Kas, jos joku on ollut siihen maailman aikaan turvallaan rantakivikossa ja aivan perseet olalla, niin kyllä kaverit silloin raahasivat ukkelin jemmaan, olen ollut itsekin raahaamassa kaveria ja se jos mikä, oli viheliäistä puuhaa, kun puolitajuton ei pysy "konteillaan"
Enhän minä tuossa ketään syyllistänyt, päin vastoin, vaan annoin erään mahdollisuuden ensimmäisen muistiaukon syntyyn.
Silloin se toinen olisi jo helpompi selittäää ja uskoa, että se on ollut shokin seurausta.
Siinähän on se häilyvan pieni mahdollisuus samanaikaisten päällekäisten muistiaukkojen tai muistinmenetyksen syntymiseen, eli ensin turvalleen kaseikkoon ja sitten kiilusilmän hyökkäys, sekä veriset, kuolleet ystävät siinä ympärillään, kun tajuttomuuden rajamailla on horjunut.
Telttamysteeri?
-
specialhousingunit
- Neuvoja-Jack
- Viestit: 530
- Liittynyt: La Loka 13, 2007 10:06 pm
Bodom kiinostaa minuakin, mutta en hirveästi ole asiaan perehtynyt. Oikeastaan aika vähän asiaa edes lukenut. Eräs asia kuitenkin vaivaa. Olisiko tässä johonkin selitys.
Ulkopuolinen hyökkääjä romahduttaa teltan. Syntyy teltassa paniikki ja Nisse yrittää nousta. Nisse saa nyrkistä ja potkunkin. Alkaa puukottaminen. Puukottaja tökkii umpimähkään teltan sisässä heiluvia hahmoja. Nisse ottaa jonkun suojakseen paniikissa. Kun puukottaminen on lakannut, niin Nisse makaakin jonkun uhrin alla liikkumatta shokissa. Puukottaja lopettaa, kun liikettä ei enää ole. Jonkun ajan kuluttua Nisse yrittää teltasta ulos, mutta jääkin makaamaan fyysisten ja henkisten vammojen vuoksi osittain teltan päälle.
Nisse mainitsi jossain, että silmissä oli verta, joten olisi voinut valua päällä olleesta uhrista.
Tämä ainakin selittäisi sen henkisen häpeän, joka aiheuttaa muistikatkoja.
Tuskin Nissekään ensimmäisenä olisi kertomassa ottaneensa jonkun suojakseen.
Ulkopuolinen hyökkääjä romahduttaa teltan. Syntyy teltassa paniikki ja Nisse yrittää nousta. Nisse saa nyrkistä ja potkunkin. Alkaa puukottaminen. Puukottaja tökkii umpimähkään teltan sisässä heiluvia hahmoja. Nisse ottaa jonkun suojakseen paniikissa. Kun puukottaminen on lakannut, niin Nisse makaakin jonkun uhrin alla liikkumatta shokissa. Puukottaja lopettaa, kun liikettä ei enää ole. Jonkun ajan kuluttua Nisse yrittää teltasta ulos, mutta jääkin makaamaan fyysisten ja henkisten vammojen vuoksi osittain teltan päälle.
Nisse mainitsi jossain, että silmissä oli verta, joten olisi voinut valua päällä olleesta uhrista.
Tämä ainakin selittäisi sen henkisen häpeän, joka aiheuttaa muistikatkoja.
Tuskin Nissekään ensimmäisenä olisi kertomassa ottaneensa jonkun suojakseen.
specialhousingunit = SHU = aika paska paikka
-
papillon
- Perry Mason
- Viestit: 3630
- Liittynyt: Su Joulu 23, 2007 11:12 am
- Paikkakunta: Ei kenenkään maa.
Mutta kun ei puukottanut mihin sattuu, vaan täsmällisesti.specialhousingunit kirjoitti:Bodom kiinostaa minuakin, mutta en hirveästi ole asiaan perehtynyt. Oikeastaan aika vähän asiaa edes lukenut. Eräs asia kuitenkin vaivaa. Olisiko tässä johonkin selitys.
Ulkopuolinen hyökkääjä romahduttaa teltan. Syntyy teltassa paniikki ja Nisse yrittää nousta. Nisse saa nyrkistä ja potkunkin. Alkaa puukottaminen. Puukottaja tökkii umpimähkään teltan sisässä heiluvia hahmoja. Nisse ottaa jonkun suojakseen paniikissa. Kun puukottaminen on lakannut, niin Nisse makaakin jonkun uhrin alla liikkumatta shokissa. Puukottaja lopettaa, kun liikettä ei enää ole. Jonkun ajan kuluttua Nisse yrittää teltasta ulos, mutta jääkin makaamaan fyysisten ja henkisten vammojen vuoksi osittain teltan päälle.
Nisse mainitsi jossain, että silmissä oli verta, joten olisi voinut valua päällä olleesta uhrista.
Tämä ainakin selittäisi sen henkisen häpeän, joka aiheuttaa muistikatkoja.
Tuskin Nissekään ensimmäisenä olisi kertomassa ottaneensa jonkun suojakseen.
Vieläpä myös kahdesta aukosta, joten herää kysymys että miksi yksi tekisi niin, sillä aukot " pääpuolessa ", mielestäni hyökkäysaukot ovat n- metrin päässä toisistaan.
Jalkopäässä, oviaukon päässä , aukot ovat toisenlaisia.
Jätän Teemun ja raadin raadeltavaksi kaksi mallia, kahdessa eri postauksessa, ettei tule liikaa tekstiä yhteen viestiin...
Ajatuksia ulkopuolisesta mallinnuksesta I
1. Yleistä
On kiistaton tosiasia, että jos Nilsin veriroiskeita ei pystytä selittämään malleissa, joissa Nils on ollut teltan ulkopuolella, on Nils lähes varmasti syytön. Samaan hengenvetoon on lisättävä, että vaikka tällaista mallia ei ole keksitty, se ei tarkoita, etteikö sitä voisi keksiä. Ja vaikka malli ulkopuolelta tulleille roiskeille olisi kompleksinen, se ei tarkoita, etteikö se olisi mahdollinen. Se kuinka yksinkertainen tai vaikeaselkoinen jokin malli on, on heikko tapa ennustaa todellisuutta.
Teoreettinen mallinnus on lähinnä spekulatiivista, eikä sillä yritetä osoittaa, että Nils olisi syyllinen tai syytön. Siksi sitä ei tule ottaa turhan vakavasti. Oikeus on todennut Nilsin syyttömäksi, mikä pätee yleisessä keskustelussa.
2. 18 asteen roiskeet
Tarkasteltaessa 18 asteen kulmassa tulleita roiskeita, on todettava, että niiden lähtöpisteen on pitänyt sijaita lähes varmasti jossakin oheisen kuvan pisteviivan alla. Mikään muu ei tunnu mahdolliselta.
Kuva 1
Jos lähdetään tarkastelemaan tilannetta puhtaasti teoreettiselta pohjalta, on todettava, että ulkopuolisessa mallinnuksessa ei ole juuri muuta kuin yksi mielekäs vaihtoehto: teltta ei ole ollut vielä kokonaan lysyssä vaan III-päädyn katto on hirttänyt kiinni ja pitää siten III-päätyä pystyssä.
Viittaan kuvitteellisiin tapahtumiin, joissa teltan mitat ovat samat kuin Bodomin tapauksessa. Isku olisi tapahtunut IV-sivun puolelta henkilön X heittäytyessä hajareisin henkilön Y päälle. Teltan IV-sivu on silloin notkahtanut alaspäin, mutta mikäli teltan hirttäminen pystysalkoon olisi ollut riittävän voimakasta, ei II-sivun puolella olisi notkahtamista tapahtunut. Henkilö X on mahdollisesti yrittänyt pitää päätään melko pystyssä välttääkseen henkilön Y lyöntejä. (Jos Y on lyöntietäisyydellä X:ään, on X myös lyöntietäisyydellä Y:hyn.) Henkilö Y on kuitenkin nostanut makuuasennosta ylävartaloaan ja iskenyt voimakkaan iskun X:n ohimoon aukon kautta. Lyönti on tapahtunut ns. penkkipunnerrusasennossa, jolloin rintalihaksen voima voidaan hyödyntää maksimaalisesti.
Henkilön Y kädessä on ollut kova esine, joka on mahtunut kämmenen sisään (esimerkiksi onkivälineiden säilytysrasia). Käsi on ollut lyödessä seuraavassa asennossa:
Kuva 2
Se on osunut henkilön X ohimoon seuraavalla tavalla (kämmen jätetty pois):
Kuva 3
Suurin osa iskun voimasta on keskittynyt ensikontaktiin, jolloin on saattanut syntyä murtuma ohimoluun reunaviivaan. Haavan muoto on objektin reunasta johtuen ollut lyhyt vaakasuuntainen haava. Ensikontaktin jälkeen on objektin liikettä kuitenkin jatkettu hidastuneella vauhdilla, jolloin se on alkanut viistää ohimoon pystyä vanaa, jonka reunalle (mahdollisesti molemmille puolille) on syntynyt palkeenkieltä.
Roiskeet ovat syntyneet ensikontaktista. Esine on osunut ohimoon 20 asteen kulmassa. Roiskeet ovat lähteneet 55 asteen kulmassa.
Kuva 4
On syntynyt 1 mm:n ja 2 mm:n roiskeparvet. 1 mm:n parvi on osunut teltan II-sivuun, 2 mm:n parvi on lentänyt ohi. Ilmanvastuksen vuoksi 1 mm:n parvi laskeutuu jyrkemmin kuin se lähti (60 astetta). Teltan II-sivu on 42 asteen kulmassa, mistä syntyy 18 asteen tulokulma.
Jos II-4-jalusnaru on ollut irronneena, voidaan ajatella, että X:n heittäytyessä teltan päälle ja katon alkaessa madaltua, on yksi tai useampi Y:n vieressä sisällä teltassa ollut vaistomaisesti kohottanut kättään ylös ikään kuin varautuakseen katon romahdusta varten. Yksikin tällainen koholla ollut käsi auttaa pitämään katon kaltevuuskulman jyrkkänä. Siksi 42 asteen kulma on voinut olla mahdollinen:
Kuva 5
Toinen vaihtoehto on se, että II-4-jalusnaru on ollut kiinni. Silloin teltan olisi pitänyt hirttää n. 85 cm:n korkeudelle:
Kuva 6
Ilmeinen vastaväite on, että 1 mm:n parvi ei voisi kulkea esitettyä matkaa. Vakavassa keskustelussa toivoisin esitettävän jonkinlaista kovaa faktaa, jossa otettaisiin huomioon lyönnin voima, pisaroiden lähtönopeus, kulma ja ilmanvastus. Näiden perusteella lienee mahdollista laskea maksimaalinen matka. Vaikka matka näyttää kuvassa pitkältä, on siinä todellisuudessa vain metrin verran vaakasiirtymää ja lähtökorkeus on n. 70 cm. Minulla ei ole henk.koht. riittävää osaamista matkan laskemiseen, joten en voi liittää näitä laskelmia osaksi mallia.
Ajatuksia ulkopuolisesta mallinnuksesta I
1. Yleistä
On kiistaton tosiasia, että jos Nilsin veriroiskeita ei pystytä selittämään malleissa, joissa Nils on ollut teltan ulkopuolella, on Nils lähes varmasti syytön. Samaan hengenvetoon on lisättävä, että vaikka tällaista mallia ei ole keksitty, se ei tarkoita, etteikö sitä voisi keksiä. Ja vaikka malli ulkopuolelta tulleille roiskeille olisi kompleksinen, se ei tarkoita, etteikö se olisi mahdollinen. Se kuinka yksinkertainen tai vaikeaselkoinen jokin malli on, on heikko tapa ennustaa todellisuutta.
Teoreettinen mallinnus on lähinnä spekulatiivista, eikä sillä yritetä osoittaa, että Nils olisi syyllinen tai syytön. Siksi sitä ei tule ottaa turhan vakavasti. Oikeus on todennut Nilsin syyttömäksi, mikä pätee yleisessä keskustelussa.
2. 18 asteen roiskeet
Tarkasteltaessa 18 asteen kulmassa tulleita roiskeita, on todettava, että niiden lähtöpisteen on pitänyt sijaita lähes varmasti jossakin oheisen kuvan pisteviivan alla. Mikään muu ei tunnu mahdolliselta.
Kuva 1
Jos lähdetään tarkastelemaan tilannetta puhtaasti teoreettiselta pohjalta, on todettava, että ulkopuolisessa mallinnuksessa ei ole juuri muuta kuin yksi mielekäs vaihtoehto: teltta ei ole ollut vielä kokonaan lysyssä vaan III-päädyn katto on hirttänyt kiinni ja pitää siten III-päätyä pystyssä.
Viittaan kuvitteellisiin tapahtumiin, joissa teltan mitat ovat samat kuin Bodomin tapauksessa. Isku olisi tapahtunut IV-sivun puolelta henkilön X heittäytyessä hajareisin henkilön Y päälle. Teltan IV-sivu on silloin notkahtanut alaspäin, mutta mikäli teltan hirttäminen pystysalkoon olisi ollut riittävän voimakasta, ei II-sivun puolella olisi notkahtamista tapahtunut. Henkilö X on mahdollisesti yrittänyt pitää päätään melko pystyssä välttääkseen henkilön Y lyöntejä. (Jos Y on lyöntietäisyydellä X:ään, on X myös lyöntietäisyydellä Y:hyn.) Henkilö Y on kuitenkin nostanut makuuasennosta ylävartaloaan ja iskenyt voimakkaan iskun X:n ohimoon aukon kautta. Lyönti on tapahtunut ns. penkkipunnerrusasennossa, jolloin rintalihaksen voima voidaan hyödyntää maksimaalisesti.
Henkilön Y kädessä on ollut kova esine, joka on mahtunut kämmenen sisään (esimerkiksi onkivälineiden säilytysrasia). Käsi on ollut lyödessä seuraavassa asennossa:
Kuva 2
Se on osunut henkilön X ohimoon seuraavalla tavalla (kämmen jätetty pois):
Kuva 3
Suurin osa iskun voimasta on keskittynyt ensikontaktiin, jolloin on saattanut syntyä murtuma ohimoluun reunaviivaan. Haavan muoto on objektin reunasta johtuen ollut lyhyt vaakasuuntainen haava. Ensikontaktin jälkeen on objektin liikettä kuitenkin jatkettu hidastuneella vauhdilla, jolloin se on alkanut viistää ohimoon pystyä vanaa, jonka reunalle (mahdollisesti molemmille puolille) on syntynyt palkeenkieltä.
Roiskeet ovat syntyneet ensikontaktista. Esine on osunut ohimoon 20 asteen kulmassa. Roiskeet ovat lähteneet 55 asteen kulmassa.
Kuva 4
On syntynyt 1 mm:n ja 2 mm:n roiskeparvet. 1 mm:n parvi on osunut teltan II-sivuun, 2 mm:n parvi on lentänyt ohi. Ilmanvastuksen vuoksi 1 mm:n parvi laskeutuu jyrkemmin kuin se lähti (60 astetta). Teltan II-sivu on 42 asteen kulmassa, mistä syntyy 18 asteen tulokulma.
Jos II-4-jalusnaru on ollut irronneena, voidaan ajatella, että X:n heittäytyessä teltan päälle ja katon alkaessa madaltua, on yksi tai useampi Y:n vieressä sisällä teltassa ollut vaistomaisesti kohottanut kättään ylös ikään kuin varautuakseen katon romahdusta varten. Yksikin tällainen koholla ollut käsi auttaa pitämään katon kaltevuuskulman jyrkkänä. Siksi 42 asteen kulma on voinut olla mahdollinen:
Kuva 5
Toinen vaihtoehto on se, että II-4-jalusnaru on ollut kiinni. Silloin teltan olisi pitänyt hirttää n. 85 cm:n korkeudelle:
Kuva 6
Ilmeinen vastaväite on, että 1 mm:n parvi ei voisi kulkea esitettyä matkaa. Vakavassa keskustelussa toivoisin esitettävän jonkinlaista kovaa faktaa, jossa otettaisiin huomioon lyönnin voima, pisaroiden lähtönopeus, kulma ja ilmanvastus. Näiden perusteella lienee mahdollista laskea maksimaalinen matka. Vaikka matka näyttää kuvassa pitkältä, on siinä todellisuudessa vain metrin verran vaakasiirtymää ja lähtökorkeus on n. 70 cm. Minulla ei ole henk.koht. riittävää osaamista matkan laskemiseen, joten en voi liittää näitä laskelmia osaksi mallia.
Ajatuksia ulkopuolisesta mallinnuksesta II
3. Pystysuuntaiset roiskeet
Teoreettisessa mallinnuksessa kannattaa taaskin lähteä yksinkertaisimmasta vaihtoehdosta eli siitä, että pystysuuntaiset roiskeet ovat syntyneet pystyasennosta ja teltta on ollut kasassa ainakin II-sivun II-4-vaajan puoleisessa kulmassa. Lähtötilanne on siis voinut olla esim. seuraavanlainen:
Kuva 1
Esitän, että henkilö Z on noussut ylös II-3-aukosta ja X on juuri samalla hetkellä tullut hänen eteensä. Z:lla on ollut kaksi vaihtoehtoa: kääntyä ja yrittää paeta tai puolustautua. Z:lla on ollut oikeassa kädessään pieni veitsi, jota hän on päättänyt käyttää. Z on välittömästi iskenyt veitsellä X:ää osuen vasemman posken alaosaan. Veitsi on viistänyt poskeen vaakasuuntaista haavaa lopulta lävistäen posken ja osuen yhteen hampaaseen, jonka se on murtanut. Veitsi on isketty henkilön Z maksimaalisella voimalla.
Veitsi on ollut kädessä seuraavalla tavalla:
Kuva 2
Veitsi on osunut poskeen seuraavasti:
Kuva 3
Veitsi on ollut suurin piirtein vaakasuorassa poskeen nähden, mistä on syntynyt 45 asteen roiskeet:
Kuva 4
Otan tässä tarkasteluun vain alaspäin lähtevät roiskeet ja oletan, että ylöspäin lähteneet ovat lentäneet teltan pinta-alan ulkopuolelle. Isku ei ole ollut yhtä voimakas kuin kohdan 2 18 asteen roiskeissa. Siksi on syntynyt isommat roiskeparvet 1 - 2 mm ja 2 - 3 mm. Pienemmät ovat edenneet 80 cm vaakasuunnassa ja isommat himpun pitemmälle. 45 asteen lähtökulma on jyrkentynyt matkan aikana 80 asteen tulokulmaksi, mistä on syntynyt pyöreähköjen roiskeiden parvi.
Kuva 5
Jätän määrittelemättä, kuinka paljon ratojen differentioitumista on tapahtunut, mutta oletan, että se on voinut olla riittävää siihen, että lentoradan ollessa sopiva toinen parvi olisi lentänyt teltan ulkopuolelle. Seuraavassa kuvassa on esitetty, missä kohtaa iskun on täytynyt tapahtua, jotta 1 - 2 mm:n parvi olisi lentänyt siihen, missä se on ollut:
Kuva 6
Jos lähdetään hakemaan minimaalista differentioitumista, niin se ilmeisesti olisi tapahtunut III-päädyn suuntaan. Tällöin voidaan rajata mahdollisia kontaktipisteitä seuraavasti:
Kuva 7
Jos differentioitumista edelleen pidetään liiallisena, voi kyseeseen myös tulla kolmas parvi, joka on lähtenyt hampaan murtumalinjasta. Tällöin normaalit parvet olisivat 2 mm:n ja 3 mm:n parvi ja koko käden voiman keskittyessä hampaaseen syntyisi 1 - 2 mm:n parvi. Hampaan murtumalinja on voinut ohjata tätä parvea jyrkemmin kuin 45 asteen kulmassa, jolloin voidaan selittää 2 mm:n ja 3 mm:n parvien lentäminen teltan ulkopuolelle. Tässä tapauksessa myös 80 cm:n etäisyys kontaktista ja jäljestä voisi olla lyhyempi. Myös 1 - 2 mm:n parven syntyminen voidaan selittää sillä, että hampaan murtumalinja itsessään on ollut niin kapea, että se on muovannut tämän kokoisia roiskeita.
Esitän vielä yhden selkeyttävän mallinnuksen. Henkilö Z on noussut II-3-aukosta alla olevan kuvan esittämään kohtaan. Henkilö X on ollut häntä vastapäätä:
Kuva 8
Z iskee välittömästi pienellä veitsellä X:ää, X ehkä vaistomaisesti kääntää päätään aavistuksen sivuun. Roiskeet lentävät 80 cm:n päähän kontaktista:
Kuva 9
3. Pystysuuntaiset roiskeet
Teoreettisessa mallinnuksessa kannattaa taaskin lähteä yksinkertaisimmasta vaihtoehdosta eli siitä, että pystysuuntaiset roiskeet ovat syntyneet pystyasennosta ja teltta on ollut kasassa ainakin II-sivun II-4-vaajan puoleisessa kulmassa. Lähtötilanne on siis voinut olla esim. seuraavanlainen:
Kuva 1
Esitän, että henkilö Z on noussut ylös II-3-aukosta ja X on juuri samalla hetkellä tullut hänen eteensä. Z:lla on ollut kaksi vaihtoehtoa: kääntyä ja yrittää paeta tai puolustautua. Z:lla on ollut oikeassa kädessään pieni veitsi, jota hän on päättänyt käyttää. Z on välittömästi iskenyt veitsellä X:ää osuen vasemman posken alaosaan. Veitsi on viistänyt poskeen vaakasuuntaista haavaa lopulta lävistäen posken ja osuen yhteen hampaaseen, jonka se on murtanut. Veitsi on isketty henkilön Z maksimaalisella voimalla.
Veitsi on ollut kädessä seuraavalla tavalla:
Kuva 2
Veitsi on osunut poskeen seuraavasti:
Kuva 3
Veitsi on ollut suurin piirtein vaakasuorassa poskeen nähden, mistä on syntynyt 45 asteen roiskeet:
Kuva 4
Otan tässä tarkasteluun vain alaspäin lähtevät roiskeet ja oletan, että ylöspäin lähteneet ovat lentäneet teltan pinta-alan ulkopuolelle. Isku ei ole ollut yhtä voimakas kuin kohdan 2 18 asteen roiskeissa. Siksi on syntynyt isommat roiskeparvet 1 - 2 mm ja 2 - 3 mm. Pienemmät ovat edenneet 80 cm vaakasuunnassa ja isommat himpun pitemmälle. 45 asteen lähtökulma on jyrkentynyt matkan aikana 80 asteen tulokulmaksi, mistä on syntynyt pyöreähköjen roiskeiden parvi.
Kuva 5
Jätän määrittelemättä, kuinka paljon ratojen differentioitumista on tapahtunut, mutta oletan, että se on voinut olla riittävää siihen, että lentoradan ollessa sopiva toinen parvi olisi lentänyt teltan ulkopuolelle. Seuraavassa kuvassa on esitetty, missä kohtaa iskun on täytynyt tapahtua, jotta 1 - 2 mm:n parvi olisi lentänyt siihen, missä se on ollut:
Kuva 6
Jos lähdetään hakemaan minimaalista differentioitumista, niin se ilmeisesti olisi tapahtunut III-päädyn suuntaan. Tällöin voidaan rajata mahdollisia kontaktipisteitä seuraavasti:
Kuva 7
Jos differentioitumista edelleen pidetään liiallisena, voi kyseeseen myös tulla kolmas parvi, joka on lähtenyt hampaan murtumalinjasta. Tällöin normaalit parvet olisivat 2 mm:n ja 3 mm:n parvi ja koko käden voiman keskittyessä hampaaseen syntyisi 1 - 2 mm:n parvi. Hampaan murtumalinja on voinut ohjata tätä parvea jyrkemmin kuin 45 asteen kulmassa, jolloin voidaan selittää 2 mm:n ja 3 mm:n parvien lentäminen teltan ulkopuolelle. Tässä tapauksessa myös 80 cm:n etäisyys kontaktista ja jäljestä voisi olla lyhyempi. Myös 1 - 2 mm:n parven syntyminen voidaan selittää sillä, että hampaan murtumalinja itsessään on ollut niin kapea, että se on muovannut tämän kokoisia roiskeita.
Esitän vielä yhden selkeyttävän mallinnuksen. Henkilö Z on noussut II-3-aukosta alla olevan kuvan esittämään kohtaan. Henkilö X on ollut häntä vastapäätä:
Kuva 8
Z iskee välittömästi pienellä veitsellä X:ää, X ehkä vaistomaisesti kääntää päätään aavistuksen sivuun. Roiskeet lentävät 80 cm:n päähän kontaktista:
Kuva 9
Ennen kuin voin miettiä asiaa pitemmälle, niin onko nyt otettu huomioon se, että kun henkilö heittäytyy teltanharjan päälle kahareisin, niin silloin teltan päätykepit kallistuvat voimakkaasti sisäänpäin ja ovat voineet aiheuttaa vammoja, luultavasti verisiä haavoja hyökkääjään.
Sellainen haarakeppi, joka on teroitettu, että sitä voi käyttää purjerenkaalla varustetussa teltassa, on täytynyt teroittaa myös haarojen kohdalta, helpomman asentamisen vuoksi, jolloin päätykepistä on tullut todella terävä.
Nythän vieraasta DNA:sta ei ole merkkejä.
Samainen telttakeppi on saattanut tehdä myös ne pienemmät "pistimen" reiät teltan 2. päätyyn ja ikkunan harsoon tappotyön aikana, kun teltassa on sisällä paettu tappavia iskuja.
Sellainen haarakeppi, joka on teroitettu, että sitä voi käyttää purjerenkaalla varustetussa teltassa, on täytynyt teroittaa myös haarojen kohdalta, helpomman asentamisen vuoksi, jolloin päätykepistä on tullut todella terävä.
Nythän vieraasta DNA:sta ei ole merkkejä.
Samainen telttakeppi on saattanut tehdä myös ne pienemmät "pistimen" reiät teltan 2. päätyyn ja ikkunan harsoon tappotyön aikana, kun teltassa on sisällä paettu tappavia iskuja.
Jos I-päädyn puoli on ollut jo kasassa, niin jännitystä jäljellä olevaan päätykeppiin ei niin hirveästi tule, koska puoli telttaa on jo maassa. Olen tuota itse testaillut vastaavan mallisella teltalla, jossa olen toisen päädyn kepin kaatanut ja sen jälkeen kompuroinut toisen päädyn päällä. Keppi pysyy ällistyttävänkin hyvin pystyssä...Hessu52 kirjoitti:kun henkilö heittäytyy teltanharjan päälle kahareisin, niin silloin teltan päätykepit kallistuvat voimakkaasti sisäänpäin ja ovat voineet aiheuttaa vammoja, luultavasti verisiä haavoja hyökkääjään.
-
specialhousingunit
- Neuvoja-Jack
- Viestit: 530
- Liittynyt: La Loka 13, 2007 10:06 pm
Varmaan jostain tähän tieto löytyisi, mutta joku saattaa vastauksen muistaakkin ihan ulkoa.
Oliko Bodom teltassa pohja ?
Muistan lapsuudestani mökillä teltan, joka oli kahden hengen harjateltta. Teltan pystysalot oli kolmesta osasta ja olivat alunperinkin puusta. Muistan, että siinä teltassa oli salkojen välissä naru, joka kulki sisäpuolella ja tarkoitus oli pitää teltta ryhdissä, mutta ei sitä muistaakseni välttämättä tarvinnut. Teltta oli peräisin käsittääkseni 50 luvulta ja se vaan on jäänyt mieleen, että pohjaa siinä ei ollut.
Oliko Bodom teltassa pohja ?
Muistan lapsuudestani mökillä teltan, joka oli kahden hengen harjateltta. Teltan pystysalot oli kolmesta osasta ja olivat alunperinkin puusta. Muistan, että siinä teltassa oli salkojen välissä naru, joka kulki sisäpuolella ja tarkoitus oli pitää teltta ryhdissä, mutta ei sitä muistaakseni välttämättä tarvinnut. Teltta oli peräisin käsittääkseni 50 luvulta ja se vaan on jäänyt mieleen, että pohjaa siinä ei ollut.
specialhousingunit = SHU = aika paska paikka
-
Matlock
- Christopher Lorenzo
- Viestit: 1515
- Liittynyt: Pe Marras 02, 2007 5:18 pm
- Paikkakunta: Helsinki
Mielenkiintoinen uusi ajatus.specialhousingunit kirjoitti:Bodom kiinostaa minuakin, mutta en hirveästi ole asiaan perehtynyt. Oikeastaan aika vähän asiaa edes lukenut. Eräs asia kuitenkin vaivaa. Olisiko tässä johonkin selitys.
Ulkopuolinen hyökkääjä romahduttaa teltan. Syntyy teltassa paniikki ja Nisse yrittää nousta. Nisse saa nyrkistä ja potkunkin. Alkaa puukottaminen. Puukottaja tökkii umpimähkään teltan sisässä heiluvia hahmoja. Nisse ottaa jonkun suojakseen paniikissa. Kun puukottaminen on lakannut, niin Nisse makaakin jonkun uhrin alla liikkumatta shokissa. Puukottaja lopettaa, kun liikettä ei enää ole. Jonkun ajan kuluttua Nisse yrittää teltasta ulos, mutta jääkin makaamaan fyysisten ja henkisten vammojen vuoksi osittain teltan päälle.
Nisse mainitsi jossain, että silmissä oli verta, joten olisi voinut valua päällä olleesta uhrista.
Tämä ainakin selittäisi sen henkisen häpeän, joka aiheuttaa muistikatkoja.
Tuskin Nissekään ensimmäisenä olisi kertomassa ottaneensa jonkun suojakseen.
Itse ole pitkään miettinyt erilaisia teorioita, joissa Nisse olisi toiminut mielestään jotenkin pelkurimaisesti olematta kuitenkaan syyllinen murhiin, sehän selittäisi ajoittain hapuilevan käytöksen.
Pasilan mies.
Tuo sama ajatus on kieltämättä käynyt minunkin mielesssäni, mutta kun surmaaja on kolunnut teltankin kaiketi läpikotaisin, kun on löytänyt poikien lompakot, sekä rekisteriotteet, joista ainakain toinen pojista piti nahkiksensa rintataskussa, niin kyllä silloin olisi Gussen henkiin jääminen huomattu.
Olen siitä muutamaan otteeseen jopa kirjoittanut, että olisiko Gusse pitänyt Irmeliä edessään, kun Irmelissä on toistakymmentä puukoniskua, mutta itsessä ei ensimmäistäkään.
Tiedä sitä sitten, kuinka lähellä hengen lähtö silloin olisi ollut, vai olisiko surmaaja rauhoittunut, löydettyään poikien "aamupullon", eli sen "Salkkarin" jämät ja kuilinut sen suihinsa.
Pullo varmuudeksi vettä täyteen ja voimalla kauas "ulapalle" pois näkösiltä.
Olisiko sitten niin, että tämä kiilusilmä surmaaja on oikein ajatellutkin, ettei Gusse ole tarkkaan nähnyt hänen kasvojaan, mutta se iso hole siinä teltan seinässä kyllä kertoisi aivan muuta.
Olen siitä muutamaan otteeseen jopa kirjoittanut, että olisiko Gusse pitänyt Irmeliä edessään, kun Irmelissä on toistakymmentä puukoniskua, mutta itsessä ei ensimmäistäkään.
Tiedä sitä sitten, kuinka lähellä hengen lähtö silloin olisi ollut, vai olisiko surmaaja rauhoittunut, löydettyään poikien "aamupullon", eli sen "Salkkarin" jämät ja kuilinut sen suihinsa.
Pullo varmuudeksi vettä täyteen ja voimalla kauas "ulapalle" pois näkösiltä.
Olisiko sitten niin, että tämä kiilusilmä surmaaja on oikein ajatellutkin, ettei Gusse ole tarkkaan nähnyt hänen kasvojaan, mutta se iso hole siinä teltan seinässä kyllä kertoisi aivan muuta.
Verijälkien tutkimusryhmä ei voinut varmuudella selvittää missä järjestyksessä on ketäkin isketty. Yksi tärkeä arvio oli: Aukot teltan seinämään on leikattu ainakin pääasiassa ennen veriroiskeiden syntyä.
Tuon perusteella olen omassa mielessäni lähes varma, että hyökkäys on ollut kaksiosainen. Ensi vaiheessa on nuijittu kuin hylkeitä hylkeen pyynnissä tylpällä lyömäaseella teltan ulkopuolelta teltassa maanneita päähän telttakankaan ollessa välissä. Ehkä tuolloin on syntynyt hiljaisuus teltan sisällä ja tekijä on leikannut reiät telttakankaaseen. Sitten hän on iskenyt noiden luukkujen kautta sisälläolijoiden kimppuun lyöden sekä teräaseella, että nuijamaisella aseella. Teltassa olleet ovat voineet virota vastustamaan hyökkäystä sillä voimalla mikä heillä vielä oli. Siinä on veri lentänyt.
Mutta entä sitten. Tekijän on täytynyt aika tavalla vereentyä siinä puuhassa. Mutta mitä onkaan sanottu NG:n vaatteista: "Ne olivat siistit, ja ne luovutettiin pian pois" . Mielestäni tämä todistaa, että hyökkääjä ei ollut NG. Ainakin tällainen johtopäätös on lähellä. Silti vaatteiden luovutus oli se kaikkein pahin moka. Ne olisivat voineet toimia myös NG:n puolesta. On vain se arvio, että NG:n vaatteet olivat siistit.
Tuon perusteella olen omassa mielessäni lähes varma, että hyökkäys on ollut kaksiosainen. Ensi vaiheessa on nuijittu kuin hylkeitä hylkeen pyynnissä tylpällä lyömäaseella teltan ulkopuolelta teltassa maanneita päähän telttakankaan ollessa välissä. Ehkä tuolloin on syntynyt hiljaisuus teltan sisällä ja tekijä on leikannut reiät telttakankaaseen. Sitten hän on iskenyt noiden luukkujen kautta sisälläolijoiden kimppuun lyöden sekä teräaseella, että nuijamaisella aseella. Teltassa olleet ovat voineet virota vastustamaan hyökkäystä sillä voimalla mikä heillä vielä oli. Siinä on veri lentänyt.
Mutta entä sitten. Tekijän on täytynyt aika tavalla vereentyä siinä puuhassa. Mutta mitä onkaan sanottu NG:n vaatteista: "Ne olivat siistit, ja ne luovutettiin pian pois" . Mielestäni tämä todistaa, että hyökkääjä ei ollut NG. Ainakin tällainen johtopäätös on lähellä. Silti vaatteiden luovutus oli se kaikkein pahin moka. Ne olisivat voineet toimia myös NG:n puolesta. On vain se arvio, että NG:n vaatteet olivat siistit.