Savon Sanomat 4.4.2022
Poliisi käytti harvoin käytettyä tutkimustapaa näyttönä Cannonball Kuopio -jengin jäseniä vastaan Kuopiossa.
Poliisi sai takavarikoitua yhden jengiläisen kännykästä kuvia katkaistusta haulikosta, jota joku piteli käsissään. Haulikkomiehestä ei näkynyt kuvassa kasvoja vaan vain kädet.
Takavarikkoon lopulta saadusta haulikosta ei saatu määritettyä vertailukelpoisia dna-tuloksia, mutta poliisi suurensi valokuvia ja sai taltioitua niistä kuvat haulikkoa pitelevän miehen kämmenenjäljestä.
Kämmen pystyttiin siten tunnistamaan. Se kuului kuopiolaisella Henri Hartikaiselle, 33, joka on kuulunut Cannonball Kuopion johtajistoon.
Poliisi tutki kämmenenjäljen sen jälkeen, kun Pohjois-Savon käräjäoikeus oli hylännyt Hartikaisen syytteen ampuma-aserikoksesta. Käräjäoikeuden mukaan pelkät käsien tatuoinnit eivät riittäneet asemiehen tunnistamiseen.
Hovioikeudessa näyttönä oli käsien tatuointien lisäksi kämmenenjälki, joten hovioikeus katsoi luvattoman aseen olleen Hartikaisen hallussa.
Itä-Suomen hovioikeus tuomitsi Hartikaisen törkeästä pahoinpitelystä, kolmesta ampuma-aserikoksesta, kahdesta pahoinpitelystä, väärennysaineiston hallussapidosta ja yllytyksestä väärennykseen yhteensä kolmeksi vuodeksi ja yhdeksäksi kuukaudeksi vankeuteen.
Hovioikeus korotti käräjäoikeuden tuomiota kolmella kuukaudella, sillä verrattuna käräjäoikeuden tuomioon Hartikainen tuomittiin myös erään naisen pahoinpitelystä Tahkolla sekä yllytyksestä väärennykseen, sillä hän oli yllyttänyt tuttuaan tekemään autoihin väärennettyjä rekisterikilpiä Siilinjärvellä.
Hovioikeus myös määräsi Hartikaisen vangittavaksi.
Hartikainen määrättiin vangittavaksi myös jo kolme viikkoa sitten toisella hovioikeuden tuomiolla, jossa hänet tuomittiin törkeästä huumausainerikoksesta, törkeästä ampuma-aserikoksesta ja kahdeksasta muusta rikoksesta kahdeksi vuodeksi ja seitsemäksi kuukaudeksi vankeuteen. Uusi tuomio lasketaan edellisen perään, joten näistä kahdesta tuomiosta Hartikaiselle kertyy nyt vankeusrangaistusta yhteensä kuusi vuotta ja neljä kuukautta.
Hartikaisen vapaana oleminen vakavien rikosepäilyjen jälkeen on herättänyt Kuopiossa ihmetystä, sillä käräjäoikeus ei ollut aiemmin määrännyt häntä vangittavaksi vaan hän oli odottanut hovioikeuden tuomioita vapaana erittäin vakavien rikosepäilyjen jälkeen.
Ampumisen uhri ei kertonut, kuka ampui
Uusimman hovioikeuden tuomion vakavin teko koski ampumavälikohtausta Kuopion Inkilänmäellä elokuussa 2020. Hartikainen ampui kuopiolaista 34-vuotiasta miestä kahdesti revolverilla reisiin kerrostalon porraskäytävässä.
Vaikka jo käräjäoikeus katsoi Hartikaisen syyllistyneen ampumiseen, hän pääsi käräjäoikeuden tuomion jälkeen vapaaksi.
Ampumisen uhri ei käräjäoikeudessa suostunut puhumaan tapauksesta mitään. Hovioikeudessa hän yllättäen kiisti jengiläisten olleen edes paikalla kerrostalon rappukäytävässä. Hovioikeus piti uhrin kertomusta niin välttelevänä ja epävarmana, ettei sille annettu oikeudessa painoarvoa.
Hovioikeus myös joutui järjestämään yhdelle todistajalle mahdollisuuden tulla kuulluksi turvapaikasta videoyhteydellä, sillä hän ei uskaltanut tulla hovioikeuden rakennukseen lainkaan oikeudenkäynnin aikana.
Lisäksi oikeuteen ei saatu pahoinpitelyn uhrina ollut naista ajallaan vaan häntäkin jouduttiin etsimään ja järjestämään lopulta asian käsittelylle lisäpäivä.
Syyttäjä vaati Hartikaiselle ja osalle muista tuomituista kovennusta tuomioihin, koska syyttäjän mukaan rikokset oli tehty osana järjestäytynyttä rikollisuutta. Hovioikeus hylkäsi kuitenkin koventamisperusteen ja katsoi, ettei rikoksia ollut tehty jengin lukuun. Cannonballin Kuopion osasto oli varsinaisesti perustettukin vasta osan rikosten jälkeen.
Hartikaisen lisäksi pitkän vankeustuomion sai kuopiolainen Teemu Karvonen, 32, joka tuomittiin kolmeksi vuodeksi vankeuteen törkeän ryöstön yrityksestä, kahdesta törkeän pahoinpitelyn yrityksestä, pahoinpitelystä ja ampuma-aserikoksesta. Hovioikeus ei muuttanut Karvosen rangaistuksen pituutta. Hovioikeus määräsi myös Karvosen pysymään vangittuna.
Käräjäoikeuden tuomiosta poiketen hovioikeudessa tuomion sai myös 41-vuotias nainen, joka tuomittiin oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamisesta kolmeksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen. Nainen oli lähetellyt uhkaavia viestejä Inkilänmäen ampumistapauksen todistajalle.
Syyttäjän mukaan nainen oli lähetellyt viestejä erään jengiläisen pyynnöstä, mutta hovioikeuden mukaan jäi avoimeksi, oliko viesteihin vaikuttanut joku muukin kuin ne lähettänyt nainen itse.
