Villeri kirjoitti: To Huhti 23, 2020 8:20 pm
Mustasurma kirjoitti: To Huhti 23, 2020 7:59 pm
Villeri kirjoitti: To Huhti 23, 2020 7:28 pm
Helsingin pormestarin rasismiksi todetuissa tautiluvuissa somalien koronasairastavuus oli yhdeksänkertainen muuhun väestöön verrattuna. Tänään alkoi ramadan, joka edeĺlyttää normaalisti yösyöntiparveilua. Mitenhän käy, nousevatko rasistiset koronaluvut uusiin sfääreihin?
Ruotsistahan kuulunut jotain samantyyppistä infoa, että mamuja sairastunut ja kuollut verrattain suuri määrä. Tämä tieto oli silloin, kun kuolleita oli muutama kymmenen. Jospa siinä on perää. Eikös usassakin afroilla ja latinoilla ollut suurempi kuolleisuus, tätä selitettiin tosin tuloeroilla, kun valkoisilla on siellä todennäköisemmin vara hoitoon.
Pohjolassa raha ei selitä. Ainakin ennen koronaa oli kunnia-asia, että uussuomalaisista, -ruotsalaisista jne pidettäisiin parasta mahdollista huolta. Lienee geeneissä syytä.
Ei se geeneistä ole kiinni vaan tapakulttuurista, jossa jokaista täytyy kätellä ja halata, ja säännöt nyt eivät perinteisesti kiinnosta paskan vertaa. Mutta ehkä edes kuolema saa kunnioittamaan sääntöjä.
Kun ajattelee, miten paljon iloa on riittänyt muutaman kymmenen tuhannen vähemmistöstä vuosisatojen aikana - joita totta kai oli lähipuistossa potkiskelemassa isolla porukalla palloa - niin jälkipoville vastaavia vähemmistöjä on vähintään kymmenkertaisesti. En tiedä, miksi tämä haluttiin tehdä jälkipolville, mutta tsori siitä.
Totta tuokin, säännöt on omat ja hygieniassa verrattain puutteita. Mutta nimenomaan on ollut osviittaa ja tullut tutkijoiltakin jo epäilyksiä, että geenit määrittävät miten sairastuu. Ja selvä juttuhan se on. Tässä esim uutinen, liekö jo ollutkin täällä;
https://yle.fi/uutiset/3-11282562
Tutkijaryhmän hypoteesi: Geenit saattavat määrittää miten pahasti sairastut koronaan
Tutkijat etsivät geeneistä tietoa, jonka avulla lääkärit voisivat valita potilaalle osuvimman hoidon ja ehkä lääkkeenkin.
Löytyisikö ihmisten geeneistä selitys sille, miten vakava koronavirusinfektiosta eri ihmisillä tulee? Tätä ei vielä tiedetä. Tutkijat kuitenkin uskovat, että geneettiset tekijät voivat vaikuttaa taudin yksilölliseen etenemiseen.
Tilastollisen genetiikan ja epidemiologian tutkija Andrea Ganna Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMMistä kollegoineen on aloittanut kansainvälisen yhteistyöprojektin(siirryt toiseen palveluun), jossa he etsivät koronaviruspotilaiden DNA-näytteistä yhteyksiä sairastumisalttiuteen ja taudin vaikeusasteeseen.
Suurimalla osalla ihmisistä taudin oireet ovat erittäin lieviä, ja vain jotkut viruksen saaneet sairastuvat vaikeaan keuhkokuumeeseen.
– Hypoteesimme on, että yksilöiden genetiikka voi selittää vaihtelua koronaoireissa. Me haluamme etsiä potilaiden DNA:sta mutaatioita, jotka voisivat selittää sitä, miten vakava taudista tulee, Ganna sanoo.
Tarkoitus on verrata vakavia oireita saaneiden, mutta ei riskiryhmiin kuuluvien potilaiden DNA:ta sellaisiin potilaisiin, joilla on vain vähäisiä tai ei lainkaan oireita.
– Vaihtelut ACE2-reseptorissa, jota koronavirus käyttää tunkeutuessaan solujen sisään, voi tehdä viruksen matkasta soluun joko vaikeamman tai helpomman, sanoo Science-lehdelle(siirryt toiseen palveluun) immunologi Philip Murphy, jonka laboratorio sai selville melko yleisen mutaation toisessa ihmisen solukalvon proteiinissa, joka tekee toisista ihmisistä erittäin vastustuskykyisiä HIVille.
Mahdollista löytää lääke koronaviruksen hoitoon
Projektin hyödyt näkyisivät niin lääkekehityksessä kuin potilaiden hoidon järjestämisessä.
– Tiedämme, että tietyt lääkkeet kohdistuvat tiettyihin geeneihin. Jos näissä geeneissä olevat mutaatiot liittyvät myös COVID-19-sairauden vaikeusasteeseen, on mahdollista, että tätä lääkettä voisi melko helposti ja nopeasti käyttää myös koronavirusinfektion hoitoon.
Jos taas ilmenee, että osalla ihmisistä on alhainen geneettinen riski saada vakavia oireita, tätä tietoa voitaisiin Gannan mukaan käyttää hoidon priorisointiin.
Dataa kerätään ympäri maailman
Ganna kollegoineen on pyytänyt biopankkeja, sairaaloita ja tutkimuslaitoksia ympäri maailman toimittamaan dataa koronaviruspotilaiden DNA-näytteistä. Kiinnostuneet laitokset voivat ilmoittautua mukaan aloitteen verkkosivuilla(siirryt toiseen palveluun).
Gannan ryhmä ei käsittele DNA-näytteitä vaan näytteiden lähettäjien esikäsittelemää geneettistä informaatiota, josta voi etsiä tietoa datatieteen menetelmin.
FIMMin johtaja Mark Daly on puolestaan luvannut, että FIMM tekee DNA:n genotyypityksiä ja analyysejä, jos jollain laitoksella ei ole resursseja tehdä sitä itse. Gannan ryhmä muokkaa DNA-tiedot yhtenäiseen muotoon ja julkaisee ne tiedeyhteisön saataville.
Maaliskuussa alkanut aloite on kerännyt jo kymmenkunta kumppania, lähinnä Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Mukana on myös FinnGen(siirryt toiseen palveluun), jolla on dna-näytteet ja terveystiedot viideltä prosentilta Suomen väestöstä.
Merkittävää yhteistyötä tehdään italialaisen Sienan yliopiston kanssa. Sienassa tutkijat keräävät näytteitä 11 sairaalasta Pohjois-Italiasta. Ensimmäiset näytteet tulevat FIMMiin kuukauden kuluessa.
Tutkimuksella on pohjoisitalialaiselle Gannalle myös henkilökohtainen merkitys.
– Olen kotoisin Lombardiasta, jossa koronavirustartuntoja on ollut eniten Italiassa. Tunnen ihmisiä, jotka ovat sairastuneet vakavasti, joten kyllä tässä on myös henkilökohtainen komponentti, hän sanoo.
Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL aloittaa oman kansallisen tutkimuksensa vakaville koronan oireille altistavista tekijöistä. Tutkimus osallistuu itsenäisenä tutkimuksena myös tähän kansainväliseen yhteistyöprojektiin.
Yle.fi
Aiheesta uutisoi myös American Association for the Advancement of Sciencen julkaisema tiedelehti Science Magazine.