Markja vs. poppoo
Vähän repesin näin yövuorossa muutenkin vähän väsyneenäKokki kirjoitti:Tämä kuuluisi ruokavinkki-osioon, mutta laitan tämän nyt tänne.
Riemuidiootti Janssonin kiusaus
8 - 10 idiootti perunaa
2 imbessilliä sipulia
20 itsekriittistä anjovisfilettä ( n. 2 - 3 purkkia )
musta tai valkopippuria (älä ole rasisti)
3 dl maitoa ( voit tietenkin käyttää myös kermaa tai sekoitusta )
1 rkl juntti korppujauhoa
2 rkl margariina tai voita
jos haluat muita aineksia, KVG
Tee näin (mikäli osaat lukea):
Kuori ne idiootit perunat (äo <70) ja sipulit.
Leikkaa ne idiootit perunat suikaleiksi tai viipaleiksi tai raasta raasteeksi (tai ihan mihin älykkyytesi riittää).
Huuhtele perunat vedellä (tai kaljalla, samalla kun katsot olympialaisia), valuta lävikössä (se on semmonen, jossa on reikiä, imbesilli) ja kuivaa talouspaperiin (älä kuitenkaan aikuisten vaippoihin).
Silppua imbesillit sipulisi ja kuullota (katso finlexistä, jos et osaa) ne rasvassa.
Lado perunasuikaleet, sipulit ja anjovisfileet (sinusta tietoja etsivät katalat työnantajat) kerroksittain voideltuun uunivuokaan.
Lisää kerrosten väliin pippuria.
Jätä perunakerros päällimmäiseksi, vitun idiootti.
Lisää vuokaan anjovisliemi (työnantajan veri) ja puolet maidosta ( tai kermasta ).
Osaatkohan edes lukea, idiootti?
Ripota vuoan pinnalle korppujauhoja ja voinokareita.
Krematoi 225 asteessa n. 45 min (se on 3x15 min., idiootti).
Lisää loppumaito kypsennyksen loppupuolella (vai pitääkö tämäkin vääntää rautalangasta).
Sitten voit vaikka ampua ittes.
Argumentum ad nauseaum ja kata pöytä saatanan riemuidiootti (älä polta näppejäsi, kusipää).
Edit: Mikäli ruoka on syrjivä, haasta Kokki oikeuteen.
-
turakainen
- Poliisikoira Rex
- Viestit: 276
- Liittynyt: Su Heinä 20, 2008 11:48 am
Ja tässä laki kokonaanjota marja siteeraa niin mielellään ja valikoiden kiinittäkää eritysesti huomio pykälään 7 olkaa hyvä
20.1.2004/21
Viitetiedot På svenska Ensimmäiseen osumaan Poista korostus Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.
«Yhdenvertaisuuslaki» 20.1.2004/21
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Lain tarkoitus
Tämän lain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa lain soveltamisalaan kuuluvissa syrjintätilanteissa.
2 §
Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan sekä julkisessa että yksityisessä toiminnassa, kun kysymys on:
1) itsenäisen ammatin tai elinkeinon harjoittamisen edellytyksistä taikka elinkeinotoiminnan tukemisesta;
2) työhönottoperusteista, työoloista tai työehdoista, henkilöstökoulutuksesta taikka uralla etenemisestä;
3) koulutuksen, mukaan lukien erikoistumis- ja uudelleenkoulutuksen, tai ammatillisen ohjauksen saamisesta; taikka
4) jäsenyydestä tai toiminnasta työntekijä- tai työnantajajärjestössä tai muussa järjestössä, jonka jäsenillä on tietty ammatti, taikka järjestön antamista etuuksista.
Lakia sovelletaan lisäksi etnisen alkuperän perusteella tapahtuvaan syrjintään, kun kysymys on:
1) sosiaali- ja terveyspalveluista;
2) sosiaaliturvaetuuksista tai muista sosiaalisin perustein myönnettävistä tuista, alennuksista tai etuuksista;
3) asevelvollisuuden, naisten vapaaehtoisen asepalveluksen tai siviilipalveluksen suorittamisesta; taikka
4) asumisen taikka yleisölle tarjottavien tai yleisön saatavilla olevien irtaimen tai kiinteän omaisuuden taikka palvelujen tarjonnasta tai saatavuudesta muissa kuin yksityisten henkilöiden välisissä suhteissa.
3 §
Soveltamisalan rajoitukset
Tätä lakia ei sovelleta:
1) koulutuksen tavoitteisiin, sisältöön eikä koulutusjärjestelmään;
2) kun sovelletaan ulkomaalaisten maahantuloa ja maassa oleskelua koskevia säännöksiä, eikä ulkomaalaisten asettamiseen erilaiseen asemaan heidän lakiin perustuvasta oikeusasemastaan aiheutuvasta syystä.
4 §
Viranomaisten velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta
Viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan yhdenvertaisuuden edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Viranomaisten tulee erityisesti muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista.
Etnisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi viranomaisten tulee laatia suunnitelma (yhdenvertaisuussuunnitelma) siinä laajuudessa kuin kunkin viranomaisen toiminnan luonne sitä vaatii. Yleiset suositukset tässä momentissa tarkoitetun suunnitelman sisällöstä antaa sisäasiainministeriö. (9.11.2007/978)
Viranomaisilla tarkoitetaan tässä pykälässä valtion ja kuntien viranomaisia sekä itsenäisiä julkisoikeudellisia laitoksia samoin kuin Ahvenanmaan maakunnan viranomaisia niiden huolehtiessa valtakunnan viranomaisille kuuluvista tehtävistä maakunnassa. Viranomaisella tarkoitetaan myös julkisoikeudellista yhdistystä ja yksityisiä toimijoita niiden hoitaessa julkisia hallintotehtäviä sekä valtion liikelaitoksia. Velvollisuus 2 momentissa tarkoitetun suunnitelman laatimiseen ei kuitenkaan koske evankelis-luterilaista kirkkoa, ortodoksista kirkkokuntaa eikä viranomaiseen rinnastettavaa, julkista hallintotehtävää hoitavaa yksityistä toimijaa.
5 §
Vammaisen henkilön työllistymis- ja kouluttautumisedellytysten parantaminen
Yhdenvertaisuuden edistämiseksi 2 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa asioissa työn teettäjän tai koulutuksen järjestäjän on tarvittaessa ryhdyttävä kohtuullisiin toimiin vammaisen henkilön työhön tai koulutukseen pääsemiseksi, työssä selviämiseksi ja työuralla etenemiseksi. Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan erityisesti huomioon toimista aiheutuvat kustannukset, työn teettäjän tai koulutuksen järjestäjän taloudellinen asema sekä mahdollisuudet saada toimien toteuttamiseen tukea julkisista varoista tai muualta.
6 §
Syrjinnän kielto
Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Sukupuoleen perustuvasta syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986).
Syrjinnällä tarkoitetaan:
1) sitä, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa (välitön syrjintä);
2) sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden, paitsi jos säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia (välillinen syrjintä);
3) henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri (häirintä);
4) ohjetta tai käskyä syrjiä.
7 §
Menettely, jota ei pidetä syrjintänä
Tässä laissa tarkoitettuna syrjintänä ei pidetä:
1) yhdenvertaisuussuunnitelman mukaista menettelyä, jolla pyritään tämän lain tarkoituksen toteuttamiseen käytännössä;
2) sellaista 6 §:n 1 momentissa tarkoitettuun syrjintäperusteeseen liittyvää erilaista kohtelua, jonka perusteena on työtehtävien laatuun ja niiden suorittamiseen liittyvä todellinen ja ratkaiseva vaatimus;
3) ikään perustuvaa erilaista kohtelua silloin, kun sillä on objektiivisesti ja asianmukaisesti perusteltu työllisyyspoliittinen taikka työmarkkinoita tai ammatillista koulutusta koskeva tai muu näihin rinnastettava oikeutettu tavoite tai kun erilainen kohtelu johtuu sosiaaliturvajärjestelmien eläke- tai työkyvyttömyysetuuksien saamisedellytykseksi vahvistetuista ikärajoista.
Tällä lailla ei estetä sellaisia erityistoimenpiteitä, joiden tavoitteena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttaminen 6 §:n 1 momentissa tarkoitetusta syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäisemiseksi tai lievittämiseksi (positiivinen erityiskohtelu). Positiivisen erityiskohtelun on oltava pyrityn tavoitteen kannalta oikeasuhteista.
8 §
Vastatoimien kielto
Ketään ei saa asettaa epäedulliseen asemaan tai kohdella siten, että häneen kohdistuu kielteisiä seurauksia, koska hän on valittanut tai ryhtynyt toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden turvaamiseksi.
9 §
Hyvitys
Edellä 2 §:ssä tarkoitettu työn, irtaimen tai kiinteän omaisuuden tai palvelujen, koulutuksen tai etuisuuksien tarjoaja, joka on iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella rikkonut 6 tai 8 §:n säännöksiä, on velvollinen maksamaan loukkauksesta hyvitystä syrjinnän tai vastatoimen kohteeksi joutuneelle. Hyvityksenä on suoritettava loukkauksen laadun mukaan enintään 15 000 euroa.
Hyvityksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon syrjinnän laatu ja laajuus sekä sen kesto, 6 tai 8 §:n säännöksiä rikkoneen suhtautuminen tekoonsa, asianosaisten välillä saavutettu sovinto, yhdenvertaisen oikeustilan palauttaminen, tekijän taloudellinen asema ja muut olosuhteet sekä samasta teosta muun lain nojalla henkilöön kohdistuvasta loukkauksesta tuomittu tai maksettavaksi määrätty taloudellinen seuraamus. Hyvitys voidaan jättää tuomitsematta, jos se on olosuhteet huomioon ottaen kohtuullista. Hyvityksen enimmäismäärä saadaan erityisistä syistä ylittää, kun se on syrjinnän kesto, vakavuus ja muut olosuhteet huomioon ottaen perusteltua.
Hyvityksen suorittaminen ei estä loukattua vaatimasta korvausta taloudellisesta vahingosta vahingonkorvauslain (412/1974) tai muun lain mukaan.
10 §
Syrjivien sopimusehtojen muuttaminen
Tuomioistuin voi käsiteltävänään olevassa asiassa muuttaa tai jättää huomioon ottamatta sopimusehdot, jotka ovat 6 tai 8 §:ssä säädetyn kiellon vastaisia. Sopimusehtona pidetään myös vastikkeen määrää koskevaa sitoumusta.
Jos 1 momentissa tarkoitettu ehto on sellainen, että sopimuksen jääminen voimaan muilta osin muuttumattomana ei ole ehdon muuttamisen tai huomioon ottamatta jättämisen vuoksi kohtuullista, sopimusta voidaan muuttaa muiltakin osin tai se voidaan määrätä raukeamaan.
11 §
Valvonta
Tämän lain noudattamista työsuhteessa ja julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa sekä työharjoittelussa ja muussa vastaavassa toiminnassa työpaikalla valvovat työsuojeluviranomaiset siten kuin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetussa laissa (44/2006) säädetään. (20.1.2006/50)
Etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän kieltoa muutoin kuin työsuhteessa ja julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa valvovat vähemmistövaltuutettu ja syrjintälautakunta siten kuin vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta annetussa laissa (660/2001) säädetään.
12 §
Ohjeet, neuvot, suositukset ja sovittelu
Joka katsoo joutuneensa tässä laissa tarkoitetun etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän kohteeksi, voi pyytää vähemmistövaltuutetulta 2 §:n 1 momentin 1, 3 ja 4 kohdassa sekä 2 momentissa tarkoitetuissa asioissa ohjeita, neuvoja, suosituksia ja toimenpiteitä sovinnon aikaansaamiseksi.
13 §
Syrjintälautakunnan tehtävät
Syrjintälautakunta voi etnistä syrjintää koskevassa asiassa, siltä osin kuin se ei koske työsuhdetta tai julkisoikeudellista palvelussuhdetta taikka työharjoittelua tai muuta vastaavaa toimintaa työpaikalla:
1) vahvistaa osapuolten välisen sovinnon; taikka
2) kieltää jatkamasta tai uusimasta 6 tai 8 §:n vastaista menettelyä.
Syrjintälautakunnan vahvistama sovinto, jossa on sovittu rahasaatavasta, voidaan panna täytäntöön niin kuin lainvoimainen tuomio.
Syrjintälautakunnan tulee tarvittaessa liittää antamaansa kieltopäätökseen kohtuullinen määräaika, jonka kuluessa päätöstä on noudatettava. Lautakunta voi asettaa päätöksen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon ja tuomita sakon maksettavaksi siten kuin uhkasakkolaissa (1113/1990) säädetään.
Jos 1 momentissa tarkoitettu asia on vireillä tai tulee vireille muussa viranomaisessa, syrjintälautakunnan on jätettävä asia tutkimatta.
14 §
Lausunnon pyytäminen
Tuomioistuin, vähemmistövaltuutettu tai muu viranomainen taikka yhdistys voi pyytää etnistä syrjintää koskevassa asiassa syrjintälautakunnan lausunnon tämän lain soveltamisesta.
15 §
Asian saattaminen syrjintälautakunnan käsiteltäväksi
Se, johon 6 tai 8 §:n vastainen menettely kohdistuu, taikka vähemmistövaltuutettu voi saattaa etnistä syrjintää koskevan, 2 §:n 1 momentin 1, 3 tai 4 kohdassa taikka 2 momentissa tarkoitetun asian syrjintälautakunnan käsiteltäväksi 13 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädettyä menettelyä varten.
Sovinnon osapuolet yhdessä tai vähemmistövaltuutettu osapuolten suostumuksin voi saattaa 1 momentissa tarkoitetun asian syrjintälautakunnan käsiteltäväksi 13 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädettyä menettelyä varten.
Asian käsittelystä syrjintälautakunnassa säädetään vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta annetussa laissa.
16 §
Kanneaika
Kanne 9 tai 10 §:ssä tarkoitetussa asiassa on nostettava vastaajan kotipaikan tuomioistuimessa kahden vuoden kuluessa 6 tai 8 §:n vastaisesta menettelystä tai, jos menettely on jatkuvaa, kahden vuoden kuluessa sen päättymisestä. Työhönottotilanteissa kanne on kuitenkin nostettava vuoden kuluessa siitä, kun syrjäytetty työnhakija on saanut tiedon valintapäätöksestä.
17 §
Todistustaakka
Jos joku, joka katsoo joutuneensa 6 §:n vastaisen menettelyn kohteeksi, esittää tässä laissa tarkoitettua asiaa tuomioistuimessa tai toimivaltaisessa viranomaisessa käsiteltäessä selvitystä, jonka perusteella voidaan olettaa, että mainitussa pykälässä säädettyä kieltoa on rikottu, vastaajan on osoitettava, että kieltoa ei ole rikottu. Säännöstä ei sovelleta rikosasian käsittelyssä.
18 §
Muutoksenhaku
Syrjintälautakunnan 13 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla tekemään päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Toimivaltainen hallinto-oikeus on se, jonka tuomiopiirissä syrjityksi väitetyn kotipaikka sijaitsee. Muutoksenhausta on muutoin voimassa, mitä hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.
Syrjintälautakunnan 13 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla tekemä päätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta, jollei hallinto-oikeus toisin määrää.
19 §
Valituskielto
Syrjintälautakunnan 13 §:n 1 momentin 1 kohdan tai 4 momentin nojalla tekemään päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
20 § (11.4.2008/215)
Rangaistussäännökset
Rangaistus syrjinnästä säädetään rikoslain (39/1889) 11 luvun 11 §:ssä, työsyrjinnästä rikoslain 47 luvun 3 §:ssä ja kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä rikoslain 47 luvun 3 a §:ssä.
21 § (9.11.2007/978)
Hyvityksen rahamäärän tarkistaminen
Edellä 9 §:ssä säädetyn hyvityksen enimmäisrahamäärä tarkistetaan rahanarvon muutosta vastaavasti kolmivuotiskausittain työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella.
22 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2004.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 44/2003, TyVM 7/2003, EV 95/2003, Neuvoston direktiivi 2000/43/EY (32000L0043); EYVL N:o L 180, 19.7.2000, s. 22, Neuvoston direktiivi 2000/78/EY (32000L0078); EYVL N:o L 303, 2.12.2000, s. 16
Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:
20.1.2006/50:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2006.
HE 94/2005, TyVM 7/2005, EV 178/2005
9.11.2007/978:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 90/2007, PeVM 4/2007, EV 48/2007
11.4.2008/215:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2008.
HE 55/2007, LaVM 1/2008, EV 3/2008
Viimeiseen osumaan Sivun alkuun
Lähde finlex.
Hepposet eväät markus sedällä
20.1.2004/21
Viitetiedot På svenska Ensimmäiseen osumaan Poista korostus Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.
«Yhdenvertaisuuslaki» 20.1.2004/21
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Lain tarkoitus
Tämän lain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa lain soveltamisalaan kuuluvissa syrjintätilanteissa.
2 §
Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan sekä julkisessa että yksityisessä toiminnassa, kun kysymys on:
1) itsenäisen ammatin tai elinkeinon harjoittamisen edellytyksistä taikka elinkeinotoiminnan tukemisesta;
2) työhönottoperusteista, työoloista tai työehdoista, henkilöstökoulutuksesta taikka uralla etenemisestä;
3) koulutuksen, mukaan lukien erikoistumis- ja uudelleenkoulutuksen, tai ammatillisen ohjauksen saamisesta; taikka
4) jäsenyydestä tai toiminnasta työntekijä- tai työnantajajärjestössä tai muussa järjestössä, jonka jäsenillä on tietty ammatti, taikka järjestön antamista etuuksista.
Lakia sovelletaan lisäksi etnisen alkuperän perusteella tapahtuvaan syrjintään, kun kysymys on:
1) sosiaali- ja terveyspalveluista;
2) sosiaaliturvaetuuksista tai muista sosiaalisin perustein myönnettävistä tuista, alennuksista tai etuuksista;
3) asevelvollisuuden, naisten vapaaehtoisen asepalveluksen tai siviilipalveluksen suorittamisesta; taikka
4) asumisen taikka yleisölle tarjottavien tai yleisön saatavilla olevien irtaimen tai kiinteän omaisuuden taikka palvelujen tarjonnasta tai saatavuudesta muissa kuin yksityisten henkilöiden välisissä suhteissa.
3 §
Soveltamisalan rajoitukset
Tätä lakia ei sovelleta:
1) koulutuksen tavoitteisiin, sisältöön eikä koulutusjärjestelmään;
2) kun sovelletaan ulkomaalaisten maahantuloa ja maassa oleskelua koskevia säännöksiä, eikä ulkomaalaisten asettamiseen erilaiseen asemaan heidän lakiin perustuvasta oikeusasemastaan aiheutuvasta syystä.
4 §
Viranomaisten velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta
Viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan yhdenvertaisuuden edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Viranomaisten tulee erityisesti muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista.
Etnisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi viranomaisten tulee laatia suunnitelma (yhdenvertaisuussuunnitelma) siinä laajuudessa kuin kunkin viranomaisen toiminnan luonne sitä vaatii. Yleiset suositukset tässä momentissa tarkoitetun suunnitelman sisällöstä antaa sisäasiainministeriö. (9.11.2007/978)
Viranomaisilla tarkoitetaan tässä pykälässä valtion ja kuntien viranomaisia sekä itsenäisiä julkisoikeudellisia laitoksia samoin kuin Ahvenanmaan maakunnan viranomaisia niiden huolehtiessa valtakunnan viranomaisille kuuluvista tehtävistä maakunnassa. Viranomaisella tarkoitetaan myös julkisoikeudellista yhdistystä ja yksityisiä toimijoita niiden hoitaessa julkisia hallintotehtäviä sekä valtion liikelaitoksia. Velvollisuus 2 momentissa tarkoitetun suunnitelman laatimiseen ei kuitenkaan koske evankelis-luterilaista kirkkoa, ortodoksista kirkkokuntaa eikä viranomaiseen rinnastettavaa, julkista hallintotehtävää hoitavaa yksityistä toimijaa.
5 §
Vammaisen henkilön työllistymis- ja kouluttautumisedellytysten parantaminen
Yhdenvertaisuuden edistämiseksi 2 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa asioissa työn teettäjän tai koulutuksen järjestäjän on tarvittaessa ryhdyttävä kohtuullisiin toimiin vammaisen henkilön työhön tai koulutukseen pääsemiseksi, työssä selviämiseksi ja työuralla etenemiseksi. Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan erityisesti huomioon toimista aiheutuvat kustannukset, työn teettäjän tai koulutuksen järjestäjän taloudellinen asema sekä mahdollisuudet saada toimien toteuttamiseen tukea julkisista varoista tai muualta.
6 §
Syrjinnän kielto
Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Sukupuoleen perustuvasta syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986).
Syrjinnällä tarkoitetaan:
1) sitä, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa (välitön syrjintä);
2) sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden, paitsi jos säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia (välillinen syrjintä);
3) henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri (häirintä);
4) ohjetta tai käskyä syrjiä.
7 §
Menettely, jota ei pidetä syrjintänä
Tässä laissa tarkoitettuna syrjintänä ei pidetä:
1) yhdenvertaisuussuunnitelman mukaista menettelyä, jolla pyritään tämän lain tarkoituksen toteuttamiseen käytännössä;
2) sellaista 6 §:n 1 momentissa tarkoitettuun syrjintäperusteeseen liittyvää erilaista kohtelua, jonka perusteena on työtehtävien laatuun ja niiden suorittamiseen liittyvä todellinen ja ratkaiseva vaatimus;
3) ikään perustuvaa erilaista kohtelua silloin, kun sillä on objektiivisesti ja asianmukaisesti perusteltu työllisyyspoliittinen taikka työmarkkinoita tai ammatillista koulutusta koskeva tai muu näihin rinnastettava oikeutettu tavoite tai kun erilainen kohtelu johtuu sosiaaliturvajärjestelmien eläke- tai työkyvyttömyysetuuksien saamisedellytykseksi vahvistetuista ikärajoista.
Tällä lailla ei estetä sellaisia erityistoimenpiteitä, joiden tavoitteena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttaminen 6 §:n 1 momentissa tarkoitetusta syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäisemiseksi tai lievittämiseksi (positiivinen erityiskohtelu). Positiivisen erityiskohtelun on oltava pyrityn tavoitteen kannalta oikeasuhteista.
8 §
Vastatoimien kielto
Ketään ei saa asettaa epäedulliseen asemaan tai kohdella siten, että häneen kohdistuu kielteisiä seurauksia, koska hän on valittanut tai ryhtynyt toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden turvaamiseksi.
9 §
Hyvitys
Edellä 2 §:ssä tarkoitettu työn, irtaimen tai kiinteän omaisuuden tai palvelujen, koulutuksen tai etuisuuksien tarjoaja, joka on iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella rikkonut 6 tai 8 §:n säännöksiä, on velvollinen maksamaan loukkauksesta hyvitystä syrjinnän tai vastatoimen kohteeksi joutuneelle. Hyvityksenä on suoritettava loukkauksen laadun mukaan enintään 15 000 euroa.
Hyvityksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon syrjinnän laatu ja laajuus sekä sen kesto, 6 tai 8 §:n säännöksiä rikkoneen suhtautuminen tekoonsa, asianosaisten välillä saavutettu sovinto, yhdenvertaisen oikeustilan palauttaminen, tekijän taloudellinen asema ja muut olosuhteet sekä samasta teosta muun lain nojalla henkilöön kohdistuvasta loukkauksesta tuomittu tai maksettavaksi määrätty taloudellinen seuraamus. Hyvitys voidaan jättää tuomitsematta, jos se on olosuhteet huomioon ottaen kohtuullista. Hyvityksen enimmäismäärä saadaan erityisistä syistä ylittää, kun se on syrjinnän kesto, vakavuus ja muut olosuhteet huomioon ottaen perusteltua.
Hyvityksen suorittaminen ei estä loukattua vaatimasta korvausta taloudellisesta vahingosta vahingonkorvauslain (412/1974) tai muun lain mukaan.
10 §
Syrjivien sopimusehtojen muuttaminen
Tuomioistuin voi käsiteltävänään olevassa asiassa muuttaa tai jättää huomioon ottamatta sopimusehdot, jotka ovat 6 tai 8 §:ssä säädetyn kiellon vastaisia. Sopimusehtona pidetään myös vastikkeen määrää koskevaa sitoumusta.
Jos 1 momentissa tarkoitettu ehto on sellainen, että sopimuksen jääminen voimaan muilta osin muuttumattomana ei ole ehdon muuttamisen tai huomioon ottamatta jättämisen vuoksi kohtuullista, sopimusta voidaan muuttaa muiltakin osin tai se voidaan määrätä raukeamaan.
11 §
Valvonta
Tämän lain noudattamista työsuhteessa ja julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa sekä työharjoittelussa ja muussa vastaavassa toiminnassa työpaikalla valvovat työsuojeluviranomaiset siten kuin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetussa laissa (44/2006) säädetään. (20.1.2006/50)
Etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän kieltoa muutoin kuin työsuhteessa ja julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa valvovat vähemmistövaltuutettu ja syrjintälautakunta siten kuin vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta annetussa laissa (660/2001) säädetään.
12 §
Ohjeet, neuvot, suositukset ja sovittelu
Joka katsoo joutuneensa tässä laissa tarkoitetun etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän kohteeksi, voi pyytää vähemmistövaltuutetulta 2 §:n 1 momentin 1, 3 ja 4 kohdassa sekä 2 momentissa tarkoitetuissa asioissa ohjeita, neuvoja, suosituksia ja toimenpiteitä sovinnon aikaansaamiseksi.
13 §
Syrjintälautakunnan tehtävät
Syrjintälautakunta voi etnistä syrjintää koskevassa asiassa, siltä osin kuin se ei koske työsuhdetta tai julkisoikeudellista palvelussuhdetta taikka työharjoittelua tai muuta vastaavaa toimintaa työpaikalla:
1) vahvistaa osapuolten välisen sovinnon; taikka
2) kieltää jatkamasta tai uusimasta 6 tai 8 §:n vastaista menettelyä.
Syrjintälautakunnan vahvistama sovinto, jossa on sovittu rahasaatavasta, voidaan panna täytäntöön niin kuin lainvoimainen tuomio.
Syrjintälautakunnan tulee tarvittaessa liittää antamaansa kieltopäätökseen kohtuullinen määräaika, jonka kuluessa päätöstä on noudatettava. Lautakunta voi asettaa päätöksen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon ja tuomita sakon maksettavaksi siten kuin uhkasakkolaissa (1113/1990) säädetään.
Jos 1 momentissa tarkoitettu asia on vireillä tai tulee vireille muussa viranomaisessa, syrjintälautakunnan on jätettävä asia tutkimatta.
14 §
Lausunnon pyytäminen
Tuomioistuin, vähemmistövaltuutettu tai muu viranomainen taikka yhdistys voi pyytää etnistä syrjintää koskevassa asiassa syrjintälautakunnan lausunnon tämän lain soveltamisesta.
15 §
Asian saattaminen syrjintälautakunnan käsiteltäväksi
Se, johon 6 tai 8 §:n vastainen menettely kohdistuu, taikka vähemmistövaltuutettu voi saattaa etnistä syrjintää koskevan, 2 §:n 1 momentin 1, 3 tai 4 kohdassa taikka 2 momentissa tarkoitetun asian syrjintälautakunnan käsiteltäväksi 13 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädettyä menettelyä varten.
Sovinnon osapuolet yhdessä tai vähemmistövaltuutettu osapuolten suostumuksin voi saattaa 1 momentissa tarkoitetun asian syrjintälautakunnan käsiteltäväksi 13 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädettyä menettelyä varten.
Asian käsittelystä syrjintälautakunnassa säädetään vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta annetussa laissa.
16 §
Kanneaika
Kanne 9 tai 10 §:ssä tarkoitetussa asiassa on nostettava vastaajan kotipaikan tuomioistuimessa kahden vuoden kuluessa 6 tai 8 §:n vastaisesta menettelystä tai, jos menettely on jatkuvaa, kahden vuoden kuluessa sen päättymisestä. Työhönottotilanteissa kanne on kuitenkin nostettava vuoden kuluessa siitä, kun syrjäytetty työnhakija on saanut tiedon valintapäätöksestä.
17 §
Todistustaakka
Jos joku, joka katsoo joutuneensa 6 §:n vastaisen menettelyn kohteeksi, esittää tässä laissa tarkoitettua asiaa tuomioistuimessa tai toimivaltaisessa viranomaisessa käsiteltäessä selvitystä, jonka perusteella voidaan olettaa, että mainitussa pykälässä säädettyä kieltoa on rikottu, vastaajan on osoitettava, että kieltoa ei ole rikottu. Säännöstä ei sovelleta rikosasian käsittelyssä.
18 §
Muutoksenhaku
Syrjintälautakunnan 13 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla tekemään päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Toimivaltainen hallinto-oikeus on se, jonka tuomiopiirissä syrjityksi väitetyn kotipaikka sijaitsee. Muutoksenhausta on muutoin voimassa, mitä hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.
Syrjintälautakunnan 13 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla tekemä päätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta, jollei hallinto-oikeus toisin määrää.
19 §
Valituskielto
Syrjintälautakunnan 13 §:n 1 momentin 1 kohdan tai 4 momentin nojalla tekemään päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
20 § (11.4.2008/215)
Rangaistussäännökset
Rangaistus syrjinnästä säädetään rikoslain (39/1889) 11 luvun 11 §:ssä, työsyrjinnästä rikoslain 47 luvun 3 §:ssä ja kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä rikoslain 47 luvun 3 a §:ssä.
21 § (9.11.2007/978)
Hyvityksen rahamäärän tarkistaminen
Edellä 9 §:ssä säädetyn hyvityksen enimmäisrahamäärä tarkistetaan rahanarvon muutosta vastaavasti kolmivuotiskausittain työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella.
22 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2004.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 44/2003, TyVM 7/2003, EV 95/2003, Neuvoston direktiivi 2000/43/EY (32000L0043); EYVL N:o L 180, 19.7.2000, s. 22, Neuvoston direktiivi 2000/78/EY (32000L0078); EYVL N:o L 303, 2.12.2000, s. 16
Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:
20.1.2006/50:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2006.
HE 94/2005, TyVM 7/2005, EV 178/2005
9.11.2007/978:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 90/2007, PeVM 4/2007, EV 48/2007
11.4.2008/215:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2008.
HE 55/2007, LaVM 1/2008, EV 3/2008
Viimeiseen osumaan Sivun alkuun
Lähde finlex.
Hepposet eväät markus sedällä Enpä ole vähään aikaan töissä nauranut ääneen yhtä makeasti...!Kokki kirjoitti:Tämä kuuluisi ruokavinkki-osioon, mutta laitan tämän nyt tänne.
Riemuidiootti Janssonin kiusaus
Argumentum ad nauseaum ja kata pöytä saatanan riemuidiootti (älä polta näppejäsi, kusipää).
Edit: Mikäli ruoka on syrjivä, haasta Kokki oikeuteen.
Quidquid latine dictum sit, altum videtur
Lainaus Helena Mäntylä-ketjusta:
--------------------------------------------------------------------------------
http://www.murha.info/index.php?id=42
Minfon kondiittoriryhmä kiillottaa vispilöitään tulevaa synttärikakkua varten
_________________
Kokki on lunastanut chefin paikan Minfon keittiötyöryhmässä.
--------------------------------------------------------------------------------
http://www.murha.info/index.php?id=42
Minfon kondiittoriryhmä kiillottaa vispilöitään tulevaa synttärikakkua varten
_________________
Kokki on lunastanut chefin paikan Minfon keittiötyöryhmässä.
Yö ja aamu jokainen, jollekin on viimeinen. Joka ilta, joka yö, jonkun sydän riemuin lyö. Jonkun sydän riemuin lyö, jonkun osa ikiyö...
-
Jack the Ripper
- Jessica Fletcher
- Viestit: 3227
- Liittynyt: To Heinä 19, 2007 2:31 am
- Paikkakunta: Helsinki
Ei "ei varmasti uskaltaisi", vaan "ei uskalla". Eihän jengi täällä käytä omaa nimeään, paitsi minä. Kertoo aika paljon. Anonymiteetin takaa on helppo jauhaa paskaa ja esittää perättömiä syytöksiä. Jengillä ei ole munaa.voihell1234 kirjoitti:ite kunnioitan markjaa, koska uskaltaa ottaa kantaa asioihin omalla nimellään.. Puoletkaan näistä lääpijöistä ei varmasti uskaltaisi!
Kotisivu: http://www.markusjansson.net
Blogi: http://markusjansson.blogspot.com
PGP: 6E9E375EC50A27FDB9DA1672A78C27BF735ADADA
PGP2: 9966C10DDC7F0DEDEC480A75FE952445F24D55DD
Blogi: http://markusjansson.blogspot.com
PGP: 6E9E375EC50A27FDB9DA1672A78C27BF735ADADA
PGP2: 9966C10DDC7F0DEDEC480A75FE952445F24D55DD
Kertoo todella paljon sinusta, että käytät omaa nimeäsi. Se on täysin älytöntä, varsinkin että kehtaat omalla nimelläsi suoltaa moista moskaa sivutolkulla.Eihän jengi täällä käytä omaa nimeään, paitsi minä. Kertoo aika paljon.
Ei tällaisilla sivustoilla normaalisti keskustella omilla nimillä. Oletko kuullut netiketistä mitään? Kielenkäytöstäsi päätellen et.
Nothing is quite what it seems
Niin, eiköhän tämä taas kerro enemmän Markjasta kuin muista. Se, että käyttää omaa nimeään, ei tee mielipiteistä yhtään sen oikeampia. Eikä varsinkaan Markjasta yhtään fiksumpaa. Päinvastoin.markja kirjoitti:Ei "ei varmasti uskaltaisi", vaan "ei uskalla". Eihän jengi täällä käytä omaa nimeään, paitsi minä. Kertoo aika paljon. Anonymiteetin takaa on helppo jauhaa paskaa ja esittää perättömiä syytöksiä. Jengillä ei ole munaa.voihell1234 kirjoitti:ite kunnioitan markjaa, koska uskaltaa ottaa kantaa asioihin omalla nimellään.. Puoletkaan näistä lääpijöistä ei varmasti uskaltaisi!
-
Jack the Ripper
- Jessica Fletcher
- Viestit: 3227
- Liittynyt: To Heinä 19, 2007 2:31 am
- Paikkakunta: Helsinki
Markja voi tarkistaa salapoliisiystävä Variksen kanssa että Suursuon sairaalassa on töissä vain yksi Jaakko. Se olen minä. Ja mahdolliselle stalkerille tiedoksi että kannan ajoittain käsiasetta vapaa-ajalla. Että ammu kaukaa esim. metsästyskiväärillä niin saat Ripperin päänahan. Tosin mieluummin kohtaisin kasvotusten kirveet aseena.....hmm olipa taas kaakaota mut nyt saunaan pohdiskelemaan. Markja ja muut sivistyneet voisivat kutsua sitä jopa meditaatioksi.
Terveisin YLLYTYSHULLU
Omin markjalta tyylin lopettaa viesti latinan fraasiin. Se on sopivan sivistyneesti junttia....
Ad honorem ursus arctos et erethomythelys imbricata
Terveisin YLLYTYSHULLU
Omin markjalta tyylin lopettaa viesti latinan fraasiin. Se on sopivan sivistyneesti junttia....
Ad honorem ursus arctos et erethomythelys imbricata
"Olen pessimisti. Tiedän kaiken turhaksi, mutta todennäköisesti olen taas tässäkin väärässä"
-
jamppa
- Andy Sipowich NYPD
- Viestit: 1326
- Liittynyt: Pe Elo 24, 2007 4:05 pm
- Paikkakunta: Korpi pohjoisessa
[/quote]Ei "ei varmasti uskaltaisi", vaan "ei uskalla". Eihän jengi täällä käytä omaa nimeään, paitsi minä. Kertoo aika paljon. Anonymiteetin takaa on helppo jauhaa paskaa ja esittää perättömiä syytöksiä. Jengillä ei ole munaa.[/quote]
Ei VITTU, mies sä oot enemmän päiväpäivältä sekasempi. Vaiha lääkitystä tai hanki sellanen. Jotenkin kumma juttu, että kun sä kirjotat siihen sun supon seuraamaan blogiis jotain niin sä rupeet kinaamaan ihmisten kanssa mielipiteistä, jotka on sun mielestä oikeat niin silloin kaikki muut on väärässä tai jotain niitä sivistyssanoja jota ilmeisemmin olet kotona oppinut, kun niitä niin tiuhaan viljelet.
Ei VITTU, mies sä oot enemmän päiväpäivältä sekasempi. Vaiha lääkitystä tai hanki sellanen. Jotenkin kumma juttu, että kun sä kirjotat siihen sun supon seuraamaan blogiis jotain niin sä rupeet kinaamaan ihmisten kanssa mielipiteistä, jotka on sun mielestä oikeat niin silloin kaikki muut on väärässä tai jotain niitä sivistyssanoja jota ilmeisemmin olet kotona oppinut, kun niitä niin tiuhaan viljelet.
Olette lukinneet itsenne pelon häkkeihin, ja katso, valitatteko nyt vapauden puuttumisesta.
-
turakainen
- Poliisikoira Rex
- Viestit: 276
- Liittynyt: Su Heinä 20, 2008 11:48 am
Niin uskalla tai uuskallla yks lysti kun kaikki ei halua julkisuutta niin kipeaästi kun markus setä. Ihan oikeesti niinkuin sanoin niin hän yrittää saada mainetta jonkun marginaali ryhmän johtohahmona, sen takia hän esiintyy omalla nimellä ei minkään muun asian takia. Ja tuo sananvapauden puolesta jauhaminen, eikös se juntti tajua että suomessa on sananvapaus josta hän on esimerkki ja hyvä sellainen katottaisiinko pohjois koreasssa tai kiinassa tälläista huutelua kovin kauan kateltais.markja kirjoitti:Ei "ei varmasti uskaltaisi", vaan "ei uskalla". Eihän jengi täällä käytä omaa nimeään, paitsi minä. Kertoo aika paljon. Anonymiteetin takaa on helppo jauhaa paskaa ja esittää perättömiä syytöksiä. Jengillä ei ole munaa.voihell1234 kirjoitti:ite kunnioitan markjaa, koska uskaltaa ottaa kantaa asioihin omalla nimellään.. Puoletkaan näistä lääpijöistä ei varmasti uskaltaisi!
Tietyllä tavalla käy sääliksi markus setää. s.Suon kaikille kyllä mielipiteenvavauden mutta kun tota vaahtomista katsoo niin huomaa kyllä kellä on paha olla
