Laitan nyt tähän JSM-ketjuun keskiviikkopähkinän. Mutta ensin korostan, että pähkinän purtava ei liity millään tavalla omiini tai täältä lukemiini arvailuihin siitä, kuka on syyllinen tapauksessa Hausjärven sarjamurhaaja.
Tässä pähkinässä esitän
oletetun tapahtuman oikeusvaltio Pneukkulasta. Pähkinässä tehtävänä on pohtia esittämäni oletetun tapahtuman valossa, mutta yleisellä tasolla, miksi kadonneiden henkilöiden ja vakavien rikosten tapausten tutkinnassa on tärkeää, että:
- lääkäreillä ei olisi mahdollisuutta tehdä vääriä diagnooseja ja turhia lääkemääräyksiä potilailleen ja sitten salata väärinkäytöksiään valehtelemalla ja vielä niin, että he vetoavat vääristä syistä Lääkäriliiton ohjeeseen, jonka mukaan lääkärin etiikan ja lain ollessa ristiriidassa lääkärin tulee ensisijaisesti noudattaa ammattikuntansa eettisiä periaatteita | pohdinnan tueksi, Suomen Lääkäriliitto: Professionalismi ja kollegiaalisuus; Etiikka ja professio
Oletettu tapahtuma oikeusvaltio Pneukkulassa on seuraava:
- Psykoterapiapotilas ( A ) soittaa kahdesti (puhelut 1 ja 2) psykoterapiapaikassa ( B ) vastaanottoa pitävälle psykoterapeutti-psykiatrille ( C ). A:n soittojen asia liittyy C:n laatimaan potilaskertomukseen, jonka kopiot A:n pitää toimittaa liitteenä tekeillä olevaan kanteluunsa ja potilasvahinkohakemukseensa, jotka on osoitettava virkavastuulla toimiville viranomaisille.
PUHELU 1 : Psykoterapiapaikka B:n toimistosta vastataan ja yhdistetään A:n puhelu C:lle
C: [sanoo nimensä, etunimi sukuni]
A: No tässä on [sanoo nimensä, etunimi sukunimi], hei. Soittelen kun niitä potilasasiakirjoja pyysin, niin milloinkahan ne on tulossa?
C: Oon tänään laittamassa postiin.
A: Okei. Oliko niin että kirjoitit muistiinpanoista ne nyt, vai miten se?
C: Joo, eli tota tota, kun ne on käsin kirjoitettuja, niin sen takii kirjoitin ne nyt koneella puhtaaks ja semmonen viive tässä on ollu sen takia. On ollu vähän kiirettä.
A: Juu, ei mitään.
C: Tosiaan niin tänään on tarkotus saada ne postiin.
A: Joo. Tuota mikä päivämäärä niihin sit tuli, että kun sää olet ne koneella kirjottanu, niin ootko sää kirjottanu niihin sen päivämäärän milloin sää olet ne koneella kirjottanu?
C: En, ei tietenkään, vaan se mikä niissä on käyntipäivämäärä ja miltä päiviltä ne tiedot ovat.
A: Joo, no onko ne alkuperäiset sitten... sulla on niinku kahdet potilasasiakirjat sitten, käsin kirjoitettu ja koneella kirjoitettu?
C: Käsinkirjoitetussa on omat muistiinpanot ja käyntitiedot, sen takia niitä ei jaeta.
A: Joo, joo, mutta ne on niinku kuitenkin sulla siellä käytössä kahdet?
C: Käytössä?
A: Joo, siis kun mää juuri kysyin tästä näin, kun tää potilasasiamies sanoi, että kirjoitat muistiinpainoista uudestaan...
C: [Ynähtää.]
A: ...ja eihän tässä silleen mitään, kuhan vaan neljän viikon sisällä tulee [tilaamani potilasasiakirjat neljältä vuodelta]. Ja kysyinkin sitä [potilasasiakirjojen laadintaohjeista eräässä nettikeskustelussa], niin mulle esitettiin jatkokysymys, että eihän virallisia potilasasiakirjoja voi uudestaan kirjoittaa. Että niissä pitää aina olla se päivämäärä [milloin se potilaskertomus on laadittu] ... mutta okei, sää oot käsin kirjottanu ne, eikä siitä olis saannu mitään selvää.
C: Niin, näin oon aikasemminkin toiminu, kun näitä on pyydetty joihinkin oikeudenkäynteihin ja muualle, niin tota.
A: Okei, joo, joo joo. No, multa vaan tarkistettiin [nettikeskustelussa] tää enkä osannu sitä sanoo sitten niin...
C: Joo, mut tosiaan näin.
A: Joo, no toinen kysymys on sitten tää potilasasiamies. Kun meillä oli siinä useammankin kerran vuoden aikana... tuli ilmi se, että olen hoitoon tyytymätön ja tyytymätön siihen, että et kerro niistä lääkkeiden haitoista etkä ollu kertonut vieroitusoireista, niin sää et koskaan maininnu tästä että voin käydä potilasasiamiehen kanssa asiaa läpi. Eli onko niin että sulla ei ole potilasasiamiestä?
C: Ei mulla ole potilasasiamiestä. Oon täysin itsenäinen ammatinharjoittaja eikä mulla ole mitään potilasasiamiehiä, kuten ei myöskään mun toimintani kuulu mitenkään [sanoo vastaanottopaikkansa psykoterapiapaikan B nimen], eikä potilasasiakirjat. Vaan ne on täysin yksityisiä, ja se on tärkeä asia potilastietojen salassapidossa.
A: Joo, no tätä sen takia vaan kysyn, koska nyt on sitten tullut kahta eri tietoa...
C: [Ynähtää.]
A: ...että tuota ne on ihan hyvä selvittää, että tulee sitten Avistakin oikeat ja täsmälliset tiedot. Ja nyt on sitten saannu sieltä [sanoo psykoterapiapaikka B: nimen] puoleltakin kahta tietoa...
C: [Ynähtää.]
A: ...sain sieltäkin ensin sitä tietoa, että potilasasiamies on mun, niinku sinun potilaitten potilasasiamies, mut he on sen tarkistanu ja nyt näin ei olekaan... niin tota... mut aina pitää antaa heti suoraan oikeaa tietoa, ettei tuu sitä... niinku tiedät niin olen joutunut pomppimaan...
C: [Ynähtää ja huokaisee.]
A: ...ja... no tässä nää oli, nää muistiinpanot- ja potilasasiamieskysymykset ja se että...
C: Joo ja [sanoo A:n etunimen] sit yks asia. [alkaa pitää taukoa]
A: No.
C: Eli tota todella pahalta tuntuu, miten tää meidän yhteistyö on näin päättyny ja vähän niinku myrskyisästi. Ja tietysti ihmiset tekee mitä tekee, omia päätöksiä, mutta jos muutat mieles jossain vaiheessa kuuden vuoden sisällä [on kertonut useaan otteeseen että jää kuuden vuoden kuluttua eläkkeelle] niin ilman muuta olet tervetullut takaisin vastaanotolle.
A: No nyt on tapahtunu tällänen ihmeparantuminen. Kun olen ollut tuolla terveyskeskuspuolella, kun on ollut vähän tuota käsiongelmaa ja muuta, ja kun ollaan siinä käyty läpi, niin mulla on vointi erittäin hyvä.
C: No se on mukava kuulla.
A: Ja olen aloittanut avoimessa opiskelua ja katotaan nyt mitä tässä ehtii. Että itse koen, että on tapahtunut ylidiagnosointia ja ylihoitoa. Ei siinä oo ollu mitään järkeä, XX vuotta istua... Että ilman lääkitystä mää olisin kyllä lopettanut terapian aikasemmin. Kyllä se on tehnyt mut sellaiseksi lampaaksi. Niinku oon sanonutkin sulle silloin joskus, että se oli helpompaa sulle silloin kun söin lääkkeitä, kun olin aina samaa mieltä ja tykkäsin siitä että puhuit [asioista X ja XX]. Mutta ei se ole mun mielestä psykoterapian sisältö. Se sopii jollekin mutta mulle ei. Mutta kiitos tarjouksesta, ennemminkin pitää näin sinun toivoa että toivottavasti ei koskaan.
C: No tottakai toivon että pärjäisit.
A: Hyvin pärjään. Mutta ehkä sellainen vinkki, että sieltä Duodecimin Terveyskirjaston kautta mää löysin silloin ahdistuksen sietokyvyn kasvattamiseen liittyviä oppaita, ja samaan aikaan kun mää kävin siellä sun terapiassa, niin mää opiskelin niitä, kirjoittelin ja tein niitä tehtäviä, ja kyllä se mun kohalla on auttanut. Se että sää et pidä mun luonteesta tai olet arvioinut mun luonteen sellaiseksi että se tarvitsee hoitoa, niin ne on vähän toisenlaisia juttuja.
C: Ei ole väärin sammutettua tulipaloa.
A: En ymmärrä tuota, arvostan selkeitä puheita.
C: Eli näitten teorioitten hallintaa ja hoitoa, niin kaikki konstit ovat sallituja.
A: Joo mutta sun tarjoama kuntoutus ja hoito ei tehonnut. Että siinä on selvä fakta ja tosiasia. Mutta oppikaamme kaikesta.
[…]
PUHELU 2 : Psykoterapiapaikka B:n toimistosta vastataan ja yhdistetään A:n puhelu C:lle
C: [sanoo nimensä, etunimi sukuni]
A: Tässä on [sanoo nimensä, etunimi sukunimi], hei.
C: Terve.
A: Soitan nyt tälläsiä asioita kun olen näitä oikaisuvaatimuksia tekemässä tähän… potilasasiakirjamerkintöihisi...
C: Ymmh.
A: ...jotka on hyvin puutteellisia, ja paljon virheitä täällä. Ja nyt sitten mietin, että miten nää oikausvaatimukset tehdään tähän sun tyyliin. Kun sulla on se käsinkirjoittamalla pidetty potilasasiakirja, josta sää et mulle kopiota laittanu vaikka pyysin, ja sää olet laittanut nää puhtaaksikirjoitetut...
C: Niin, sanoin että siellä on omia muistiinpanoja, joten annan ne puhtaaksikirjoitetut, ja sitten että niistä käsinkirjoitetuista varmasti et saa selvää. Sen takia olen näin toiminut. Ja ihan hyvin voit laittaa viranomaisille näitä tietoja, mutta en mää näistä asioista keskustele tän enempää.
A: Siis nyt mää kysyn, kun mää teen nää oikaisuvaatimukset sinulle, niin teetkö sää ne oikaisut näihin puhtaaksikirjoitettuihin...
C: [Ynähtelyä]
A: ...vai niihin alkuperäisiin?
C: Sinä jankkaat nyt asiaa, että mää koen tän oikeastaan häirinnäksi.
A: Minä koen häirinnäksi ja kiusaamiseksi sen, että en saa selviin asioihin apua. Koska täällä ohjeissa on tällainen tieto, että kun tekee niitä oikaisuhakemuksia, niin niissähän tehdään niinku poisto, korjaus tai täydennys, ja nyt mä löysin sitten... [hämmentyy] Kun mää en saakaan tätä potilasasiamiesapua teiltä että voi kysyä, niin sitten ylilääkäri ohjasi niin, että mää kysyn sinulta, ja nyt sitten...
C: Ymmh. Mulla ei ole lisättävää siihen minkälaisia kertomuksia, kopioita oon sulle lähettäny ja asiani on puolestani tällä selvä. En ole tekemässä niihin muutoksia.
A: Siis täytyyhän sun...
C: Sää voit viedä eteenpäin aivan mihin haluat, mutta en ole tekemässä niihin muutoksia.
A: Siis täytyyhän sun tehdä, korjata virheet ja...
C: Ei siellä ole virheitä mielestäni.
A: No ainakaan toinen lääkäri ei oikein saannu selvää, että mitä sää olet mussa kuntouttanu/hoitanu ja lääkinny, että siellä on ihan tän tapaista ongelmaa.
C: Jaaha, se on hyvin yksinkertainen asia. Siinä on toistuvaa vaikeaa psykoottistasoista masennusta, ahdistuneisuushäiriötä ja vaikea persoonallisuushäiriö, joka aiheuttaa esimerkiksi tällaista jatkuvaa valituskierrettä ja suuria vaikeuksia ihmissuhteissa.
A: Näissä korjauksissa on ihan tällaisia, kun sää olet laittanu tänne tämmöisiä, mitkä sun on ihan pakko korjata. Kun sää olet laittanu tänne sellaisia tietoja toisista ihmisistä. Niin eihän niitä saa laittaa. Sää olet laittanu esimerkiksi että täällä on tällainen että serkunpojan isä ja isäpuoli tehneet suisidin ja...
C: Ne kuuluu ilman muuta mielestäni psykiatriseen kirjaamiseen tällaiset ongelmat tai tiedot.
[ A kelaa hämmentyneenä mielessään. Mikä ongelma? A saanut tiedon 40 vuoden takaisesta tapahtumasta dokumentti-elokuvasta, jonka oli katsonut tv:stä ja siitä dokumentin katsomisesta oli kertonut terapiaistunnossa psykoterapeutille; A ei ole ollut koskaan tekemisissä serkkupojan ja näiden ei-verisukua olleiden itsemurhan tehneiden kanssa, koko tapauksestakin kerran kuullut n. 30 vuotta aikaisemmin.]
A: Ja sit sää olet laittanut [sanoo entisen lääninlääkärin psykiatrian erikoislääkärin, nyt ,valtion organisaatiossa työskentelevän ylilääkäri-juristi-asiantuntijan nimen] ...
C: Sää voit aivan hyvin viedä asiaa eteenpäin...
A: ...sää olet [sanoo etunimen sukunimen] nimen laittanu, ottanut sen mun terveyskeskusta koskevasta kantelusta jonka olen antanut kopiona luettavakses. Ja sit sää olet tänne kirjoittanut asioita sen kantelun sisällöistä, ja nekin on lain mukaan asioita joita ei saa laittaa. Ei edes...
C: Joo, olen näin myös toiminut aiemmissa tota noin viranomaisvalvonnoissa, viranomaisten ohjauksesta huolimatta, koska se vaikuttaa selkeästi hoitoon tai sen arvioimiseen, ja olen sitä mieltä että ne kuuluvat hoitotietoihin, vaikka viranomaiset ovat eri mieltä. Ja olen siitä valmis vaikka menemään oikeuteen. En pyörrä tässä päätäni.
A: Joo, mutta lakia täytyy noudattaa eikä potilasta saa kiusata.
C: Olen toiminut niin kuin olen katsonut oman ajattelutavan mukaan toimittavan. Ja jos viranomaiset sanktioi niin sitten sanktioivat. Mutta en toimi itseäni vastaan. Niin kuin tiedät varsin hyvin että vikani on rehellisyys.
A: Eee… en. Näin juuri, siis sää olet valehdellut tänne suoraan sanoen. Määhän olen kritisoinu sua, ja mää olen sanonut että mää en suhun luota, ja sit sää kirjotat tänne kuitenkin sellaisia asioita että luotan ja kiitän ja… [kirjaus potilastiedoissa: ”alustavasti puhuttu hoitosuhteen jatkumisesta 6 vuotta kunnes jään eläkkeelle”]
C: Joo, tää on vaihdellu hyvin paljon, tota. Toisaalta tämä, miten sää välillä oot kertonu että parempaa paikkaa ei ole olemassa kuin [sanoo psykoterapiapaikka B:n nimen] ja miten mahtava tämä hoitosuhde on ja nyt sää oot pistäny täysin mustaks kaikki. Mikään ei ole hyvin, kaikki on väärin.
A: Ei ole näin, vaan on ilmennyt, että sinä toimit väärin. Sinä et kertonu mulle lääkityksen haitoista...
C: Jaaha.
A: ...etkä vieroitusoireista.
C: Niistä on puhuttu sen mikä on pystytty, koska sää olet tätä valituskierrettä ja muuta aina, niin sää et ole antanu mahdollisuutta näihin puhua, vaikka olen yrittäny toistuvasti. Eli...
A: Sinä olet sanonut minulle, kun mää olen ne ottanut esille, että tuleeko nyt piiskaa, tuleeko nyt turpiin, ja tällä tavalla niinku vaientanut mut. Että se ei... sää et ole toiminut asiallisesti.
C: [Ynähtää.]
A: Sää olet pelotellut ja sää olet toiminut uhkaillen.
C: Se oli, se oli vitsi niinku käytiin se läpi myös vastaanotolla. [A korjaa mielessään: Ei vastaanotolla, vaan puhelinkeskustelussa selitti tiuskaisujensa olleen huumoria, ja samalla kinusi tulemaan sovitulle vastaanotolle keskustelemaan ongelmat selviksi jotta terapiasuhde voisi jatkua.] Ja mitä tulee näihin sivuvaikutuksiin niin ilman muuta kaikilla lääkkeillä on mahdollisia ja todennäköisiä sivuvaikutuksia, ja näitä tietenkään ei olla kaikkia käyty läpi, enkä missään tapauksessa yhdenkään potilaan kohdalla käy niitä kaikkia läpi, koska siitä seuraisi ilman muuta ongelmia.
A: Ne olisi pitänyt käydä… esimerkiksi venlafaksiini olisi pitänyt lopettaa... sää et ole ymmärtäny sitä että sää olet tänne kirjottanu venlafaksiinin vieroitusoireista unettomuutta ja ahdistuneisuutta ja sää olet tulkinnut ne niin että masennus on uusiutunut. Sää et oo ymmärtänyt siis...
C: Tuota nyt joudun lopettamaan tämän puhelun, mulla on seuraava oven takana.
A: Joo, elikä sainko nyt ne ohjeet, että voinko tehdä ne korjaukset poistoina ja korjauksina, vai täytyykö kaikki tehdä täydennyksinä?
C: Kuten olen sanonut en ole tekemässä mitään muutoksia muistiinpanoihin. Voit ajaa asiaa eteenpäin aivan kuten haluat.
A: Eli se on turhaa työtä, jos mää teen...
C: Puhelu päättyy tähän.
A: ...Avin ohjeiden mukaan...
C: [lyö luurin korvaan]
A: No, olipa hyvä että tarkistin tämän asian.