Telttamysteeri?

[Mariacka]

Miten on sitten mahdollista, että ahtaassa ja verisessä teltassa yhden vaatteet pysyvät siisteinä?

[skoone]

Miten on sitten mahdollista, että ahtaassa ja verisessä teltassa yhden vaatteet pysyvät siisteinä?

Mun muistaakseni NGn vaatteiden sanottiin olevan "kunnossa", kun verrattiin SBn housujen avoimena olevaan sepalukseen.

[awa]

Mun muistaakseni NGn vaatteiden sanottiin olevan "kunnossa", kun verrattiin SBn housujen avoimena olevaan sepalukseen.

Ai, oliko Sepon housuissa vetoketju epäkunnossa ? Vetskareiden vertailustako oli kysymys ? Ei kai ?

Kyllähän se hieman ihmetyttää, kuinka Gustafsson on teltasta ulos tullut, sillä ainoa kulkureitti ulos on pieni reikä. Onko mahdollista raahautua siitä vereentymättä ja jälkiä jättämättä ? Voisi olettaa, että verisiä raahautumisjälkiä olisi liepeistä täytnyt löytyä. Onko mahdollista säilyä teltan sisällä vereentymättömänä ?

Mikäli teltta on romahtanut uhrien päälle on tuosta reijästä ulos pujottautuminen entistä hankalampaa, se olisi hankalaa vaikka teltassa ei olisi yhtään ruumista esteenä.

No, siltä osin "telttamysteeriota" - Gustafsson itse epäili, että hänet on vedetty tai raahattu teltasta, tai jos nyt ei suoranaisesti ulos teltasta niin niemellä, ilmeisenä aikomuksena heittää järveen, mutta sitten oli suunnitelmasta, hänen olettaman mukaan luovuttu ja heitetty hänet (Gustafsson) teltan päälle.

Niin olisihan se aika erikoista, jos teltasta omin voimin ulos pujottautunut olisi asettautunut itse vielä teltan päälle, eikä jäänyt esimerkiksi teltan viereen, siinä suunnassa josta teltasta poistui. Miksi olisi kääntynyt ja "kavunnut" ruumiiden yli teltan päälle ? Siitäkin olisi, yltä päältä verisistä vaatteista (polvista, käsistä, kyynärpäistä, housun sepaluksesta), jäänyt raahautumisesta verijäljet telttakankaan päälle.

- hymm -

[Mariacka]

Miten on sitten mahdollista, että ahtaassa ja verisessä teltassa yhden vaatteet pysyvät siisteinä?

Mun muistaakseni NGn vaatteiden sanottiin olevan "kunnossa", kun verrattiin SBn housujen avoimena olevaan sepalukseen.

Sariolan mielestä vaatteiden kunnossa olemisella viitattiin siihen, että vaatteet olivat verettömät, josta seuraa ettei NG ole voinut surmia tehdä.

Tekijän on täytynyt aika tavalla vereentyä siinä puuhassa. Mutta mitä onkaan sanottu NG:n vaatteista: "Ne olivat siistit, ja ne luovutettiin pian pois" . Mielestäni tämä todistaa, että hyökkääjä ei ollut NG.

[Sariola]

....
Sariolan mielestä vaatteiden kunnossa olemisella viitattiin siihen, että vaatteet olivat verettömät, josta seuraa ettei NG ole voinut surmia tehdä.

Tekijän on täytynyt aika tavalla vereentyä siinä puuhassa. Mutta mitä onkaan sanottu NG:n vaatteista: "Ne olivat siistit, ja ne luovutettiin pian pois" . Mielestäni tämä todistaa, että hyökkääjä ei ollut NG.

.....

Nyt tuosta voidaankin laatia uusi teoria

Tämä on pelkkää mielikuvitusta, mutta seurataanpas tätä ajatusta.

NG ei ole ollut hyökkäyksen sattuessa teltassa. Miten veri makuupaikkaan? Aikaisemmin illalla on NG tosiaan loukannut itsensä tavalla tai toisella ja hänen makuupaikalleen on valunut verta. Teltan sisällä on tosiaan NG:n valumaverta, mutta ei roiskeita. Syystä tai toisesta NG on sitten jossakin välissä poistunut teltasta, ja ollut jossakin teltan ulkopuolella. Sitten teltan kimppuun on hyökännyt joku muu kuin NG. Hänellä on ollut lyömäase ja teräase. Hän on ensin nuijinut teltan ulkopuolelta nuijalla ja myöhemmin leikannut reiät telttaan ja jatkanut pahoinpitelyä niistä luukuista. Kaikki 3 teltassa ollutta ovat saaneet kuolettavat vammat, matalaenergiset. Sitten tekijä on huomannut, että hänhän voi jäädä kiinni teosta. Niinpä hän on iskenyt NG:n tajuttomaksi (huomaa ruhjehaava ohimon takana). Hän on luullut että NG kuoli tai kuolee pian, ja vetänyt NG:n teltan päälle. Näinhän kertoo myös NG. Siinä NG on sitten maannut ensin tajuttomana ja sitten alentuneessa tajunnantilassa kykenemättä liikkumaan. Hän on aivan oikein pahasti loukkaantunut, mutta jäi henkiin. Tämä selittäisi vaatteiden suhteellisen siisteyden. Se ensimmäinen loukkaantuninen on voinut tapahtua vaikkapa reikä poskeen ja siitä valumaverta telttaan.

Kysymys tässä tapauksessa kuuluisi: kuka on tuo "kolmas mies"? Tässä voi edelleen leikkiä mielikuvituksella ja ja sijoittaa siihen kioskimiehen. NG kävi moottoripyörällä (tai kävellen) hakemassa kioskimiehen joka sitten suoritti nuo teot. Kioskimies sitten huomasi, että hän ei tästä selviä, ellei ole "sijaissyyllistä". Hän päätti tehdä sellaisen NG:stä.

Rouva tiesi tapauksesta, mutta antoi miehelleen alibin. Kioskilla saattoi käydä myös kylän poika mopollaan ja sitä kerrottiin hämäävänä tapauksena, jos joku olisi sattunut kuulemaan moottoripyörän äänen.

Tietysti tämä on pelkkä teoreettinen kuvitelma - mutta tällaistakin voi ajatella tapahtuneen.

[kujala]

Ajatuksia ulkopuolisesta mallinnuksesta III

4. Ennustamattomat tilanteet

Esitän tässä vielä yhden melko eksoottisen mallin 18 asteen NG-roiskeille. Tämä malli perustuu Teemun ideaan hampaasta lähteneestä roiskeesta.

Teoreettisessa mallinnuksessa pitäydytään yleensä pelkästään vaakasuorissa tasoissa tai tietyissä katon kulmissa. Olen yrittänyt tuoda keskustelun aikana esille omaa näkökantaani, että tällainen mallinnus ei vastaa todellisuutta. Yleisesti mitä suuremmasta roiskeparvesta on kysymys, sen suuremmalla todennäköisyydellä voidaan eliminoida katon ennustamattomat kaltevuuskulmat. Mitä pienemmästä roiskeparvesta on kysymys, sitä todennäköisemmin roiskeisiin on voinut vaikuttaa sellaiset tekijät, joita ei kyetä varmuudella ottamaan huomioon. Nilsin roiskeet kuuluvat tähän jälkimmäiseen kategoriaan.

Ymmärrän motiivit yrittää rajoittaa teltan pinnan vaihtelut ennustettaviin tapauksiin, mutta perusteluna vetoamista verijälkitutkijoihin en jaa. Minusta vaikuttaa pikemmin siltä, että verijälkitutkijat eivät ole edes yrittäneet selittää kaikkien roiskeiden syntymekanismeja eivätkä kaikkia tilanteeseen vaikuttavia tekijöitä. Syy on yksinkertainen: tehtävä on ollut ylivoimainen.

Perustelen näkökantaani vielä tällä valokuvan osalla, joka on Nilsin veriroiskeiden alueelta:
Kuva

Tilanne näyttää lähinnä kaoottiselta sekasotkulta, ei joltakin, mitä mallinnuksessa voidaan ennustaa. Vaikka kuva on varsinaisten tapahtumien jälkeen, onko syytä olettaa, että tapahtumien aikana tilanne olisi ollut ratkaisevasti erilainen. Kun tuon nämä yleiset perusteluni käytäntöön, päädyn siihen, että esimerkiksi seuraavat tekijät ovat voineet vaikuttaa Nilsin veriroiskeisiin:
1. teltan sisällä olevat objektit, jotka ovat luoneet ennustamatonta pinnanvaihtelua lysyssä olevaan kattoon
2. lysyssä olevan katon pinta-ala on ollut huomattavasti suurempi kuin pohjan; ylimääräisen pinta-alan on täytynyt olla asettuneena jollakin ennustamattomalla tavalla pohjan päälle.

Nämä ovat täysin omia mielipiteitäni. Toisaalta ymmärrän, jos näitä kohtia ei hyväksytä ja näihin perustuvat mallit suoralta kädeltä hylätään.

5. 18 asteen roiskeet vol II

Tämä malli on muunnos pystysuuntaisia roiskeita kuvaavaan malliin (perusteet esitetty aikaisemmassa viestissä):
Kuva

1 - 2 mm:n ja 2 - 3 mm:n roiskeiden lisäksi veitsen ja hampaan kontaktista lähtee vielä yksi roiskeparvi. Koko käden voiman keskittyessä veitsen kautta hampaaseen purskahtaa hampaan ja ikenen välistä 1 mm:n parvi. Parven lähtösuunta ei selity varsinaisesti veitsen ja hampaan välisessä kulmalla vaan sillä, mistä kohtaa roiske saa alkunsa; veitsen kärki voi tosin ohjata roisketta sen jälkeen, kun se on jo lähtenyt liikkeelle.

Oletan, että seuraavanlainen rata olisi mahdollinen. 1 mm:n parvi lähtee aavistuksen enemmän vasemmalle kuin muut parvet:
Kuva

Alkuperäisen mallin lähtötilanne oli tässä:
Kuva

Korjaan nahkatakkia hieman vasemmalle ja jyrkennän teltan kulmaa nahkatakin oikeassa reunassa:
Kuva

Tällöin 1 mm:n parven osuessa nahkatakin reuna-alueen tuntumaan ja 1 - 2 mm:n parven vaakasuoralle pinnalle syntyvät soikeat ja pyöreät roiskeet:
Kuva

Tähän malliin liittyy myös korjattu malli IV-sivun puolelta lähtevistä roiskeista. Toinen parvi osuu aukon kautta nahkatakille ja toinen lentää yli:
Kuva

6. Yhteenveto

Olen esittänyt yhden mallin pystysuorille roiskeille ja kaksi mallia 18 asteen roiskeille. Mikäli nämä mallit - tai näiden kaltaiset mallit - arvioidaan käytännössä mahdottomiksi ja epärealistisiksi, on Nils melko varmasti syytön Bodominjärven veritekoihin. Mielestäni malleja tulisi kuitenkin arvostella mahdoton/mahdollinen-asteikolla eikä epätodennäköinen/todennäköinen-akselilla. On selvää, että Bodominjärven veriteko ei ratkea tavanomaisilla lähtökohdilla, ja siksi tämän tulisi olla myös arvioinnin pohjaoletus.

Olen jäävi arvioimaan malleja itse, siksi jätän arvioinnin Teemulle ja muille raatilaisille. Katkaisen samalla aiemmin mainitsemani PDF:n tästä kohtaa. (En ole lukenut Suomi24-palstaa sen jälkeen, kun aloitin täällä, enkä aio tulevaisuudessa lukeakaan. Siksi kommentit malleista kannattaa jättää tämän foorumin kautta!)

[Hessu52]

Nii oikkee, Sariola alkaa vihdoinkin päästä asiaan, ettei Gusse ole voinut olla surmatöiden aikaan teltassa sisällä.

Kuitenkin tuoss Sariolan teoriassa pari seikkaa pistää silmään, Sariola esimerkiksi väittää uhrien saaneen matalaenergiset vammat, joka ei tietenkään ole totta, vaan Gussehan sellaiset vammat sai.

Uhrit olivat saaneet erittäin rajut iskut laakeapintaisesta astalosta ja niistä saadut vammat ovat aivan eri tasoa, kuin Gussen saamat "nakkikiskavammat", jollaisiksi asiantuntijakirurgit niitä oikeudessa luonnehtivat.

Sitten tuo juttu, että Gusse olisi hakenut kioskin pitäjän tappamaan ystävänsä ja minkähän takia?

Jos pojat ovat illan aikana tapelleet, jota sitäkin suuresti epäilen, niin kait Gusse olisi hoitanut itse homman loppuun, eikä olisi ventovierasta tyyppiä hakenut tappotalkoisiin keskellä yötä ja tämä samainen henkilö olisi ilomielin jopa lähtenyt ilman mitään kysymyksiä surmaamaan kolme viatonta nuorta.

Voihan höpö, sanon minä, tuollainen teoriointi ylittää kyllä jo kaikki mielikuvituksellisimmatkin teoriat, mitä joku muu, kuin Sariola voisi keksiä, ettei eräs tietty henkilö vaan joutuisi epäilyksenalaiseksi.

Nils Wilhelm Gustafssonin Espsoon käräjäoikeus vapautti kuitenkin kaikista Bodominjärven surmasyytteistä, koska vaikutti vahvasti siltä, että niemellä on ollut ulkopuolinen tekijä.

[awa]

^^^ Sariola, teoriasi on mielenkiintoinen mutta sitä vastaan sotii tuo Gustafssonin kertomus siitä, kuinka kaikki mentiin telttaan ja hyvää yötä ja suukko poskelle - vai miten se oli ?

Tuon Gustafssonin "teorian" mukaan, kaikki oli teltassa murhaajan hyökätessä ja tavalla tai toisella Gustafsson on sieltä teltasta ulos luikerrellut. Itse hän epäili, että häntä oli murhaaja raahannut.

- hymm -

[Sariola]

^^^ Sariola, teoriasi on mielenkiintoinen mutta sitä vastaan sotii tuo Gustafssonin kertomus siitä, kuinka kaikki mentiin telttaan ja hyvää yötä ja suukko poskelle - vai miten se oli ?

Tuon Gustafssonin "teorian" mukaan, kaikki oli teltassa murhaajan hyökätessä ja tavalla tai toisella Gustafsson on sieltä teltasta ulos luikerrellut. Itse hän epäili, että häntä oli murhaaja raahannut.
- hymm -

On voitu mennäkin jossakin vaiheessa juuri noin. Mutta mitä kaikkea on tapahtunut sen jälkeen siitä ei ole varmaa tietoa. NG:n muistiin ei voi luottaa - hänellä voi olla sillä kohtaa aivan oikeasti tyhjää. Ei muista. On ainakin häntä mm. kalautettu päähän korvan yläpuolelle ohimon taakse aina painava isku, enkä usko, että se on isketty nyrkillä, vaan kovapintaisella esineellä. Juuri tuon muistin epävarmuuden vuoksi ei aina eikä oikeastaan juuri missään kannata uskoa NG:n puheisiin. Hän voi muistaa väärin, juuri hänellä on oletettu olleen muistiaukko, ja joka tapauksessa häiriöitä muistin toiminnassa. Tieto pitää saada muualta.

[Mariacka]

^Niin, varmaankin tieto pitäisi saada muualta. Mutta ei taida olla enää sellaista tahoa näiden vuosien jälkeen, josta tiedon voisi saada. Spekuloida voi vaan.

[awa]

..... NG:n muistiin ei voi luottaa - hänellä voi olla sillä kohtaa aivan oikeasti tyhjää. Ei muista. On ainakin häntä mm. kalautettu päähän korvan yläpuolelle ohimon taakse aina painava isku, enkä usko, että se on isketty nyrkillä, vaan kovapintaisella esineellä. Juuri tuon muistin epävarmuuden vuoksi ei aina eikä oikeastaan juuri missään kannata uskoa NG:n puheisiin......

Gustafssonin muistiin ei voi tosiaankaan luottaa, vaikka tekstiä ja tarinaa tuleekin illan ja yön tapahtumista. Johtuuko muistin epäluotettavuus tuosta ohimon haavasta ?? Kovasta iskustahan ei voi olla kysymys haavan aiheuttajana, koska ohimon ohut luu on säilynyt ehjänä. Epilen että kyseessä on todennäköisimmin ns. pyyhkäisyvamma joka voi syntyä vaikkapa "mattopainissa" jossa painikaveri vie niskalenkistä ja pää ikäänkuin raapaisee maata. Kovaa iskua ei tuon kaltaisen haavan syntymiseen todellakaan tarvita ja laakea pintaisen iskun synnyttämä haava on tietyn muotoinen, joka sekin on ammatti-ihmisillä yleisesti hyvin tiedossa.

No, mennäkseni topicin aiheeseen ja tuohon Gustafssonin teltasta ulos pääsemiseen. Olikohan Gustafssonilta itseltään, ihmetellen kysytty, että kuinka hän mahtoi sieltä teltasta ulos tulla, vai kertoiko raahaamisesta, ennen kuin kukaan ehti asiasta mitään kysyäkään ? Joka tapauksessa on mielenkiintoista, kuinka hän on teltasta ulos tullut, jättämättä mitään laahaavia verijälkiä.

[peltirumpu]

On ainakin häntä mm. kalautettu päähän korvan yläpuolelle ohimon taakse aina painava isku, enkä usko, että se on isketty nyrkillä, vaan kovapintaisella esineellä.
...eikä oikeastaan juuri missään kannata uskoa NG:n puheisiin.

Salmisaari voi kolahtaa päähän juomattakin

Nissen puheista samaa mieltä. Niihin ei todellakaan kannata uskoa

[kujala]

Kovasta iskustahan ei voi olla kysymys haavan aiheuttajana, koska ohimon ohut luu on säilynyt ehjänä.

Teltan pinnasta on kuitenkin löytynyt kaksi veriroiskeparvea, joiden koot osoittavat, että niihin liittyvä isku on ollut kova. Jos jätetään ohimohaava pois laskuista, ei jäljelle jää enää oikein muuta kuin leukahaava tai poskihaava. Uskotko niihin liittyvän iskun olleen kovan?
18 asteen roiske on tullut sellaisesta suunnasta, että on vaikea uskoa sen tulleen muulloin, kuin taistelun aikana. Tästä taas seuraa, että kova isku on annettu taistelun aikana. Tunnut tietävän vammoista, joten kysyisin, minkä arvelet olleen sellainen kova isku, joka olisi synnyttänyt leukahaavan tai poskihaavan - surmatöiden aikaan? Uskotko, että Irmeli olisi voinut antaa ko. iskun?

[awa]

.... joten kysyisin, minkä arvelet olleen sellainen kova isku, joka olisi synnyttänyt leukahaavan tai poskihaavan - surmatöiden aikaan? Uskotko, että Irmeli olisi voinut antaa ko. iskun?

Niin, aika vaikeahan sitä on arvata mikä Gustafssonin leukaperiin on iskenyt kun ei ole edes kunnollista arpea näkyvissä. Toki varmasti yleisin posken lävistävä vamma aiheutuu iskusta hampaita vasten. Tuleeko "isku" kaatumisen tai lyömisen seurauksena on sinällään samantekevää, riittvä voima terävää hammasrivistöä vasten, riittää puhkaisemaan reijän poskeen.

Olen myös esittänyt vaihtoehdon, jossa riitapukari iskee juomalasin pohjaan, toverin siitä juodessa - tyypillinen "ravintolavamma", kuten tietysti lyönti tuopilla kasvoihin. Miksikäs ei juomalasikin siihen sopisi ja tuon kaltaisia posken ja kasvojen alueen vammoja syntyy.

Yleisesti jos tappelussa tai riitelyn seurauksena käytetään lyömäaseita, niillä on tapana kertautua. Kaveri tulee takaisin, kaksin verroin paremmin aseistettuna. No se ei liity tähän.

Noilla viimeksi mainituilla esimerkeillä, Irmelin voimat hyvinkin riitäisi, Gustafssonin posken haavojen aiheuttamiseen (ottamatta sen enempää kantaa onko näin tapahtunut tai ei - pelkkää spekulaatiota).

[konsta]

Teltan pinnasta on kuitenkin löytynyt kaksi veriroiskeparvea, joiden koot osoittavat, että niihin liittyvä isku on ollut kova. Jos jätetään ohimohaava pois laskuista, ei jäljelle jää enää oikein muuta kuin leukahaava tai poskihaava. Uskotko niihin liittyvän iskun olleen kovan?

Täällä puhutaan paljon "ohimohaavasta" välillä tarkoittaen sitä pään sivussa ollutta isoa ruhjehaavaa ja välillä silmäkulmassa ollutta pienempää haavaa. Ei ihme, että nuo menevät sekaisin, kun ovat niin huonosti dokumentoitu.

Pään sivussa on ollut noin 5 cm pitkä ruhjehaava, joka mahdollisesti erittäin kovan iskun seurausta.

Toisaalta, kyllä leukoihinkin on aikamoinen isku osunut, koska myös yläleukaluussa oli murtuma. Veikkaan, että kysessä on sama energia, joka teki tuon 3 cm:n mittaisen läpireijän poskeen.