MURHA.INFO

Vapaavuori väitteestään Ykkösaamussa: En pysty todistamaan





Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok) ei koe olevansa vastuussa Turun STX-telakan kohtalosta.


- En missään tapauksessa eroa, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok) aloitti lauantaina Ylen Ykkösaamun lähetyksen vastaamalla yleisön lähettämään kysymykseen.

Kokoomusministerithän eivät eroa hevillä työsuoritteidensa munausten takia. Sisäministeri Holmlund ei eronnut kahden joukkomurhan (Jokela ja Kauhajoki) jälkeen. - Toisaalta Suvi Lindén erosi pienen golftukijutun takia. Siinä sitä kokoomuslogiikkaa.

Elinkeinoministerin pallilla on ollut tuulista aina siitä lähtien, kun Suomi menetti loistoristeilijätilauksen Ranskaan joulun välipäivinä


Turun STX-tilauksen luisumisesta muualle on syytetty muuan muassa Suomen hallitusta, joka ei myöntänyt telakalle 50 miljoonan euron suuruista lainaa.

Turun-telakka oli laskenut, että risteilyvarustamo Royal Caribbean harkitseman Oasis-luokan risteilijäjätin tilaus olisi tuonut noin 12 000 henkilötyövuotta.

Juttuun liittyy myös optio seuraavaankin risteilijään, eli miestyövuosiluvut voisi kertoa kahdellakin - jotta vahingot voitaisiin kunnolla arvioida.

Toisin kuitenkin kävi, ja nyt yhtiössä on meneillään yt-neuvottelut.


Ymmärtää yt-neuvottelut


Vapaavuoren mukaan Suomen hallituksella ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin jättää laina myöntämättä.

Hänen mukaansa ei voida olettaa, että silloin, kun bisnekselle menee hyvin, asia on yrityksen oma asia, mutta huonon kauden sattuessa valtion odotetaan ryntäävän hätiin heti.

- Kysymys on ennen kaikkea omistajuuden kriisistä, Vapaavuori painotti.

Risteilijätilauksen menettänyt STX Finland jätti heti tammikuun alussa yt-neuvottelukutsun, joka koskee Turun ja Rauman telakoita. Metalliliiton mukaan STX:n taloudellinen tilanne ja Ranskaan menetetty risteilijätilaus merkitsevät, että kiinteitä kustannuksia on vähennettävä 30 prosenttia.

- Yt-neuvotteluiden tarve oli ilmeinen ja niistäkin oli päätetty jo useita viikkoja aiemmin kuin tuli tieto, että tilausta ei saatu.

- Itse asiassa yt-neuvottelut olisi pitänyt ehkä käydä jo vuosia sitten, Vapaavuori kommentoi lähetyksessä.


"En pysty todistamaan"


Vapaavuori väitti myös, että tilaus olisi mennyt Ranskaan myös siinä tapauksessa, että laina olisi myönnetty.

- Meillä on varsin vahvaa näyttöä sekä Ranskan päästä että Yhdysvalloista, että päätös tämän tilauksen lipumisesta Ranskaan oli tehty jo ennen kuin hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti olla myöntämättä lainaa.

Todisteita väitteestään Vapaavuori ei pystynyt kuitenkaan kysyttäessä esittämään.

- En pysty, elinkeinoministeri myönsi.

Vaikuttaa paatuneelta valehtelijalta ja jutunkeksijältä tämä ministerimme. Kuin jonglööraaja hän ottaa röyhkeästi aina uuden väitteen ja sylkee sen edellisen perään, vaikka paljastuisikin. Ei hätkähdä, niin on kovapintainen. - Jos puhuu ranskalaisten asioista, ne TÄYTYY PYSTYÄ todistamaan, muuten on valehtelija.


Uusi rahoitusmalli?


Turkuun on aiemmin saatu kaksi tilausta TUI Cruisesille rakennettavista autolautoista, joista ensimmäinen on jo työn alla.

Metalliliitto on ilmaissut huolensa siitä, että näidenkin laivojen tuotantoa uhkaa yhä se, että niiden rakennusaikainen rahoitus on vielä kesken.

Eilen muun muassa Turun Sanomat kirjoitti, että STX Finlandin tilanne on jopa aiempaa tietoa hankalampi. Lehden mukaan alihankkijat eivät pysty tekemään töitä enää paria viikkoa kauempaa maksuvaikeuksissa pyöriskelevälle telakalle.


Ongelman ratkaisemiseksi alihankkijat ovat lehden mukaan keränneet listan yrityksistä, jotka olisivat valmiita sijoittamaan telakkaan. Kahden keruupäivän jälkeinen saldo oli 25 nimeä. Vapaavuoren mukaan toimet ovat kannatettavia.

- Minusta on erittäin positiivista, että alihankkijat ovat lähteneet liikkeelle. Erittäin hyvillä mielin katselin tv-uutisia, kokoomusministeri myhäili.

Ja sehän ei ole Vapaavuoren ansiota. Kyvytönhän ei pysty ITSE hoitamaan asioita.

- IL teksti/ punaiset B. -

Ex-oikeusministeri Brax: Supo vähättelee äärioikeiston roolia
Entinen oikeusministeri, vihreiden kansanedustaja Tuija Brax katsoo suojelupoliisin vähättelevän äärioikeiston toimintaa. Hänen mukaansa Supo pitäisi saada parlamentaariseen valvontaan.

Jyväskylässä Äärioikeisto Suomessa -kirjan keskustelutilaisuudessa tapahtuneen puukotuksen epäilty kuuluu äärioikeistolaiseen Suomen vastarintaliikkeeseen. Supo kommentoi pian tapauksen jälkeen että tämänkaltainen isku ei tullut sille yllätyksenä, ja että kyse on yksittäisten ääriryhmien välisestä yhteenotosta.

Entisen oikeusministerin mukaan lausunto jätti toivomisen varaa.

- Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Supon yksittäisten toimijoiden kanssa keskusteltaessa väkivaltarikoksista tulee esiin asetelma, jonka mukaan ”ääriliikkeet vaan nahistelevat keskenään” , Brax sanoi Ylen Radion Ykkösaamussa.

Braxin mukaan suojelupoliisin toiminnassa on myös nähtävissä erilainen suhtautuminen äärivasemmistoon ja äärioikeistoon.

- Kun katsotaan vaikka Supon vuosikertomusta vuodelta 2011, niin näkyy tendenssinomainen tapa näistä julkisistakin asiakirjoista, jossa anarkismia pidetään aika järjestäytyneenä ja vaarallisena mutta äärioikeisto on aina ikään kuin mielenterveydeltään järkkyneiden yksittäisten ihmisten toimintaa.

- Sitä en osaa arvioida, oliko tämä Supon kanta vai yksittäisen toimijan harkitsematon lausunto, mutta vastaus ei ollut tyydyttävä. Paikalla oli mm. vasemmistoliiton varakansanedustaja Li Andersson ja hänen rinnastamisensa ääriainekseksi on äärimmäisen loukkaavaa ja hämmentävää.

Brax kannustaa hallitusta toimin, jotta suojelupoliisi saataisiin parlamentaarisen valvonnan piiriin.

- Näin on jo kaikissa Suomeen rinnastettavissa maissa. Niissä yhteiskunnallinen uskottavuus, luotettavuus ja kyky puhua ihmisten kieltä on osin varmennettu Euroopan neuvoston suositusten mukaisella parlamentaarisella valvonnalla. Se meiltä puuttuu.

Oho kirjoitti:Luottaakko enemmän virkavastuulain alaisena lausuntoa antavaan viranomaiseen vai irtopisteitä kalastelevaan vihervasemmistopolitiikkoon?

PaxCow kirjoitti:Hankala sanoa, mutta uskoisin, että ex-oikeusministerillä on ainakin jonkinlaista annettavaa tähän keskusteluun.

Jyväskylän puukotuksesta vangitun miehen järjestöllä SVL:llä on "takanaan noin kahdeksan iskua tai rettelöintiä parilta viime vuodelta", eli kyllä tuossa järjestäytyneestä toiminnasta selkeästi näyttäisi olevan kyse.

Hans-Peter Haulikko kirjoitti:kuinkas monta "pommi-iskua" ja muuta esim. joukkoliikenteen vahingoittamis iskua vassareilla onkaan parilta viimevuodelta? silläkin eräällä vartijalla ja toisessa jutussa siivoojalla oli onni matkassa, kun ei "jättipommit" posahtaneet. kyllähän se totta on, että äärioikeisto vetää kadulla turpaan "vastustajaa", mutta äärivasemmisto hajottaa ja tuhoaa toisten omaisuuden ja tekee viattomien elämän hankalammaksi.

PaxCow kirjoitti:

Ex-oikeusministeri Brax: Supo vähättelee äärioikeiston roolia
Entinen oikeusministeri, vihreiden kansanedustaja Tuija Brax katsoo suojelupoliisin vähättelevän äärioikeiston toimintaa. Hänen mukaansa Supo pitäisi saada parlamentaariseen valvontaan.

"Paikalla oli mm. vasemmistoliiton varakansanedustaja Li Andersson ja hänen rinnastamisensa ääriainekseksi on äärimmäisen loukkaavaa ja hämmentävää."

Doctor Lecter kirjoitti:Kirjoittamassaan kirjassa Äärioikeisto Suomessa, Andersson julistaa useat istuvat kansanedustajat, mm. Jussi Halla-ahon, ääriainekseksi.

PaxCow kirjoitti:

Doctor Lecter kirjoitti:Kirjoittamassaan kirjassa Äärioikeisto Suomessa, Andersson julistaa useat istuvat kansanedustajat, mm. Jussi Halla-ahon, ääriainekseksi.

En muista tuollaista kohtaa. Millä sivulla/missä luvussa?

Helsingin Sanomat kirjoitti:http://www.hs.fi/kotimaa/Suomen+EU-lask ... 0383701976

Suomen EU-laskuun tulee miljoonien korotus

Pääministeri hehkutti Suomen "taittaneen EU-nettomaksuosuutensa kasvun". Silti Suomi maksaa jopa 200 miljoonaa euroa enemmän kuin ennen.

10.2.2013
Marko Junkkari
HELSINGIN SANOMAT

Arvio Suomen maksuosuudesta muuttuu, kun katsotaan budjettikauden keskiarvoa.

Perjantai-iltana EU-johtajat saivat lopulta sovittua EU-budjetista vuosille 2014–2020. Tuttuun tapaan kunkin maan päämies kertoi medialle maansa neuvotelleen loistavan tuloksen.

EU:ssa kaikki tuntuvat aina voittavan. Muilla elämän osa- alueilla vaikuttaa yleensä nollasummapeli: jos joku saa lisää etuja, joutuu joku toinen vastaavasti luopumaan. Perjantai-iltana taas nähtiin, että tämä lainalaisuus ei toimi EU:n huippukokouksissa. Muiden mukana pääministeri Jyrki Katai nen (kok) hehkutti Suomen saavuttaneen hyvän tuloksen budjettineuvotteluissa.

"Tulos oli tavoitteidemme ja odotustemme mukainen", Katainen kertoi tiedotustilaisuudessa. Väitettä oli hankala todentaa, sillä etukäteen Suomi ei määritellyt julkisuudessa tavoitteitaan kovin tarkasti. Nettomaksuosuuden suhteen tavoitteena oli pitää Suomen osuus "kohtuullisena" ja "reiluna".

Valtionjohtajalle tuntuu aina löytyvän sopivat luvut pönkittämään väitettä hyvästä neuvottelutuloksesta.

Perjantaina Katainen iloitsi, että Suomi pystyi "taittamaan nettomaksuosuuden kasvun".

Nettomaksu on Suomen EU:lle maksamien rahojen ja EU:sta saatujen tukien erotus.

Vuonna 1995 alkaneen EU-jäsenyyden alkuvuosina Suomi sai EU:sta selvästi enemmän rahaa kuin sinne laittoi. Syynä oli, että Suomessa maatalouden merkitys oli suurempi kuin verrokkimaissa. Toisaalta Suomi sai sovittua merkittävät aluetuet Itä- ja Pohjois-Suomeen.

Sittemmin Suomen erityisasema on murentunut. Etenkin vuoden 2007 jälkeen Suomen maksuosuus on nopeasti lähentynyt verrokkimaita.

Nykyisellä budjettikaudella 2007–2013 Suomen nettomaksuosuus onkin noussut vuosi vuodelta. Viimeisimmät luvut ovat vuodelta 2011, jolloin Suomen nettomaksu oli 0,34 prosenttia bruttokansantulosta. Euroina se teki 652 miljoonaa.

Perjantaina kerrottiin, että Suomen nettomaksuosuudeksi vuosille 2014–2020 on sovittu 0,31 prosenttia bruttokansantulosta. Kataisen lausunto "nettomaksuosuuden kasvun taittumisesta" pitää siis siten paikkansa, että Suomen suhteellinen nettomaksuosuus 2014–2020 on pienempi kuin 2011.

Mutta Kataisen käyttämä vertailu ei ole kovin hyvä, sillä nettomaksuja ei pitäisi vertailla näin. Ainakin niin Eurooppa-ministeri Alexander Stubb (kok) on aiemmin opastanut.

Kun Suomen vuosittaisen maksuosuuden nousua on päivitelty, EU-tuntijat ovat korostaneet, että pitäisi tarkastella koko budjettikauden keskiarvoa vain yhden vuoden nettomaksun sijaan.

Tämä on perusteltua, koska seitsemän vuoden budjettikauden aikana maiden nettomaksuosuudet saattavat vaihdella suuresti vuodesta toiseen: johtuen esimerkiksi siitä, miten vaikkapa jotkut isot tutkimukseen kohdistetut EU-tuet sattuvat tuloutumaan.

Mutta perjantain EU-huippukokouksen jälkeen Katainen ei juuri keskiarvoja maininnut.

Suomen keskimääräinen nettomaksuosuus 2007–2011 on ollut 0,22 prosenttia bruttokansantulosta. Kuten perjantaina kerrottiin, seuraavalla seitsemänvuotiskaudella 2014–2020 keskiarvo on 0,31 prosenttia bruttokansantulosta. Suomen nettomaksuosuus nousee siis 0,09 prosenttiyksikköä.

Vajaan kymmenyksen ero keskiarvossa voi tuntua pieneltä, mutta on euroissa valtava.

Lasketaan. Valtiovarainministeriö ennustaa, että Suomen bruttokansantulo 2014 olisi 212 miljardia euroa. Siitä 0,31 prosenttia on 657 miljoonaa euroa. Jos Suomen nettomaksuosuus olisi pysynyt entisellään eli 0,22 prosentissa, summa olisi ollut 466 miljoonaa euroa. Suomen nettomaksu nousee siis 191 miljoonaa euroa vuodessa.

Karkeasti laskien voidaan siis sanoa, että Suomi maksaa vuosittain 2014–2020 EU:lle pari sataa miljoonaa euroa enemmän kuin nykyisellä budjettikaudella.

Yhteensä nettomaksu nousee seitsemässä vuodessa 1,4 miljardiin euroon.

EU on ihmeellinen. Kukin voi valita haluamansa viestin: Suomen nettomaksuosuuden kasvu taittuu. Suomi maksaa huomattavasti aiempaa enemmän.

Kirjoittaja on HS:n politiikan
ja talouden toimituksen esimies.

Sirpa kirjoitti:Laitan tietoa. EU-huippukokous on alunperin nimitys Euroopan kansanpuolueen pitämille kokouksille, ei Euroopan Unionin. EU-huippukokous on Eurooppa-neuvoston kokous, ja vasta Lissabonin sopimuksen myötä sille myönnettiin EU:ssa korkein poliittinen valta, jolloin se ohitti demokraattisesti valitsemamme EU-edustuksen - kyseessä on siis vallankaappaus. He voivat nyt tehdä ns. finanssikriisin varjolla mitä lystää.

Ainoa kysymyshän tavallisella kansalaisella voi olla, että miten Suomen valtio on mennyt hyväksymään tällaisen sopimuksen, joka on antanut diktatuurivaltuudet määrätyille henkilöille. Ja tottakai diktatuuri tekee juuri niin kuin haluaa - ei siinä juuri kannata yksityiskohtia enää edes ihmetellä. Todennäköisesti tämä on vasta alkua.

Jyrki Katainen on siis tuon vallankaapanneen Euroopan Kansanpuolueen varajohtaja, mutta me äänestimme mepit edustamaan maatamme Euroopan Unionissa. Finanssikriisi luotiin, jotta siihen vedoten nämä EU-johtajat pystyivät astumaan esille ja luomaan uutta uljasta diktatuurieurooppaa - ei liittovaltiota. Ja - vastoin Suomessa uutisoitua - Englannin pääministeri Cameron ei vaadi Englannille etuja, vaan vallan palauttamista sinne minne se EU:ssa demokraattisesti kuuluu.

Kansanpuolueen jäseniä ovat myös Aleksander Stubb sekä kunniapuheenjohtajana Sauli Niinistö.

Kansanpuolueen EU-huippukokoukset - uutisoituna EU-kokous - on pidetty Suomessa vuosina 1999 ja 2006.

Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) kiittelivät lauantaina kilvan Brysselin huippukokouksessa saavutettua EU:n budjettiratkaisua vuosille 2014-20.

Ministerit torjuivat ykskantaan puheet siitä, että Suomen olisi Tanskan tavoin pitänyt lähteä vaatimaan itselleen niin sanottua maksupalautusta. Sellaisen saavat Ruotsi, Saksa, Britannia ja Itävalta.

Katainen sanoi olevansa "mielettömän iloinen" lopputuloksesta.

- Meidän tapamme neuvotella näytti tuottavan tulosta. Siinä oli kaksi vaihtoehtoa. Joko Suomi pistää nyrkkiä pöytään ja lähtee hakemaan maksupalautusta. Tai sitten se, että toteamme, että emme pidä maksupalautusjärjestelmästä ylipäänsä. Sen takia emme halua olla häirikkö, ja sen takia haluamme saada maksupalautuksen budjetin kautta. Tämä onnistui, Katainen selvitti Helsingissä.


Urpilaisen mukaan Suomi ei lähtenyt hakemaan itselleen Tanskan tavoin maksualennusta, vaan neuvottelutaktiikassa keskityttiin tulopuoleen. Urpilaisen mielestä taktiikka onnistui, mikä näkyy muun muassa maatalouden saamassa 600 miljoonan euron lisärahassa.

- Kokonaisuus ratkaisee, ja jos katsoo tätä kokonaisuutta, niin Suomen keskeiset tavoitteet täyttyivät siinä varsin mallikkaasti, Urpilainen sanoi Vantaalla.

STT

Piru vieköön, Jyrki Katainen


Jyrki Katainen, pääministeri


Tämä kirjoitus on tehty sinun ylioptimististen lausuntojesi perusteella ja takia.


Minä toimin 13 vuotta europarlamentin budjettivaliokunnassa ja seurasin tarkasti kahdet aikaisemmat EU:n budjettikehysneuvottelut. Niiden kokemusten perusteella en luota hitusenkaan vertaa sinun arvioosi Suomen osasta eilisessä ”sovussa”.


Olet nyt yhtä uskottava kuin palatessasi muutamia vuosia sitten siitä Brysselin kriisikokouksesta, jossa sanoit valtioiden selättäneen markkinavoimat. Tänään kaikki tietävät, että sitä lausuntoa antaessasi et ollut huomannut tulleesi itse heitetyksi neuvoston molskille selälleen pankkien niskalenkistä.


Nyt sinulla on taas suu valkeassa kermassa kuin viikset mummon syöttämällä kissalla. Valkoinen on antautumisen väri.


Muistan, miten edellisistä vastaavista neuvotteluista vuonna 2005 Matti Vanhanen palasi Brysselistä kotiin voittajana. Se ”voitto” perustui kansalta silloin salattuihin lukuihin. Kun aika kului, selvisi, että nettojäsenmaksumme oli vähintäänkin kaksinkertaistunut nyt päättyvän seitsemän vuoden kauden loppuvuosina. Se, että loppuvuosina, johtui viidelle maalle aikaisemmin annettujen jäsenmaksualennusten myöhästetyistä maksusuorituksista.


Nyt tähän viiden maan maksualennusklubiin pääsi Englannin, Saksan, Hollannin, Ruotsin ja Itävallan seuraan kuudentena maana myös Tanska. Tästä eteenpäin me maksamme myös sen jäsenmaksua.


Suomi seurasi vain katseella Tanskan menestystä neuvotteluissa vaatimatta itselleen samaa etua, jonka Tanska sai. Meille oli tärkeä vain sopu, mutta ei oman maan etu.


Jos otetaan huomioon menetetyt tullitulot ja oman maan budjetista maksetut kansalliset maataloustuet (katso kirjotukseni niistä: http://eskoseppanen.puheenvuoro.uusisuo ... astubbille),
Suomi on EU:n suurin nettomaksaja.


Kansallisia maataloustukia Suomi maksaa Ranskan jälkeen EU:ssa toiseksi eniten. Kun tukia saadaan EU:lta 800 miljoonaa, omasta pussista menee sen lisäksi 1 200 miljoonaa.


Kun Suomen neuvottelutulokseen kuului Brysselin kautta kierrätettyjen EU-maataloustukien väheneminen, näyttää sinun lausuntojesi perusteella siltä, että oli ”voitto” saada lupa maksaa menetetyt jäsenmaksupalautukset kansallisina tukina omasta budjetista. Silloin sekin kansallinen tuki on laskettava EU:n nettojäsenmaksun tosiasialliseksi kasvuksi.


Kepun oppositiopolitiikkaa kuvaa hyvin varovaisuus arvostella hallituksen politiikkaa. Kun MTK jo eilen vaati maanviljelijöille lisää kansallista tukea, kepu on hiljaa. Maataloudesta ovat tulossa omat neuvottelunsa, ja Suomen on alennettava Etelä-Suomen 141-tukia. Nythän EU jo
rokotti Itä- ja Pohjois-Suomea. Kansallinen tuki kasvaa ja kasvaa?


Muistutan vielä, että Suomen hallitus julkistaa väärät tiedot EU:n nettojäsenmaksusta. Se käyttää komission laskelmia, joista puuttuvat ennen muuta EU:n hallintomenot. Oikeammat luvut löytyvät Suomen valtion tilinpäätöksestä (sivut 61-62): http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_ ... _netti.pdf


Tilinpäätösluvuissakin on harhaa se, että tuloiksi on laskettu tullien kantopalkkiot ilman että menetetyt tullitulot ovat menoja. Tuloiksi on niin ikään laskettu normaalisti kaupankäyntiin rinnastettavat maatalouden interventiorahastosta saadut maksut.


Suomi on Bryselissä samoissa pöydissä muiden kanssa – mutta pöytien alla. Siellä se noukkii niitä murusia joita aina tippuu hiirulaisillekin sinne pöydän alle.


Piru sinut periköön, Jyrki , kun et tunnusta tosiasioita vaan markkinoit Suomen voittona sitä, mitä Suomi Saksan peesissä saa ilman omaa tahtoa. Sellainen sopuilu tulee isänmaallemme
kalliiksi. Et kai tee sitä komissaariksi tullaksesi?

http://www.hs.fi/kotimaa/Suomen+EU-lask ... 0383701976

Suomen EU-laskuun tulee miljoonien korotus


Pääministeri hehkutti Suomen "taittaneen EU-nettomaksuosuutensa kasvun". Silti Suomi maksaa jopa 200 miljoonaa euroa enemmän kuin ennen.

Arvio Suomen maksuosuudesta muuttuu, kun katsotaan budjettikauden keskiarvoa.

Perjantai-iltana EU-johtajat saivat lopulta sovittua EU-budjetista vuosille 2014–2020. Tuttuun tapaan kunkin maan päämies kertoi medialle maansa neuvotelleen loistavan tuloksen.

EU:ssa kaikki tuntuvat aina voittavan. Muilla elämän osa- alueilla vaikuttaa yleensä nollasummapeli: jos joku saa lisää etuja, joutuu joku toinen vastaavasti luopumaan. Perjantai-iltana taas nähtiin, että tämä lainalaisuus ei toimi EU:n huippukokouksissa. Muiden mukana pääministeri Jyrki Katai nen (kok) hehkutti Suomen saavuttaneen hyvän tuloksen budjettineuvotteluissa.

"Tulos oli tavoitteidemme ja odotustemme mukainen", Katainen kertoi tiedotustilaisuudessa. Väitettä oli hankala todentaa, sillä etukäteen Suomi ei määritellyt julkisuudessa tavoitteitaan kovin tarkasti. Nettomaksuosuuden suhteen tavoitteena oli pitää Suomen osuus "kohtuullisena" ja "reiluna".

Valtionjohtajalle tuntuu aina löytyvän sopivat luvut pönkittämään väitettä hyvästä neuvottelutuloksesta.

Perjantaina Katainen iloitsi, että Suomi pystyi "taittamaan nettomaksuosuuden kasvun".

Nettomaksu on Suomen EU:lle maksamien rahojen ja EU:sta saatujen tukien erotus.

Vuonna 1995 alkaneen EU-jäsenyyden alkuvuosina Suomi sai EU:sta selvästi enemmän rahaa kuin sinne laittoi. Syynä oli, että Suomessa maatalouden merkitys oli suurempi kuin verrokkimaissa. Toisaalta Suomi sai sovittua merkittävät aluetuet Itä- ja Pohjois-Suomeen.

Sittemmin Suomen erityisasema on murentunut. Etenkin vuoden 2007 jälkeen Suomen maksuosuus on nopeasti lähentynyt verrokkimaita.

Nykyisellä budjettikaudella 2007–2013 Suomen nettomaksuosuus onkin noussut vuosi vuodelta. Viimeisimmät luvut ovat vuodelta 2011, jolloin Suomen nettomaksu oli 0,34 prosenttia bruttokansantulosta. Euroina se teki 652 miljoonaa.

Perjantaina kerrottiin, että Suomen nettomaksuosuudeksi vuosille 2014–2020 on sovittu 0,31 prosenttia bruttokansantulosta. Kataisen lausunto "nettomaksuosuuden kasvun taittumisesta" pitää siis siten paikkansa, että Suomen suhteellinen nettomaksuosuus 2014–2020 on pienempi kuin 2011.

Mutta Kataisen käyttämä vertailu ei ole kovin hyvä, sillä nettomaksuja ei pitäisi vertailla näin. Ainakin niin Eurooppa-ministeri Alexander Stubb (kok) on aiemmin opastanut.

Kun Suomen vuosittaisen maksuosuuden nousua on päivitelty, EU-tuntijat ovat korostaneet, että pitäisi tarkastella koko budjettikauden keskiarvoa vain yhden vuoden nettomaksun sijaan.

Tämä on perusteltua, koska seitsemän vuoden budjettikauden aikana maiden nettomaksuosuudet saattavat vaihdella suuresti vuodesta toiseen: johtuen esimerkiksi siitä, miten vaikkapa jotkut isot tutkimukseen kohdistetut EU-tuet sattuvat tuloutumaan.

Mutta perjantain EU-huippukokouksen jälkeen Katainen ei juuri keskiarvoja maininnut.

Suomen keskimääräinen nettomaksuosuus 2007–2011 on ollut 0,22 prosenttia bruttokansantulosta. Kuten perjantaina kerrottiin, seuraavalla seitsemänvuotiskaudella 2014–2020 keskiarvo on 0,31 prosenttia bruttokansantulosta. Suomen nettomaksuosuus nousee siis 0,09 prosenttiyksikköä.

Vajaan kymmenyksen ero keskiarvossa voi tuntua pieneltä, mutta on euroissa valtava.

Lasketaan. Valtiovarainministeriö ennustaa, että Suomen bruttokansantulo 2014 olisi 212 miljardia euroa. Siitä 0,31 prosenttia on 657 miljoonaa euroa. Jos Suomen nettomaksuosuus olisi pysynyt entisellään eli 0,22 prosentissa, summa olisi ollut 466 miljoonaa euroa. Suomen nettomaksu nousee siis 191 miljoonaa euroa vuodessa.

Karkeasti laskien voidaan siis sanoa, että Suomi maksaa vuosittain 2014–2020 EU:lle pari sataa miljoonaa euroa enemmän kuin nykyisellä budjettikaudella.

Yhteensä nettomaksu nousee seitsemässä vuodessa 1,4 miljardiin euroon.

EU on ihmeellinen. Kukin voi valita haluamansa viestin: Suomen nettomaksuosuuden kasvu taittuu. Suomi maksaa huomattavasti aiempaa enemmän.

Kirjoittaja on HS:n politiikan
ja talouden toimituksen esimies.

Eli Tampereella lokakuussa 1999 pidettiin EPP:n kokous? Minkä ihmeen takia kokouksessa oli sitten mukana nimen omaan sellaisia ministereitä ja poliitikkoja, jotka eivät ole koskaan olleet EPP:n jäseniä?