MURHA.INFO

Cheers ja Kippis!

Täysin mätä poliisi jota tuskin vihreän langan ulkopuolelta kukaan kaipaa.

Taponen päästetty taas ääneen vanhaan malliin Hesarissa.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011110501.html

"Kirjoittaja on vieraileva esseisti.

HUOLI rikollisuuden lisääntymisestä ja turvattomuuden kasvusta valtasi suomalaiset äkillisesti 2000-luvun alussa. Muutos ajoittui Suomen kansainvälistymisen murroskohtaan. Erikoista oli, että rikollisuuden pelko kasvoi samaan aikaan, kun rikollisuus väheni. Tällainen ilmiö on tutkijoille tuttu. Sitä kutsutaan ”herkistymisen aikakaudeksi”.

Herkistymisen kausille tyypillistä on rikollisuuden alentunut sietoraja, aiempaa lievempien tekotapojen kriminalisointi sekä rangaistusten kiristäminen. Kun rikollisuus vähenee, uusia asioita määritellään rikoksiksi. Ilmiö kietoutuu tiiviisti politiikkaan.

Eduskunta päättää poliisin rahoituksesta, ja hallitusohjelma ja budjettiriihet määrittelevät poliisitoimen painopistealueet. Huolestuneet kansalaiset äänestävät puolueita, joiden arvioidaan kykenevän huolehtimaan turvallisuudesta parhaiten. Siten myös poliisin rahoitus on sidoksissa kansalaisten turvallisuudentunteeseen ja rikollisuutta koskeviin huoliin. Kasvavan rikollisuuden aikana rahoituksen ja toimivaltuuksien lisäämistä on helpompi perustella kuin laskevan rikollisuuden aikana.

IHMISTEN mielipiteitä muokataan julkisessa keskustelussa. Nykyään lähes kuka tahansa voi osallistua rikollisuuskeskusteluun oman arvomaailmansa pohjalta. Myös poliisi on aktiivinen keskustelija.

Vuoden 2023 eduskuntavaalien alla poliisi viesti julkisuudessa huoltaan siitä, riittääkö poliisin rahoitus pitämään suomalaiset turvassa rikollisuudelta. Poliisiammattikorkeakoulussa vuonna 2022 tehdyn selvityksen mukaan poliisipäälliköt näkivät poliisin vaikuttajaviestinnän olevan keskeinen osa ”poliittista vaikuttamista, kuten rikosilmiöitä ja poliisin rahoitusta koskevaa keskustelua”.

Erityisesti katujengit nousivat poliisin viestinnässä suomalaisten turvallisuuden keskeiseksi uhaksi, jonka torjuntaan haettiin rahoituslupauksia tulevilta hallituspuolueilta. Poliisin ja nykyisten hallituspuolueiden saavuttama yhteisymmärrys kietoi yhteen poliisin viestinnän katujengi- ja nuorisorikollisuudesta sekä lupauksen poliisin rahoituksen lisäämisestä. Syntyi hallitusohjelma, jossa päätettiin lisätä poliisien määrä 8 000:aan ja kiristää katujengirikollisuuteen liittyviä rangaistuksia.

HALLITUKSEN esityksessä katujengillä tarkoitetaan ”useasta henkilöstä muodostuvaa pysyväisluonteista ryhmää, johon kuuluvat henkilöt harjoittavat yhdessä ja toistuvasti rikollista toimintaa, jolla on olennaisia vaikutuksia yleisten paikkojen järjestykseen ja turvallisuuteen.”

Määritelmän epämääräisyys – esimerkiksi ryhmän rajaamaton koko ja mahdollisen rikollisen toiminnan laaja kirjo – jättää poliisille paljon tulkinnanvaraa päättää, mihin toimenpiteet kohdennetaan.

Yleistä järjestystä ja turvallisuutta vaarantavat rikokset kattavat laajan kirjon päihde- ja vahingontekorikoksista aina vakaviin väkivaltarikoksiin. Katujengin määritelmän laveus tarjoaa mahdollisuuden ulottaa kontrollitoimenpiteet laajaan joukkoon ihmisiä.

KATUJENGIRIKOLLISUUTEEN liittyvän lainsäädännön tavoitteena ei ole suitsia mitä tahansa katurikollisuutta. Tämän vuoksi määritelmään on lisätty poliisin havaintoja siitä, millaisia yleisiä piirteitä katujengiin liitetään. Niitä ovat nuori ikä ja ulkomaalaistaustaisuus. Myös hallituksen esityksessä sanotaan, että ”katujengitoiminnassa tehtyjä rikoksia koskeva koventamisperuste sekä siitä seuraava rangaistusten ankaroituminen ja rangaistuksen kielteiset vaikutukset kohdistuisivat etupäässä ulkomaalaistaustaisiin henkilöihin”.

Rikollisuustutkijat puhuvat turvallisuuden ”poliittisesta paradoksista”, jossa ihmiset jaetaan potentiaalisiin vihollisiin ja liittolaisiin. Turvallisuuden käsite kapenee, kun ”toiset” määritellään turvallisuusuhaksi. Maahanmuuton torjumisen on myös nähty liittyvän tarinaan kansallisten rajojen puolustamisesta, jossa korostetaan ulkomaalaistaustaisuutta suhteessa muuhun yhteiskuntaan.

Katujengejä koskeva keskustelu keskittyy ulkomaalaistaustaisten nuorten suomalaisnuoriin kohdistamaan väkivaltaan. Se on johtanut siihen, että ryhmissä aikaa viettävät ulkomaalaistaustaiset nuoret leimataan katu- tai nuorisojengeiksi. Poliisin työssä tämä näkyy siinä, että poliisin ja nuorten kohtaamisiin on tullut lisää jännitteitä ja ulkomaalaisnuoria eristetään vankiloissa ilman perusteita.

HUOLI nuorisorikollisuudesta nousee tyypillisesti aaltoina. Katujengejä on etsitty Suomesta ennenkin. Aikaisemmin poliisi on nojannut asian selvittämisessä eurooppalaiseen viisikohtaiseen määritelmään. Yksi tärkeä kriteeri määritelmässä on, onko maassa asuinalueita, joita jokin porukka pitäisi vallassaan. Suomessa sellaisia ei todellisuudessa ole.

Poliisin katujengialueeksi määrittelemän alueen koulujen oppilaat eivät vuonna 2023 edes tunnistaneet jengejä omalla asuinalueellaan. Sen sijaan 91 prosenttia 922 oppilaasta koki asuinalueensa turvalliseksi.

KADUILLA tapahtuu väkivaltaa, josta kuuluu saada rangaistus. Etenkin suurten kaupunkien kaduilla nuoret saattavat käyttäytyä väkivaltaisesti, käydä huumekauppaa ja varastaa kaupoista. Jopa ala-asteikäiset lapset jäävät aika-ajoin kiinni huumausaineiden myynnistä. Tällöin heräävät helposti vaatimukset kurin ja järjestyksen palauttamisesta kaduille.

Vaatimusten keskiössä on usko kontrollin ja rangaistusten rikoksia vähentävään voimaan. Rikosten taustalla olevat syyt tulisi kuitenkin huomioida, sillä sama lääke ei sovi kaikkiin oireisiin. Esimerkiksi nuorten väkivaltaan on voitu vaikuttaa poliisin, muiden viranomaisten, järjestöjen ja kaupunkilaisten ennaltaehkäisevillä yhteistyörakenteilla.

Helsinki tunnettiin aiemmin nuorisoväkivallan osalta maan väkivaltaisimpana kaupunkina, mutta vuosien 2012–2023 vahvan yhteistyön kaudella Helsingin sijoitus romahti alle kansallisen keskiarvon.

Nyt tämä hyvä kehitys on uhattuna. Syksyllä 2024 Helsingin poliisi jätti yhteistyörakenteet, lopetti ennaltaehkäisevän toiminnan ja siirsi toimintansa painopisteen valvontaan ja rikosten tutkintaan. Poliisihallituksen mukaan taustalla oli ”poliittinen päätöksenteko ja siihen liittyvä tahto”.

POLIISIN toiminta, vaikuttajaviestintä ja rahoitus ovat vahvasti sidoksissa poliittisiin päätöksiin ja julkiseen mielipiteeseen. Rikollisuus on vähentynyt, mutta puhe rikollisuudesta on lisääntynyt. Samalla rikollisuuden käsitteitä on laajennettu. Katujengirikollisuuden käsitteen epämääräisyys, sen laaja tulkinnanvaraisuus ja vallalla oleva maahanmuuttopolitiikka altistavat ulkomaalaistaustaiset nuoret muita tiukemmalle kontrollille.

Poliisin tekemä ennaltaehkäisevä yhteistyö on ollut keskeistä nuorisoväkivallan torjunnassa. Poliittisten päätösten vaikutukset poliisin toimintaan ja painopisteisiin voivat kuitenkin muuttaa tilannetta nopeasti.

Se on huolestuttava kehityssuunta, sillä poliisin toiminnan ja yhteiskunnan turvallisuuden ylläpitämisen tulee perustua perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen sekä kaikkien väestöryhmien oikeudenmukaiseen ja yhdenvertaiseen kohteluun.

Kirjoittaja on entinen ylikomisario,joka toimii nykyään turvallisuusalan asiantuntijana."

Taposen valheet ovat kuin suoraan ruotsalaisen sosialistin puheista 1990-luvulta. Kuinka ollakaan, ja kaikista varoituksista huolimatta, Ruotsi on Euroopan rikostilastoissa kärjessä. Ruotsin esimerkki osoittaa, että rikoksiin puuttumisen kynnys pitää olla matalampi, ei korkeampi, järjestäytyneiden jengien torjumiseksi. Taponen esittää tilanteen nyt kuten on esittänyt aikaisemmin viimeiset 15 vuotta. Mikään reaalimaailman fakta ei ole muuttanut vanhaa päähänpinttymää, jonka tuottamaa paskaa hänet pyydettiin jälleen levittämään Hesarin sivuille.

Esseistin kirjoitus sisältää jälleen tuttua sumutusta ja vanhoja valheita, joiden tarkoituksena on hämärtää katujengirikollisuuden olemassaoloa. Sitä samaa, millä Taponen sai Helsingin sosialistien mitalin. Oikeilta poliiseilta olemme kuulleet ihan toisenlaista tilannekuvaa, mutta heitä harvemmin päästetään ääneen, ei ainakaan Hesarin tai Ylen toimituksen pyynnöstä.

On suurta typeryyttä viitata toistuvasti katujengin määritelmään. Ylimielinen ex-poliisi Taponen on päättänyt itse oman määritelmänsä jengille, joka tukee hyvin SDP:n tuottamaa propagandaa.

Taponen ohittaa sen seikan, ettei kukaan katujengin jäsen kutsu itseään katujengiläiseksi. Ilmeisesti Taponen uskoo katujengejä olevan olemassa vasta kun mamut niin sanovat. Mutta kutsuisiko rikollinenkaan itseään rikolliseksi, jos se johtaisi kiinnijäämiseen?

Vasemmistoliiton Helsingin Kuntavaaliehdokas Elina Vainikainen ottaa kantaa Tapos-keissiin otsikolla "Suomi ei ole Ruotsin tiellä":

"Helsingin Sanomat julkaisi eilen entisen ylikomisarion Jari Taposen erinomaisen esseen nuorisorikollisuudesta. Esseen olennainen huomio oli se, miten poliisi on ohjannut keskustelua voimakkaasti pyrkien maalaamaan rikollisuudesta kuvaa, joka ei kaikilta osin pohjaa todellisuuteen, liioittelee ongelmia ja on käsitteellisesti epämääräistä. En voi välttyä ajattelemasta, että julkista keskustelua ovat ohjanneet myös kokemukset länsinaapurista: Ruotsissa katujengit ovat ihan oikea ongelma, ja poliisi on halunnut tiettyjen poliittisten ryhmien tuella lietsoa paniikkia meilläkin.

Kirjoitin taannoin yhdessä dosentti Jaana Lähteenmaan kanssa Vasemmistofoorumille blogisarjan, jossa tarkastelimme nuorisorikollisuutta eri tulokulmista. Yksi pohdintamme aihe oli se, onko Suomi nuorisorikollisuuden suhteen "Ruotsin tiellä". Yksiselitteinen vastaus tähän kysymykseen on ei. Syyt tälle ovat moninaiset, ja ne on tärkeä tiedostaa jo siksikin, että osaamme ehkäistä ongelmien eskaloitumista jatkossakin. Voimme myös ottaa oppia muista maista ja jättää siellä tehdyt virheet toistamatta.

Kenties tärkein syy Suomen vähäiselle jengiytymiselle on kaavoitus- ja asuntopolitiikka - ja tämä on äärettömän tärkeä aihe näin kuntavaaleihin mentäessä. Suomessa on suosittu sosiaalista sekoittamista eli rakennettu samoille alueille niin kovan rahan asuntoja, vuokrakämppiä kuin tuettua asumista. Ruotsissa näin ei ole toimittu, mikä on johtanut huono-osaisuuden keskittymiin ja ihmisryhmien irtaantumiseen toistensa todellisuuksista. Toisekseen Suomessa on panostettu koulutukseen eri tavalla. Ruotsissa sallittiin yksityiskoulut jo 90-luvulla, mikä on johtanut opetuksen laadun heikkenemiseen ja osaamisen eriytymiseen. Koulushoppailu on Ruotsissa aivan eri tasolla kuin Suomessa. Koulun rooli ennaltaehkäisevässä työssä on tutkimusten mukaan valtava, ja koulupudokkuutta pidetään isona riskitekijänä rikollisuudelle. Lisäksi panostukset oppilashuoltoon ja muihin tukitoimiin helpottavat varhaista puuttumista.

Ylipäätään paras lääke nuorisorikollisuuden ehkäisyyn on vahva hyvinvointivaltio, jossa jokaisesta pidetään huolta eikä kukaan tipu turvaverkkojen ulkopuolelle. Ruotsissa tässä ei ole kansankoti-imagosta huolimatta onnistuttu, ja tulokset näkyvät. Ei tehdä täällä samoja virheitä, vaan panostetaan yhtäläiseen hyvinvointiin, koulutukseen, ennaltaehkäisyyn ja tarvittaessa kevyisiin puuttumiskeinoihin, kuten ns. ankkuritoimintaan, jossa viranomaiset toimivat yhdessä auttaen nuorta pois rikosten parista."

fojasol kirjoitti: Ke Maalis 26, 2025 12:36 am Vasemmistoliiton Helsingin Kuntavaaliehdokas Elina Vainikainen ottaa kantaa Tapos-keissiin otsikolla "Suomi ei ole Ruotsin tiellä":

"Ylipäätään paras lääke nuorisorikollisuuden ehkäisyyn on vahva hyvinvointivaltio, jossa jokaisesta pidetään huolta eikä kukaan tipu turvaverkkojen ulkopuolelle. Ruotsissa tässä ei ole kansankoti-imagosta huolimatta onnistuttu, ja tulokset näkyvät. Ei tehdä täällä samoja virheitä, vaan panostetaan yhtäläiseen hyvinvointiin, koulutukseen, ennaltaehkäisyyn ja tarvittaessa kevyisiin puuttumiskeinoihin, kuten ns. ankkuritoimintaan, jossa viranomaiset toimivat yhdessä auttaen nuorta pois rikosten parista."

Ei voi muuta kuin nauraa taas näille vassareiden hullutuksille

Jos ei paljon rikkaammassa Ruotsissa pystytä enempää panostamaan "hyvinvointivaltioon" niin mitenkäs sitten Suomessa jolla on maailman pienin talouskasvu ilman tulevaisuuden näkymiä ja joka on täyttä päätä menossa konkurssiin ? Mistä rahat ? Kohta kun ei ole edes tätäkään vähää mitä nyt on jakaa.

"Helsingin Sanomat julkaisi eilen entisen ylikomisarion Jari Taposen erinomaisen esseen nuorisorikollisuudesta.--- pyrkien maalaamaan rikollisuudesta kuvaa, joka ei kaikilta osin pohjaa todellisuuteen, liioittelee ongelmia ja on käsitteellisesti epämääräistä. En voi välttyä ajattelemasta, että julkista keskustelua ovat ohjanneet myös kokemukset länsinaapurista: Ruotsissa katujengit ovat ihan oikea ongelma, ja poliisi on halunnut tiettyjen poliittisten ryhmien tuella lietsoa paniikkia meilläkin."

Ohoh! "Ruotsissa katujengit ovat ihan oikea ongelma", tulee tunnustus. Mutta meillä ei, tämähän on ihan lintukoto. Mukavaa yhdessäoloa. Meillä EI ole mitään ongelmia. Paitsi tietysti natsit ja natsipoliisit.


"--- Yksi pohdintamme aihe oli se, onko Suomi nuorisorikollisuuden suhteen "Ruotsin tiellä". Yksiselitteinen vastaus tähän kysymykseen on ei. Syyt tälle ovat moninaiset, ja ne on tärkeä tiedostaa jo siksikin, että osaamme ehkäistä ongelmien eskaloitumista jatkossakin. Voimme myös ottaa oppia muista maista ja jättää siellä tehdyt virheet toistamatta."

"Yksiselitteinen vastaus tähän kysymykseen on ei. Syyt tälle ovat moninaiset", aikas oksymoronin heitti.
"Voimme myös ottaa oppia muista maista ja jättää siellä tehdyt virheet toistamatta." Mistä muista maista me voidaan ottaa oppia, mitkä ovat onnistuneet välttämään ne virheet? Tarkoitatko kenties Viroa, Puolaa, muutamaa itäeuroopan maata? Hei, se teidän vihollispuolueenne juurikin yrittää välttää ne virheet toistamatta. Vaikka vähän myöhäistä se jo on.


"Kenties tärkein syy Suomen vähäiselle jengiytymiselle on kaavoitus- ja asuntopolitiikka - --- Suomessa on suosittu sosiaalista sekoittamista eli rakennettu samoille alueille niin kovan rahan asuntoja, vuokrakämppiä kuin tuettua asumista. Ruotsissa näin ei ole toimittu, mikä on johtanut huono-osaisuuden keskittymiin ja ihmisryhmien irtaantumiseen toistensa todellisuuksista."

Näin me ihmisryhmät kuitenkin irtaannutaan toistemme todellisuuksista. Joillakin paikkakunnilla on päiväkotiryhmiä joista 90% lapsista on S2:sia. Ja hauska nimitys tuo "huono-osaisuuden keskittymät". Onko huono-osaisuus joku uusi synonyymi käsitteelle jossa "uusiopopula vaan jostain kumman syystä keskittyy etnisesti samankaltaisien kanssa samoille asuinalueille" siitä rakkaasta kaavoituspolitiikastanne huolimatta?


"Toisekseen Suomessa on panostettu koulutukseen eri tavalla. Ruotsissa sallittiin yksityiskoulut jo 90-luvulla, mikä on johtanut opetuksen laadun heikkenemiseen ja osaamisen eriytymiseen. Koulushoppailu on Ruotsissa aivan eri tasolla kuin Suomessa. Koulun rooli ennaltaehkäisevässä työssä on tutkimusten mukaan valtava, ja koulupudokkuutta pidetään isona riskitekijänä rikollisuudelle. Lisäksi panostukset oppilashuoltoon ja muihin tukitoimiin helpottavat varhaista puuttumista."

Ruotsissa siis sallittiin yksityiskoulut, jolloin vähänkin kykenevämmät kantaruotsalaiset laittoivat penskansa sellaiseen kouluun jossa ei paljoa uusruotsalaisia ollut. (Sitä nimitetään toisissa yhteyksissä aivovuodoksi.) Yleiskoulun laadullinen taso siis todellakin heikkeni tilastollisesti, huomattavasti! Osaaminen eriytyi. Niin. Tässä siis uhrattiin tavis kantaruotsalaisten joilla ei ollut varaa laittaa lastaan vähän parempiin kouluihin, heidän lapsiensa oppimisympäristön ja oppimisen huomattava heikkeneminen, monikulttuuriusaatten alttarille.


"Ylipäätään paras lääke nuorisorikollisuuden ehkäisyyn on vahva hyvinvointivaltio, jossa jokaisesta pidetään huolta eikä kukaan tipu turvaverkkojen ulkopuolelle. Ruotsissa tässä ei ole kansankoti-imagosta huolimatta onnistuttu, ja tulokset näkyvät. Ei tehdä täällä samoja virheitä, vaan panostetaan yhtäläiseen hyvinvointiin, koulutukseen, ennaltaehkäisyyn ja tarvittaessa kevyisiin puuttumiskeinoihin, kuten ns. ankkuritoimintaan, jossa viranomaiset toimivat yhdessä auttaen nuorta pois rikosten parista."

På finska: Te ruattalaiset ette onnistuneet. Sattuuhan näitä. Mutta me suomalaiset tässä tehtävässä [mitä ei pitänyt olla edes olemassa] me onnistutaan! Tekemällä ne samat virheet! Ja tuhoamalla siten meidänkin hyvinvointivaltio!


Edit: Tämä on koomista jo. Nyt vasta huomasin että koko tuon vuodatuksen taustalla oli sanoma että Taposen oppien mukaista jengiytymistä ole olemassakaan. Kun me ollaan Suomessa hoidettu tää niin fiksusti. Mutta sitten kuitenkin etsitään "syytä Suomen vähäiselle jengiytymiselle". Eli vähäistä jengiytymistä sitten kuitenkin on?

No onneksi tuo ehdokas ei ole pääsemässä läpi Helsingissä...

Kyllä tää nyt kovasti katujengiltä kuulostaa...

Poliisi: Helsingissä paljastui tilattu murhasuunnitelma – Lassilassa tulitettiin ikkunaa, Vantaalta löytyi pommi

Poliisi epäilee, että Ruotsista värvättiin ihmisiä ampumaan sivullisten ihmisten asuntoa. Ampumisessa oli avustamassa suomalaisia henkilöitä.

9:50 • Päivitetty 11:03

Helsingin poliisi ja keskusrikospoliisi kertovat paljastaneensa laajan huumausainerikoskokonaisuuden, johon liittyy epäilty tilattu murhan yritys.

Tilaustyössä on poliisin epäilyn mukaan kyse huumausaineista alkaneesta riidasta. Sen seurauksena epäilty tai epäillyt ovat värvänneet Ruotsista ihmisiä ampumaan helsinkiläistä asuntoa. Teossa oli poliisin mukaan avustamassa suomalaisia, ja yksityiskohdista sovittiin pikaviestipalveluissa.

Poliisi sai 24. elokuuta 2024 hälytyksen Helsingin Lassilasta. Ilmoituksen mukaan joku oli ampunut useita kertoja kohti yksityisasuntoa. Kukaan ei loukkaantunut ampumisessa.

Poliisi otti kiinni useita henkilöitä seuraavina päivinä. Ampumiseen liittyen erilaisista rikoksista on epäiltynä 11 henkilöä. Heistä kolme ruotsalaista on edelleen vangittuna.
:
:

https://yle.fi/a/74-20152151

Uutista lyhennetty. Tapauksesta on oma ketju
-NILS-

Vihreis on kyllä hyvin hämmentävää porukkaa ollut aina. Oula Silvennoisella pakkomielle äärioikeisto ongelmiin, vaikka se on hyvin pieni marginaali ryhmä. Taposella taasen outo valkopesu päivänselvissä asioissa, ja täysin moraalittomasti puhuu omaa ammattikuntaansa vastaan. Ai niin yks juttu vihreistä: https://www.youtube.com/watch?v=cOP9K36HOmg

Taposen mukaan hänet savustettiin ulos poliisista. Hän ehti toimia poliisissa yli 30 vuotta. Viime vuosina hän työskenteli pitkään ennaltaestävän työn vetäjänä Helsingin poliisilaitoksella.

– Ensin minut savustettiin siitä pois, sen jälkeen rajoitettiin työtehtäviä, kiellettiin viestintä ja lopulta minulle osoitettiin muita työtehtäviä. Savustukselta se vahvasti vaikuttaa