua.
Miksi Ranta-aho sitten vapautui?
Tärkeintä asian ymmärtämiseksi on muistaa, että Ranta-aho on ollut nimenomaan tutkintavankeudessa. Tutkintavankeus ei ole sama asia kuin käräjäoikeuden tuomitsema rangaistus rikoksesta.
Syyttömyysolettama sisältyy Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja on keskeinen rikoksesta epäillyn oikeusturvan tae. Sen mukaan jokaista rikoksesta epäiltyä ja syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen.
Vaikka Ranta-aho on tunnustanu syyllisyytensä, hän on siis oikeuden silmissä yhä rikoksesta epäilty ja syytetty, sillä hän ei ole vielä saanut tuomiota.
Tutkintavankeus on puolestaan pakkokeino, jonka tarkoituksena on rikoksen selvittämisen ja oikeudenkäynnin ja rangaistuksen täytäntöönpanon turvaaminen. Tutkintavankeus ei siis ole rangaistus rikoksesta, vaan sen tarkoitus on turvata se, ettei rikoksesta epäilty pääse tavalla tai toisella haittaamaan rikoksen selvittämistä tai rangaistuksen täytäntöönpanoa. Vangitseminen on voimakkaimmin henkilön vapauteen puuttuva pakkokeino, joten sen käytön edellytykset on määritelty laissa tarkasti.
Syyttäjät vastustivat Ranta-ahon vapauttamista tutkintavankeudesta maanantaina pääasiassa kahdella eri perusteella.
Toinen peruste oli karttamisvaara, eli käytännössä tässä tapauksessa se, että Ranta-aho saattaisi syyttäjien mielestä vapaaksi päästessään paeta maasta pakoillakseen tuomiotaan. Oikeus kuitenkin totesi jo maanantaina, että Ranta-ahon kohdalla karttamisvaara ei ole vangitsemisen perusteena.
Korkein oikeus on ennakkopäätöksessään todennut, ettei vangittuna pitämistä karttamisvaaran vuoksi voi pääkäsittelyn jälkeen perustaa pelkästään odotettavissa olevaan pitkään vankeusrangaistukseen. Karttamisvaarasta täytyisi esittää konkreettisempaa näyttöä.
Toinen peruste oli sotkemisvaara eli se, että Ranta-aho voisi vielä vaikeuttaa rikosasian selvittämistä päästessään vapaaksi. Syyttäjät vetosivat erityisesti siihen, että Ranta-aho oli aiemmin pyrkinyt vaikuttamaan muiden syytettyjen kertomuksiin lähettämällä kirjeitä naispuolisen avustajansa välityksellä. Tämä tosin tapahtui ennen sitä, kun Ranta-aho tunnusti syytteet.
Vielä maanantaina, kun keskeisen huume-erän käsittely oikeudessa oli kesken, käräjäoikeus katsoi sotkemisvaaran olevan olemassa ja hylkäsi Ranta-ahon vapautumisvaatimuksen. Keskiviikkona kaikki Ranta-ahoa koskevat keskeiset syytteet oli kuitenkin käsitelty, joten oikeus ei nähnyt enää perusteita vangitsemiselle. Oikeus katsoi, että sotkemisvaara on käsittelemättä olevien syytekohtien kohdalla vähäinen.
Tutkintavankeudesta vapautuminen ei tarkoita, että Ranta-aho ei joutuisi vankilaan. Ranta-ahon syytteet eivät ole muuttuneet, ja hän tulee aikanaan samaan rikoksistaan rangaistuksen, joka on suurella varmuudella vankeusrangaistus. Vankeusrangaistuksen pituutta ei sen sijaan vielä tiedetä. Syyttäjät vaativat Ranta-aholle 13 vuotta vankeutta. Katiska-jutusta odotetaan tuomioita mahdollisesti vasta ensi vuoden puolella. Siihen asti Niko Ranta-aho saa kulkea vapaana.
Iltalehti
18.6.2020 20:32
alleviivaukset dl
En ole ketään tappanut, se pitää muistaa. Olen liikemies, kellä nyt vaan sitten on olleet myös huumeet portfoliossa, Ranta-aho totesi haastattelussa.
Siinä hänellä menee siis raja. Ihmisen tappamisessa. Monasti - siis usein - tapon yritys riittää vangittuna olemisen syyksi oikeudenkäyntiin saakka. Lisäksi Ranta-aho on toimillaan ollut välillisesti myötävaikuttamassa - mahdoton toki todistaa edes välillistä yhteyttä - siihen, että kaikenlaiset mömmöt ja mämmit ovat yhä useammmin henkirikosten sekä törkeidenkin pahoinpitelyjen syinä. Kuin myös syynä ihmisten holtittomaan velkaantumiseen ja sitä kautta edelleen muihin rikoksiin.
- Toki voi vedota siihen, että eihän aseiden myyjääkään tuomita osallisuudesta rikokseen. (Laillisten) aseiden myynti onkin laillista toimintaa. Ihan yhtä lailla kuin apteekeilla on oikeus myydä lääkkeitä, mutta ei hänellä, joka on hankkinut ne laittomasti.
------------------------------------
Oikeusoppineen mielestä...
Vakavista rikoksista syytetty Ranta-aho päästettiin vapaaksi, vaikka oikeusoppineen mukaan hänet olisi voitu pitää kiinni: "Vangittuna pitämiselle olisi ollut lailliset perusteet"
Rikosoikeuden professorin mukaan tuomioistuin on katsonut, että Niko Ranta-ahon pitäminen vangittuna olisi ollut kohtuutonta.
Vakavista huumerikoksista syytetty Niko Ranta-aho vapautettiin tutkintavankeudesta torstaina. Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasen mukaan vapautuksen syynä oli se, että Niko Ranta-ahon pitäminen edelleen tutkintavankeudessa olisi tässä vaiheessa ollut kohtuutonta.
– Tässä on painanut eniten se, että on oletettavaa, että tuomion antamiseen menee vielä pitkään. Tuomioistuin on katsonut, että on kohtuutonta pitää häntä vangittuna tätä väliaikaa.
Tolvasen mukaan on kuitenkin poikkeuksellista, että näin vakavien rikosten ollessa kyseessä epäilty vapautetaan.
– Sinänsähän vangittuna pitämisen edellytykset täyttyvät, koska kysymyksessä on niin vakavat rikokset. Vangittuna pitämiselle olisi siis ollut lailliset perusteet, mutta laissa sanotaan, ettei ketään saa pitää vangittuna, jos se on kohtuutonta. Tässä on siis katsottu, että se olisi tässä tilanteessa kohtuutonta.
Elämä on nyt normaalimpaa
Tolvasen mukaan Ranta-ahon elämä normalisoituu monelta osin vapautumisen myötä, vaikka jotkin rajoitukset yhä vaikuttavat syytetyn elämään.
– Ulkomaille matkustaminen ei onnistu, eikä tulevaisuuden suunnittelu kovin pitkälle ole varmaan mahdollista, sillä vielä ei ole tietoa, mikä tulee olemaan lopullinen tuomio. Mutta on se ihan toisenlaista olla vapaana kuin tutkintavankina.
Ranta-ahon vapautusta pohdittaessa esillä olivat muun muassa karttamisvaara eli oikeuden pakoilu, jonka arvioiminen voi olla hankalaa.
– Tässä ollaan päädytty siihen, ettei tätä riskiä ole ja tuomioistuimen ratkaisua on tässä suhteessa kunnioitettava, Tolvanen toteaa.
Tolvasen mukaan Ranta-ahon ja Katiska-huumevyyhdin saama julkisuus tuo mukanaan omat ongelmansa.
Siitä, että voimakas julkisuus vaikuttaisi tulevan tuomion sisältöön, ei Tolvasen mukaan ole kuitenkaan näyttöä.
– Siitä ei ole tutkimuksellista näyttöä, enkä usko, että se tässä tilanteessa vaikuttaa asian lopputulokseen. Toki ideaali tilanne olisi, että osapuolet kertoisivat jutusta omalta kannaltaan mahdollisimman vähän.
Tolvasen mukaan ongelma on kuitenkin yleinen, sillä ihmiset ovat kiinnostuneita rikoksista.
– Siinä ei ole mitään kiellettyä. Mutta tiettyjä riskejä ja eettisiä ongelmia siihen liittyy.
Liittyiskö vapauttaminen siihen, että KKO on loiventamssa törkeistä huumausainerikoksista annettuja tuomioita. Perusteet ovat kahdenlaiset; KKO katsoo, että pitkillä tuomiolla ei ole vaikutusta ja tuomioiden pitää olla linjassa muiden rikosten tuomioihin.
Kuten Jarkko Sipilä
kirjoittaa:
Huumejutussa ei ole enää pitkään aikaan tarvittu kummoistakaan huume-erää, kun kymmenen vuoden maksimivankeustuomion edellytykset ovat täyttyneet.
Törkeässä pahoinpitelyssä on sama kymmenen vuoden enimmäisrangaistus, mutta niissä harvoin ylitetään edes viiden vuoden raja.
Oikeuslaitos on nostamassa käsiään pystyyn. Salakuljetukset ovat niin suuria, että rangaistukset eivät pysy perässä. Ratkaisuna alennetaan rangaistuksia. Tämä kertoo siitä, ettei huumesotaa pystytä voittamaan rangaistuksilla. Tuomioilla ei tarjontaa kitketä, jos kysyntää on.
Tämä kohta:
Tuomioilla ei tarjontaa kitketä, jos kysyntää on.
Tämän pitäisi sitten yhtä lailla koskea myös seksuaalirikoksia. Kahdellakin tapaa. Aina löytyy nuoria tyttöjä kauppakeskuksista ja heille seksiä vastaan rahaa, huumeita ja alkkoholia yms tarjoavia (arabi)miehiä. Eikö muka näissäkään auta tuomiot, vaikka vastikään rangaistuksia kiristettiin, että se vaikuttaisi tekoihin ryhtymistä.
- Entä miksi sitten seksin osto aikuisiltakin pitäisi kriminalisoida jos kerran tuomiolla ei tarjontaa kitketä, jos kysyntää on? Ja sitähän on.
----------------------------
Instassa jytisee:
- Uutinen Seiska-lehdessä
- Yökastelija_palasi_jytinällä_Instagramiin.jpg (47.07 KiB) Katsottu 3498 kertaa
----------------------------
Ohessa IS:n uutinen toisenlaisesta näkökulmasta. Sellaisesta, jossa Ranta-ahon maailmaa ei nähdä glamourina tai tavoittelemisen arvoisena:
Asiantuntija ihmettelee Niko Ranta-ahon puheita: ”Huumeidenkäyttäjien läheisissä tällaiset varmasti herättävät tunteita”
Irti Huumeista ry:n toiminnanjohtaja ihmettelee Niko Ranta-ahon kommentteja, mutta ei pidä tämän puheita yllättävinä.
SUUREN Katiska-huumerikosvyyhdin toinen pääsyytetty, Niko Ranta-aho pääsi keskiviikkona vapaaksi tutkintavankeudesta. Syyttäjät vaativat hänelle lähtökohtaisesti 13 vuoden vankeutta, tuomio annetaan myöhemmin.
Median edustajille keskiviikkona antamassaan haastattelussa Ranta-aho kertoi hakeneensa huumebisneksestä jännitystä. Hän on tunnustanut valtaosan syytteistä, mutta ei kertomansa mukaan kadu.
– Tuo on vaikea kysymys, katuminen. Koen, että olen tällä hetkellä paras versio itsestäni pitkän eristämisen jälkeen. Kaikki asiat mitä elämässä on tapahtunut, ovat ajaneet tähän pisteeseen. Jos rupeaisin hirveästi katumaan asioita, joutuisin ehkä katumaan nuoruudestani ja kaikista asioista. En minä ehkä kadu, ehkä on otettu opiksi joistakin asioista ja tehdään jotain asioita toisin.
– Olen liikemies, kenellä on nyt vaan huumeet myös olleet portfoliossa.
Törkeistä huumerikoksista epäilty Ranta-aho ei koe olevansa vastuussa siitä, kenelle maahantuotuja huumeita on päätynyt ja millaisin seurauksin.
– Miten minä sen henkisesti koen ja ajattelen: jos minä en olisi niitä huumeita tuonut, niin joku muu olisi ne tuonut. Se katukäyttäjä olisi ostanut ne jostain muualta.
”Välinpitämättömyys kuuluu huumemaailmassa toimimiseen”
IRTI HUUMEISTA RY:N toiminnanjohtaja Mirka Vainikka ihmettelee Ranta-ahon kommentteja mutta ei pidä tämän puheita yllättävinä.
Vainikka sanoo yleisellä tasolla, että huumerikolliset ajattelevat yleensä vain itseään.
– Välinpitämättömyys kuuluu huumemaailmassa toimimiseen. On aika tyypillistä huumerikollisuudessa, että ei haluta nähdä omaa roolia kokonaisuudessa ja sitä, miten oma tekeminen heijastuu muihin ihmisiin.
– Siellä toimivat eivät ajattele yhteiskunnallista vastuuta ja toimintansa seurauksia, puhumattakaan yksittäisen ihmisen tai tämän läheisten kärsimyksistä.
Vainikka näkee, että liikemies-termin käyttämisellä Ranta-aho näyttäisi hakevan hyväksyntää teoilleen.
Hän kokee, että Ranta-ahon kommentit kuvastavat myös yleisempää yksilökeskeistä ajatusmallia, jossa omien tekemisten syy-seuraussuhteista ja negatiivisista vaikutuksista muihin ei välttämättä juuri välitetä.
– Tämä liittyy tietyllä tapaa ajatukseen vastuusta ja vapaudesta. Ikään kuin, että ei ole minun asiani, mitä naapuri tekee.
SYYTTEIDEN mukaan Katiska-vyyhdissä huumeliiga junaili Suomeen 17 kiloa kokaiinia, yli 200 kiloa amfetamiinia, reilut satatuhatta ekstaasitablettia ja muun muassa metamfetamiinia, LSD:tä ja hasista. Ranta-ahon epäillään johtaneen huumeorganisaatiota Espanjasta käsin Janne Tranbergin kanssa. Tranberg on kiistänyt syytteet.
...
VAINIKKA pohtii, että Ranta-ahon puheet henkivät myös laajempaa asenneilmapiirin muuttumista huumeiden suhteen. Vainikka on tästä huolissaan.
– Ajattelen, että huumeidenkäyttö on jollain lailla arkipäiväistynyt. Nuoremmat sukupolvet suhtautuvat huumeisiin eri lailla kuin vanhemmat ikäluokat. Esimerkiksi yöelämässä on aiempaa yleisempää, että huumeita liikkuu. Ja pidemmällä aikavälillä käyttö on lisääntynyt.
...
Vainikka uskoo, että huumeongelmista kärsivien henkilöiden läheisiä Ranta-ahon medialle lausumat asiat saattavat järkyttää.
– Huumeidenkäyttäjien läheisissä tällaiset puheet varmasti herättävät tunteita, myös raivon tunteita. Läheiset kärsivät aina, kun henkilö alkaa käyttää huumeita.
...
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006546339.html
18.6. 19:31
Otin uutisesta vain Ranta-ahoa koskevan osuuden.
Ranta-aho tekee itsestään "syyntakeetonta", ts. ei ymmärrä, että toimintansa vuoksi moni ryhtyy käyttämään huumeita, jää koukkuun - on siis "viihdekäyttäjä". Puolustelee tekojaan sillä, että "jos en minä olisi tuonut huumeita, niin sitten joku muu olisi ne tuonut". Se oli siis vääjäämättömyys ja omaa toimintaa perustellaan sillä, että "mutku ne muutkin". Myös hokema "olen liikemies", tavallaan antaisi hänelle itselleen ikään kuin hyväksynnän ja jopa ymmärryksen, että silloin voi tehdä mitä vaan, koska bisnes ja koska liikemies.
- Kaikki esiintymisensä ja puheensa kertovat ylimielisyydestä, joka juontaa vanhemmiltaan saaduista opeista sekä todennäköisesti murrosikään saakka jatkuneesta yökastelusta.
tällehän oli iso juttu päästä kaveeraa mopopoikien kanssa aikanaan,nyt luulee olevansa niitäkin suurempi enkeli 
