QWERTY kirjoitti: La Heinä 04, 2026 1:11 pm
Toivottavasti tästä tragediasta seuraa jossain vaiheessa jotain hyvääkin.
Kuten ymmärrystä päihdeongelman kehittymisen taustoista, päihdepolitiikasta, alfa-PVPn äärimmäisestä vaarallisuudesta, ylisukupolvisista traumoista.
Näyttää siltä, että tässä indeksitapauksessa taustalle oikein kiteytyvät ja kertyvät päihdepsykiatriset ja päihdepoliittiset kysymykset ja ongelmat; tätä voisi näistä näkökulmista analysoida opuksien verran.
Suomessa näyttää muuten räjähtäneen silmille “kieltolainen rautainen laki”: kun “operaatio Greenlight” romahdutti amfetamiinin saannin Suomessa(kin), tilalle tuli paljon vaarallisempi alfa-PVP. Mentiin sutta pakoon ja vastaan tulikin tiikeri.
Nythän tämän palstan kirjoitusten pohjalta näyttää kuitenkin seuraavan aivan liikaa puhdasta pahaa, kuten kuolleen naisen solvaamista, suvun solvaamista ja pilkkaamista, narkomaanien ihmisarvon mitätöintiä. (Miksei YP puutu tähänkään?). Sukulaiset ovat surusta (ja varmaan myös syyllisyydentunteista) sekaisin, ja täällä heidänkin toimiaan ruoditaan julmasti, epäanalyyttisesti ja yksisilmäisesti.
Siskolla ei liene mediatiimiä neuvomassa, ettei kannata avautua nyt, vaan suojata itseään somen pyöveleiltä.
Tällainen epäeettinen riepottelu, jota merkittävä osa keskustelijoista täällä harrastaa, voi luoda paljon lisää vahinkoa monille, jopa pitkälle tulevaisuuteen. Mutta sillehän ei mitään taida voida (ei, vaikka YP hoitaisi kelvollisesti hommansa), koska Minfon roskasakkishakaalilauman pataljoonan verenhimo on loputon ja mahdotonta tyrehdyttää.
Epämiellyttävää, että tätä roskaväkeä näyttää tänne pesiytyneen oikein sakein joukoin. Monet näistä tuskin ovat kovinkaan mallikansalaisia itsekään.
Toki täällä on paljon asiallista ja normaalia tiedonhalua ja spekulointia; voihan tämä katastrofi toimia sellaisena avaintapahtumana, joka saa ihmisiä ja yhteiskuntaakin heräämään näkemään yksittäistapauksen taustalla monimutkaisia yksilö- ja yhteiskunnallisen tason ilmiöitä.
Minua tämä tapaus on kiinnostanut henkilökohtaisella ja ammatillisella tasolla.
Olen katsonut noita somepostauksia, ja miettinyt miten tuo nainen tuollaiseen surkeaan loppuun päätyi. Ja mitä lapsillensa ja läheisillensä tästä seuraa. Erityisesti päihdepsykiatrisesta viitekehyksestä tätä ajattelen. Nainen näyttää facensa perusteella yrittäneen kovasti pitää elämäänsä ja lapsiansa raiteillaan, kunnes viime vuosina ajautui syöksykierremäiseen noidankehään. Maybe she “didn’t have the cards” alun alkaenkaan.
Suomen päihdepolitiikassakin kannattaisi tehdä isoja uusia linjauksia, jotta homma ei tästä entisestään pahenisi. Mutta poliittisesti aihe on niin kuuma peruna, että asiantuntijatietoon perustuvaa järkevää strategiaa tuskin saadaan. Poliitikot ovat pakotettuja jatkamaan kieltolakia. Poliisi tuolla jahtaa satunnaisia pilvenpolttajia; paremminkin kannattaisi voimavaroja käyttää!
Päällimmäisenä tunteena tapauksessa mulla on suru, myötätunto, ajatus siitä, että ei naisella varmaan ollut enää paljoa kykyä tehdä valintoja elämänsä suhteen ainakaan alfa-PVPn (? Spekua) käytön aloittamisen jälkeen.
Sitten vain itsekin täällä ennakoin roskasakkishakaalilauman verbaalisia solvauksia, joita tämä kirjoitukseni varmaan herättää.
Suomi on murheellisten laulujen maa.