MURHA.INFO

Jukka50 kirjoitti: Su Loka 25, 2020 10:22 pm Kyllä täytyy olla sairasta porukkaa, kun isketään heikompiin! Perkele!

YRITYKSILLE myydään erityisiä kyberturvallisuus­vakuutuksia. Yhdysvaltojen vakuutusalan kattojärjestön mukaan osa vakuutuksista korvaa kiristäjien vaatimat lunnaat.

Tavallisesti asiasta ei julkisesti keskustella, jotta kukaan ei tulisi kannustaneeksi kiristäjiä heidän toimissaan.

Harmaasusi kirjoitti: Ma Loka 26, 2020 9:49 am Mulla on teoria siitä, miksi viive murron jälkeen kiristyksen aloittamiseen on ollut niin pitkä.
Tekijä on nuori. Hän on ollut vielä suhteellisen kokematon nörtti tajutessaan, mitä sai murrossa käsiinsä. Hän on ymmärtänyt, että nyt on isot mahdollisuudet kaikenlaiseen, mutta hänellä ei ole ollut vielä keinoja toteuttaa suunnitelmiaan. Hän on tarvinnut aikaa siihen, että on opetellut keinot käyttää netin suomia pimeitä suojauksia jne.

ammattiamatööri kirjoitti: Ma Loka 26, 2020 10:08 am Mutta toki se kunnon stressitesti on nyt vasta menossa / edessä. Eli nyt testataan sitten mikä on tämä kaveri miehiään kun on saanut koko Suomen kovimmat IT-ammattilaiset käytännössä peräänsä

Harmaasusi kirjoitti: Ma Loka 26, 2020 9:49 am Tämän vuoden puolella hän sitten oli jo niin taitava, että tiesi voivansa pian aloittaa varsinaiset toimet. Viime toukokuussa tekijä laittoi pystyyn sen smileupjotakin-saitin, josta sitten nyt lähetti ne kiristysviestit.

aumari kirjoitti: Ma Loka 26, 2020 10:46 am Ei tietomurron tekijä itse välttämättä ole kiristäjä, hän on voinut myydä tiedot eteenpäin. Ei tiedetä kuinka monta siirtoa tiedoille on tehty jäljittämisen vaikeuttamiseksi.

Harmaasusi kirjoitti: Ma Loka 26, 2020 9:49 am Mulla on teoria siitä, miksi viive murron jälkeen kiristyksen aloittamiseen on ollut niin pitkä.
Tekijä on nuori. Hän on ollut vielä suhteellisen kokematon nörtti tajutessaan, mitä sai murrossa käsiinsä. Hän on ymmärtänyt, että nyt on isot mahdollisuudet kaikenlaiseen, mutta hänellä ei ole ollut vielä keinoja toteuttaa suunnitelmiaan. Hän on tarvinnut aikaa siihen, että on opetellut keinot
käyttää netin suomia pimeitä suojauksia jne. Ehkä ollut jopa jossain nörttikoulussa opiskelemassa tämän ajan. Välillä hän on murtautunut uudelleen tarkistaakseen, että suojaukset ovat edelleen yhtä kehnot kuin aeimminkin, ja ehkä tehnyt jotakin-jotakin mistä mulla ainakaan ei ole tätä kirjoittaessa ideaa mitä se voisi olla.
Tämän vuoden puolella hän sitten oli jo niin taitava, että tiesi voivansa pian aloittaa varsinaiset toimet. Viime toukokuussa tekijä laittoi pystyyn sen smileupjotakin-saitin, josta sitten nyt lähetti ne kiristysviestit. Joku tässä ketjussa osasi kertoa, että kyseistä sivustoa ei toukokuisen perustamisensa jälkeen ollut käytetty lainkaan ja hämmästeli, ettei se näytä varsinaisesti kiristysviestien lähetysalustalta. Kävin tuolloin katsomassa ja näin on.
Kesän ajan kannatti odottaa. Ehkä piti vielä opetella joitakin mitä lie temppuja. Nyt syksyllä tekijä sitten koki olevansa valmis pistämään pyörät pyörimään.

Jos minun tehtäväni olisi selvittää rikosta, kampaisin nörttioppilaitokset läpi ja tsekkaisin tiedot opiskelijoista yksi kerrallaan (oletuksella, että tekijä on suomesta). Tekijän on pakko olla ollut jossakin vaiheessa viimeisen viiden vuoden aikana ainakin jonkin aikaa opiskelijana jossakin, koska ihan täysin itseoppineen en usko kykenevän tekoon. Uskon siis, että tekijä on opiskellut alaa, hekumoinut tulevalla ja valmistellut tekoaan tämän ajan.

Ultimaratio kirjoitti: Ma Loka 26, 2020 10:08 am Ei mitään faktapohjaa, mutta mietin olisko mahdollista että tässä on taustalla sama tyyppi joka teki tämän viimeaikoina otsikoissa olleen Nordeakällin. Sekä Nordean tapauksessa, että tässä oli amatöörimäisiä virheitä ja pyritty hyödyntämään Tor-lautaa että kryptovaluuttoja. Tekijällä ei myöskään Nordea keisissä ollut minkäänlaista inhmillisyyttä muita kohtaan ja hänen tiedetään olevan vapaalla sekä rehentelevän rikoksellaan. Miten olis?

Tarkastaja Levisi kirjoitti: Ma Loka 26, 2020 10:06 am Vastaamon hallitus on koko lailla Interan miehittämä ollut marraskuusta 2019.
Myös Interan sijoittajaporukoiden on pitänyt tietää silloin tietovuodoista.

https://www.finder.fi/Hyvinvointipalvel ... ot/1970167

Hallitus
Tuomas Sakari Kahri, hallituksen puheenjohtaja (11/2019)
Näytä roolit muissa yrityksissä (9)
Tuomas Elo Sarkola, hallituksen jäsen (11/2019)
Näytä roolit muissa yrityksissä (8)
Tomi Henrik Terho, hallituksen jäsen (11/2019)
Näytä roolit muissa yrityksissä (10)
Antti Olavi Ylikorkala, hallituksen jäsen (11/2019)
Näytä roolit muissa yrityksissä (4)

Vastaamon perustajat saivat viime vuonna miljoonapotin – vuoden 2020 tärkeiden asioiden listalla oli ”IT Kotipesä kuntoon”

Iltalehti 25.10.2020 klo 20:21

Pääomasijoittaja Intera Partners osti viime kesänä enemmistön nopeasti kasvaneesta psykoterapiaketjusta, joka lupasi pysyä perheyrityksenä.
Psykoterapiakeskus Vastaamo joutui tietomurron ja kiristyksen uhriksi.

Nina ja Ville Tapio, äiti ja poika, omistivat vielä viime vuoden keväällä perustamansa yrityksen osakkeista 86 prosenttia. Loput Vastaamosta omisti isä, Perttu Tapio.

Tapiot tekivät kesällä 2019 sievoisen tilin, kun suomalaisiin ja ruotsalaisiin yrityksiin sijoittava Intera Partners osti enemmistön Vastaamon osakkeista. Intera omistaa nyt 71,25 prosenttia Vastaamosta. Ville ja Nina Tapio omistavat loput 28,75 prosenttia.

Ville Tapio on Vastaamon toimitusjohtaja.

Kauppahintaa ei julkistettu, mutta Tapion perhe sai osakkeistaan sievoisen summan.

Intera omistaa hankkimansa osakkeet holdingyhtiö PTK Hallinto Oy:n kautta, jonka taseessa on 10,5 miljoonan euron edestä omistuksia.

PTK Hallinto Oy omistaa kahden yhtiön osakkeita, joista toinen on Vastaamo, ja toinen vastaperustettu holdingyhtiö – johon Vastaamoa ollaan sulauttamassa konsernirakenteen yksinkertaistamiseksi.

Fuusiosuunnitelman mukaan Suomen ensimmäinen psykoterapiaketju jatkaa toimintaansa Vastaamon nimellä myös fuusion jälkeen.
Sijoittajana myös Suomen valtio

Intera Partners on sijoittanut Vastaamoon pääomarahaston kautta, jonka suurimmat sijoittajat ovat tanskalainen eläkejätti Industriens Pension, julkisen sektorin eläkkeitä Suomessa hoitava Keva sekä valtiovarainministeriön ohjauksessa ja valvonnassa oleva Valtion Eläkerahasto.

Industriens Pension ja Keva ovat mukana 40 miljoonan euron panostuksella, Valtion Eläkerahasto 30 miljoonalla eurolla.

Intera Fund III -nimiseen rahastoon ovat sijoittaneet myös eläkevakuutusyhtiöt Ilmarinen ja Elo, ruotsalainen eläkerahasto AP6 sekä Suomen valtion kokonaan omistama pääomasijoitusyhtiö Suomen Teollisuussijoitus Oy.

Keva on Intera Fund III -rahaston suurin sijoittaja tanskalaisen eläkejätin kanssa.Keva on Intera Fund III -rahaston suurin sijoittaja tanskalaisen eläkejätin kanssa.

Intera kertoo etsivänsä sijoituskohteiksi suomalaisia ja ruotsalaisia yrityksiä, joiden liikevaihto on 10–200 miljoonaa euroa. Yhtiö kertoo keskittyvänsä yritysten kasvun vauhdittamiseen.

Tapiot vakuuttivat maaliskuussa 2017 Helsingin Sanomien haastattelussa, että Vastaamo jatkaa perheyrityksenä, eikä tarkoituksena ole kasvattaa yritystä.

Vastaamo on kasvattanut liikevaihtonsa viidessä vuodessa kolmesta miljoonasta eurosta lähes 14 miljoonaan euroon.

Viime vuonna yhtiö teki tappiota 429 000 euroa, mutta toissa vuonna voittoa kertyi 491 000 euroa ja vuotta aiemmin 432 000 euroa.

Vuosina 2014–2018 Vastaamo teki voittoa yhteensä 1,2 miljoonaa euroa.

Vuonna 2018 Vastaamo maksoi omistajilleen (Tapioille) osinkoa yhteensä 213 000 euroa.

Itse kehitetty tietojärjestelmä

Psykoterapiakeskus Vastaamo kertoi keskiviikkona joutuneensa tietomurron ja kiristyksen uhriksi. Tämänhetkisen tiedon mukaan tietomurron kohde oli yhtiön asiakasrekisteri marraskuussa 2018.

Myöhään lauantai-iltana Vastaamo tiedotti, että yhtiön järjestelmiin on tunkeuduttu myös toisen kerran. Toinen tietomurto sijoittuu marraskuun lopun 2018 ja maaliskuun 2019 väliseen aikaan.

– Tiedossamme ei ole, että tässä yhteydessä tietokanta olisi varastettu, mutta on mahdollista, että yksittäisiä tietoja on tarkasteltu tai kopioitu tuossa aikavälissä, kerrotaan Vastaamon tiedotteessa.

Vastaamon potilas- ja asiakastietojen tietosuojaselosteen mukaan hoidollista potilastietoa käsitellään vain Vastaamon potilastietojärjestelmässä, joka on yhtiön itsensä kehittämä.

Toimitusjohtaja Ville Tapio kertoi yhtiön kehittämästä potilastietojärjestelmästä Kauppalehdessä tammikuussa 2017.

– Olemme itse kehittäneet järjestelmän, jossa koko putki asiakashankinnasta ajanvarauksiin, resurssien hallintaan, laskutukseen ja raportointiin on digitalisoitu, Tapio kertoi lehdelle.

Tapio kertoi olevansa 5,6 miljoonan euron liikevaihdon edellisenä vuonna tehneen Vastaamon ainoa hallinnollinen henkilö.
”Kotipesä kuntoon”

Vastaamon hallituksen kokouspöytäkirja tammikuulta 2020 paljastaa, että yhtiön it-asiat eivät ole olleet kaikilta osin tip top -kunnossa, ja asia oli hallituksen tiedossa.

Hallituksen kokouksessa päätettiin yhtiön strategisista prioriteeteista ja tavoitteista vuodelle 2020. Tärkeiden asioiden listalla on neljäntenä ”IT Kotipesä kuntoon”.

Vastaamon hallituksen puheenjohtajan Tuomas Kahrin mukaan kirjauksessa ei ole mitään poikkeuksellista ja se koskee muun muassa mobiiliapplikaatiota, joka on ollut tarkoitus saada käyttöön tämän vuoden aikana.

Kahrin mukaan yhtiö on pyrkinyt kehittämään asiakkaiden palvelua parantavia järjestelmiä tänä vuonna.

– Olemme olleet tämäntyyppisissä asioissa isompia terveyspalvelualan toimijoita jäljessä ja niitä on pyritty laittamaan kuntoon, Kahri sanoo.

Kahrin mukaan pöytäkirjan kirjauksella viitataan yrityksen kaikkiin it-asioihin, mukaan lukien tietojärjestelmiin.

– Aina on tarkoitus päivittää kaikkia järjestelmiä. Siinä kirjauksessa ei ole mitään poikkeuksellista.

Kahri edustaa Vastaamon hallituksessa yhtiön pääomistajaa Intera Partnersia.

Iltalehti ei tavoittanut sunnuntaina Ville Tapiota ja Nina Tapiota kommentoimaan.

Joku katseli Saaran potilastietoja terveyskeskuksessa, jossa hän ei ole koskaan asioinut - ”hälytyskelloni kilkattavat”
25.01.2018 klo 6:39

Kanta-arkiston tietosuoja on herättänyt huolta myös terveysoikeuden professorissa. 55-vuotias Saara ei saanut Raision terveyskeskuksesta vastausta kysymykseensä siitä, kuka on katsonut hänen potilastietojaan.

• Turkulainen Saara ei saanut terveyskeskukselta tietoa siitä, kuka on katsonut hänen potilastietojaan.

• Valvirasta todetaan, että laki velvoittaa antamaan tiedot asiakkaalle hänen niitä pyytäessään.

KUVA: Saara ei saanut terveyskeskukselta tietoa siitä, kuka oli katsonut hänen potilastietojaan, vaikka lain mukaan hänellä on oikeus tietoon. INKA SOVERI

Turkulainen Saara, 55, (nimi muutettu) on pettynyt suomalaisen terveystiedot kokoavan Omakannan tietoturvaan. Hän ei ole saanut vastausta siihen, kuka on katsonut hänen tietojaan terveyskeskuksessa, jonka asiakas hän ei ole koskaan ollut.

Saara tarkisti Omakannasta, kuka on katsellut hänen potilastietojaan.

- Kaikki oli muuten ok, mutta Raision terveyskeskuksen tiirailu kahdesti kesäkuussa 2016 hälytti.

Syyllisenä sijainen?

Saara alkoi selvittää, kuka on tutkinut hänen tietojaan.

- Tein Raision terveyskeskukseen lokitietokyselyn. Sain vastauksen, että eivät he tiedä, kuka Raision terveyskeskuksesta on tietojani katsellut, vaikka sieltä tietojani on Kanta-arkiston merkinnän mukaan katseltu. Soitin vielä tarkistaakseni että kuinka noin voi olla!

Puhelimessa Saara sai vastauksen, ettei tietojen katsojaa pystytä selvittämään, koska Saara ei ole koskaan ollut Raision terveyskeskuksessa hoidettavana eikä ole edes asunut Raisiossa. Sen sijaan hänelle kerrottiin, että tietojen katsoja on voinut olla joku terveyskeskuksessa vaikkapa sijaisena työskennellyt henkilö, joka on saamillaan tunnuksilla mennyt Omakantaan jossain muussa toimipaikassa.

Saara piti vastausta outona, mutta jätti omien kiireidensä vuoksi urkintana pitämänsä tietojen katselun selvittämisen sikseen. Se alkoi kuitenkin vaivata häntä uudelleen, kun hän luki Iltalehdestä Helsingin yliopiston terveysoikeuden professorin Lasse Lehtosen huolen Kanta-arkiston tietoturvasta (IL 23.1.) Hän painotti Kelan vastuuta tietoturvasta ja siitä, että tietoja käytetään vain lainmukaisiin tarkoituksiin. Kanta-arkistossa on noin 5,7 miljoonan suomalaisen terveystiedot.

- Meillä ei ole nyt mitään keinoa varmistaa, että jonkun kuopiolaisen hammaslääkärin avustaja käyttää meidän keräämiä tietoja siten kuin EU:n yleinen tietosuoja-asetus edellyttää, Lehtonen antoi esimerkin väärinkäytön mahdollisuudesta.

Hän varoitti Kelan ylläpitämän Kannan ongelmista alunperin Uuden Suomen blogissaan.

Tunniste paljastaa

Saara on saanut kahdesti Raisiosta saman vastauksen, että siellä ei tietojen katsojaa voida selvittää. Häntä kehotettiin kääntymään Kelan teknisen tuen puoleen.

- Laittoivat minut juoksemaan ja selvittämään tätä asiaa, Saara hämmästelee saamaansa vastausta.

Tällä viikolla hän kuitenkin otti yhteyttä tekniseen tukeen. Sieltä hän sai vastauksen, että hänen on saatava tieto terveyskeskuksesta.

- Kelasta tekninen tuki sanoi, että heillä ei ole mitään mahdollisuutta selvittää asiaa, vaan lain mukaan Raision terveyskeskuksella on velvollisuus selvittää se.

Saara pitää aiemmin Raisiosta saamiaan vastauksia osittain epäasiallisina.

- Kyllä lakia pitää siellä tuntea sen verran, että he tietävät, mikä heidän velvollisuutensa on, eikä asiakkaiden tarvitse lakikirjaa lukea.

Saara ei ymmärrä ajatusta, että joku sijainen voisi käyttää tunnuksia toisessa toimipaikassa ilman, että hänet voisi tunnistaa siellä, mistä hän on alun perin saanut tunnukset.

- Eiväthän ne mitään yleisiä tunnuksia voi olla. Täytyyhän jotenkin tunnistautua, kun menee palveluun.

Terveyskeskus selvittää

Saara on ollut uudelleen yhteydessä Raision terveyskeskukseen ja vedonnut lain velvoitteisiin.

- Nyt Raision terveyskeskus selvittää, kuka on heidän tiedoillaan katsellut potilastietojani Kanta-arkistossa.

Saara kertoo, että hänen tietojensa katselun selvittäminen on hänelle tärkeää, koska hän on tehnyt toukokuussa 2016 kantelun aluehallintovirastoon. Hän pitää mahdollisena, että tietojen katselu voi liittyä kantelun tekoon.

- Viimeisen tiedon mukaan ratkaisu kanteluuni valmistuu kevään aikana. Nimenomaan tämän kanteluni vuoksi omat hälytyskelloni kilkattavat, kun mietin kuka on katsellut Kanta-palvelussa potilastietojani Raision terveyskeskuksesta. Ihan yleistä tietoahan on se, että lääkäreiden välillä on vahvaa kollegiaalisuutta, hän pohtii eri mahdollisuuksia.

Valvira: laki velvoittaa

Ryhmäpäällikkö Kirsi Liukkonen Valvirasta toteaa, että terveyskeskuksella on lain perusteella velvollisuus seurata potilastietojen käyttöä. Laki on laki asiakastietojen sähköisestä käsittelystä.

- Organisaation tulee itse valvoa tietojen käyttöä ja se keino on lokirekisteri, josta näkyy, kuka on katsonut tietoja ja missä tarkoituksessa. Kun henkilö itse haluaa saada tietää, hänellä on oikeus saada tiedot.

Lokitiedot on säilytettävä kaksi vuotta.

Liukkonen painottaa, että terveydenhuollossa on tarkasti säädetty se, kuka saa katsoa potilastieoja.

- Sen pitää olla henkilö, joka osallistuu hoitoon tai niihin liittyviin tehtäviin, Liukkonen sanoo ja painottaa, että tietojen katsomiseen pitää aina olla hyvä peruste.

Hän ei pysty ottamaan kantaa siihen, johtuuko Saaran Raisiosta alun perin saama vastaus siitä, että laki tunnettaisiin huonosti.

- Laki on ollut jo jonkun vuoden voimassa. En osaa sanoa, voiko näin olla, että ei olisi tietoa.

• "Liukkonen painottaa, että terveydenhuollossa on tarkasti säädetty se, kuka saa katsoa potilastieoja. - Sen pitää olla henkilö, joka osallistuu hoitoon tai niihin liittyviin tehtäviin, Liukkonen sanoo ja painottaa, että tietojen katsomiseen pitää aina olla hyvä peruste."

• "Hän ei pysty ottamaan kantaa siihen, johtuuko Saaran Raisiosta alun perin saama vastaus siitä, että laki tunnettaisiin huonosti. - Laki on ollut jo jonkun vuoden voimassa. En osaa sanoa, voiko näin olla, että ei olisi tietoa."