Kopioin tähän talteen Ylen tuhdin tietopaketin tämänhetkisestä tilanteesta Suomessa. Linkin sivulla on paljon kaavioita kuolleisuudesta.
Päätös koulujen ja ravintoloiden avaamisesta tehdään epävarmoilla ennusteilla – Kukaan ei tiedä, kuinka tarttuva ja tappava korona todella on
THL:n kuolleisuuslukua arvostellaan yhä liian matalaksi. Vasta-ainetutkimus voi tuoda pian selvyyttä kiistaan tartuntojen yleisyydestä ja kuolleisuudesta.
koronavirus28.4.2020 klo 14.22päivitetty 28.4.2020 klo 14.24
Hallitus pohtii koronarajoitusten purkamista nyt koulujen ja ravintoloiden osalta. Päätöksiä tehdään epävarmuudessa.
Ei ole selvyyttä, kuinka herkästi koronavirus tarttuu ja kuinka moni tartunnan saanut sairastuu tai kuolee. On epävarmaa, miten rajoitusten purku vaikuttaa epidemiaan.
Samalla yhä yleisemmin ajatellaan, että rajoituksia tulisi purkaa pian nuorten ja terveiden osalta. Sitä ovat esittäneet muun muassa tilastotieteilijä, entinen vihreä poliitikko Osmo Soininvaara ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n infektioylilääkäri Asko Järvinen.
Hallitus on käyttänyt rajoitustoimiensa pohjana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mallinnusryhmän ennusteita epidemian vaikutuksista.
Ennusteita ovat tehneet myös Aalto-yliopiston tutkijat ja suomalainen riippumaton tutkijaryhmä. Lisäksi HUS on tehnyt ennusteita Uudenmaan tilanteesta.
Ennusteista on voinut saada keskenään erilaisen kuvan epidemian vakavuudesta. Kuolleiden määrät ovat vaihdelleet muutamasta tuhannesta kymmeniintuhansiin.
Erot johtuvat siitä, että eri ennustemalleissa on erilaisia arvioita koronainfektion (Covid-19) yleisyydestä ja tartuntakuolleisuudesta.
Mihin erilaiset arviot koronatartunnan tappavuudesta perustuvat?
Koronauutisointi keskittynyt kuolleiden määrään
Koronauutisointi on keskittynyt paljolti siihen, kuinka monta ihmistä on kuollut koronaan eri maissa. Se on ruokkinut käsitystä, että uusi koronavirus (Sars-Cov-2) on hyvin tappava.
Mutta tutkijat, terveysviranomaiset ja ennusteiden tekijät eivät ole yksimielisiä koronainfektion vaarallisuuden asteesta. Se heijastuu myös suositeltuun toimintalinjaan.
Kuolleiden määrät eri maissa eivät vielä sinällään kerro, miten vaarallinen koronainfektio koko väestön tasolla on.
Tiedetään kyllä, että infektio on paljon vaarallisempi vanhuksille ja tiettyjä sairauksia poteville kuin nuorille ja terveille.
Eri maiden ja yhteisöjen kuolleisuus ei toteudu eri olosuhteista johtuen sellaisenaan muualla. Pohjois-Italian tilanteesta ei voi vetää suoria johtopäätöksiä Suomeen.
Suomi onnistunut suojaamaan vanhusväestöä, Ruotsi ei
Suomessa oli 27. huhtikuuta raportoituja koronatartuntoja 4 695 ja kuolleita 193.
Tartuntakuolleisuus tarkoittaa sitä, kuinka suuri osa tartunnan saaneista kuolee.
Kuolleisuusprosentti todetuista tartunnoista on Suomessa nyt siis hiukan yli neljä prosenttia. Eli neljä sadasta todetusta tartunnan saajasta on kuollut.
Ruotsissa vastaava luku on noin 12 prosenttia.
Suuri ero johtunee pääosin siitä, että Suomessa on onnistuttu suojaamaan vanhusväestöä selvästi paremmin kuin Ruotsissa.
Nämä kuolleisuusluvut eivä kerro kuitenkaan totuutta, sillä emme vielä tiedä, kuinka paljon tartuntoja on. Niistä vain osa todetaan, koska koronatestejä tehdään rajatusti.
THL selvittää nyt tartuntojen yleisyyttä vasta-ainetutkimuksella.
– Mitä enemmän löytyy piiloon jääviä tartuntoja, sitä alemmaksi kuolleisuus tartuntaa kohti laskee, epidemiologian dosentti, THL:n ylilääkäri Tuija Leino sanoo.
Nykyiset arviot koronan tartuntakuolleisuudesta vaihtelevat yleensä 0,1–1 prosentin välillä.
THL:n arvio on haarukan alapäässä. Ensin se oli 0,1 ja nyt 0,2 prosenttia.
Tuija Leino korostaa, että tartuntakuolleisuus riippuu hyvin paljon iästä. Yli 80-vuotiailla se on kuusi prosenttia.
Koronakuolemat: 30–60-vuotiaat 5, 60–69-vuotiaat 8, 70–70-vuotiaat 25, 30–60-vuotiaat 52, yli 90-vuotiaat 29,
Tutkijaryhmä: Epidemia voi vielä ryöpsähtää Pohjois-Italian malliin
THL:n arviolla Suomessa kuolisi 4 400 ihmistä, jos koronatartunnan saisi 40 prosenttia suomalaisista, kuten THL:n mallintajat ovat olettaneet.
Paljon suurempiakin lukuja on esitetty.
Näkyvästi on uutisoitu riippumattoman tutkijaryhmän ennuste, jonka mukaan koronaepidemia voi yltyä Suomessa jopa pahemmaksi kuin Pohjois-Italiassa.
Tällöin jo Uudellamaalla voisi kuolla 6 000 ihmistä ja koko Suomessa moninkertainen määrä vuoden kuluessa.
Ennusteen mukaan näin kävisi, jos epidemiaa vain hidastettaisiin eikä pyrittäisi pysäyttämään kokonaan.
Tutkijaryhmään kuuluvat Itä-Suomen yliopiston ympäristöinformatiikan professori Mikko Kolehmainen, Itä-Suomen yliopiston toksikologian dosentti Jouni Tuomisto, Helsingin yliopiston kognitiotieteen tutkijatohtori Jami Pekkanen sekä ohjelmistokehittäjät Juha Yrjölä ja Tero Tikkanen.
Ryhmä luonnehtii itseään riippumattomaksi tutkijaryhmäksi.
Tutkijaryhmä: Ennusteemme uutisoitu “ruumiit edellä”
Ryhmän jäsenet sanovat nyt Ylelle, että heidän ennusteensa on uutisoitu “ruumiit edellä”.
Se ei ole heidän pääviestinsä, vaan testauksen ja jäljityksen tarve, jos rajoituksia höllennetään.
– Se on nimenomaan sellainen skenaario, että jos samalla ei lisätä testaamista ja tartuntatapausten jäljittämistä, silloin se ryöpsähtää, ryhmästä todetaan Ylelle.
Joka tapauksessa tutkijaryhmän ennuste pitää koronatartuntaa lähes viisi kertaa tappavampana kuin THL:n ryhmä.
Toinen keskeinen ero on, miten paljon arvioidaan olevan tartuntoja, joita ei todeta oireettomuuden tai rajatun testaamisen vuoksi.
Se vaikuttaa kuolleisuusarvioihin, koska kuolleiden suhteellinen osuus laskee, jos tartuntojen määrä on suurempi kuin tilastot kertovat.
THL arvioi, että havaitsemattomia tartuntoja on monta kymmentä kertaa enemmän kuin testeissä todettuja. Tutkijaryhmän arvion mukaan niitä on noin viisinkertainen määrä.
Korkea kuolleisuus Diamond Princess -risteilijällä ja italialaiskylässä
Uudenmaan “kauhuskenaarion” laskenut ryhmä on ottanut kuolleisuusarvionsa – 0,9 prosenttia – suoraan brittiläisen yliopiston Imperial Collegen raportista.
Arvion taustalla on muun muassa sellaisia aineistoja, joissa koko populaatio tai suuri osa siitä on testattu, kuten Diamond Princess -risteilijä ja italialainen Vo’Eugenao-kylä.
– Näissä aineistoissa ikääntyneet ovat yliedustettuna. Ne eivät kerro koko kuvaa infektiosta, jonka vakavuus riippuu hyvin paljon iästä, THL:n Tuija Leino arvioi.
Miten THL on sitten päätynyt matalampaan kuolleisuusarvioonsa?
Monet ovat voineet kokea tartunnan tietämättään
THL:n mallinnusryhmä on arvioinut tartuntojen yleisyyttä ja kuolleisuutta alunperin Kiinan Wuhanin tietojen pohjalta.
Sen jälkeen tietoa on saatu erityisesti vasta-ainetutkimuksista eri maista, kuten Tanskasta.
– Parasta aineistoa ovat satunnaisotannalla tehdyt vasta-ainetutkimukset, epidemiologi Tuija Leino arvioi.
Niiden perusteella havaitsemattomia tartuntoja voi olla jopa 30–80 kertaa enemmän kuin testeissä havaittuja.
Tanskan veripalvelun aineistosta on arvioitu, että noin 3,5 prosenttia Kööpenhaminan seudun asukkaista oli tutkimusajankohtaan mennessä saanut koronavirustartunnan.
–Tartunnan saaneita olisi yli 70 kertaa enemmän kuin testeissä havaittuja, THL:n mallinnusryhmään kuuluva Turun yliopiston tilastotieteen professori Kari Auranen sanoo Ylelle.
THL:n vasta-ainetutkimus selvittää tartuntojen laajuutta
Kuolleisuuskiistaan saadaan ehkä pian selvyyttä. THL kertonee lähiaikoina uutta tietoa vasta-ainetutkimuksensa tuloksista.
Tutkimuksen alustavat tulokset viittaavat siihen, että koronavirustartuntoja voi olla Suomessa monta kymmentä kertaa enemmän kuin raportoituja tartuntoja.
Jos Suomessa olisi havaitsemattomia tapauksia esimerkiksi 30 kertaa enemmän kuin testeissä todettuja, tartuntoja olisi kertynyt nyt kaikkiaan noin 140 000.
Tällöin tartuntakuolleisuus olisi hiukan yli 0,1 prosenttia eli THL:n arvioimaa luokkaa.
On epäilty, että vasta-aineet voivat antaa vääriä tuloksia, esimerkiksi reagoimalla aikaisempiin koronaviruksiin.
THL:n tutkimuksessa tehdään ensin pikatesti, ja positiiviset varmistetaan erillisellä testillä. Näin pyritään varmistamaan, että vasta-aine oikeasti reagoi Sars-Covid-2-viruksen kanssa.
Aalto-yliopiston tilastotieteen apulaisprofessori Pauliina Ilmonen epäilee, että THL:n arvio koronan tartuntakuolleisuudesta on liian alhainen.Yle
THL:n mallia arvosteltu salamyhkäisyydestä
Aalto-yliopistossa epidemian mallinnusta tehnyt tilastotieteen apulaisprofessori Pauliina Ilmonen arvioi myös, että THL:n ennuste aliarvioi kuolleisuutta.
– Kyllä prosentti vaikuttaa uskottavammalta sen datan perusteella, mitä olen nähnyt. Ei ole uskottavaa, että Italiassa kuolleisuus olisi vaikka 10-kertainen Suomeen verrattuna.
Ratkaisevaa lienee, miten laajasti epidemia pääsee leviämään Suomessa vanhusväestöön. Italiassa tartunnat ryöstäytyivät vanhusten joukossa.
Italian kuolleisuutta lienee nostanut myös sairaaloiden ylikuormittuminen. On myös arvioitu, että antibioottien runsas käyttö on tuhonnut niiden tehoa Italiassa. Tällöin monet olisivat kuolleet bakteerin aiheuttamaan keuhkokuumeeseen.
Hallituksen käyttämiä THL:n ennusteita on arvosteltu myös siitä, että niiden taustaoletuksia ja perusteluja ei ole riittävästi julkisuudessa avattu.
– Meidän tavoitteemme on, että päätöksenteon tukena olisi avoin malli, jonka taustaoletuksia voi helposti muuttaa ja katsoa, miten epidemia kulkee eri tavoilla, omaa mallinnusta tehnyt riippumaton tutkijaryhmä sanoo Ylelle.
Kuolleisuusarvio vaikuttaa Suomen toimintalinjaan
Kiista kuolleisuudesta ei ole vain akateeminen kysymys. Arvio koronavirustartunnan vakavuudesta vaikuttaa myös päätöksiin, joilla epidemiaa torjutaan.
Kuolleisuuden arvioinnissa ei ole kuitenkaan ratkaisevaa, että osutaan desimaalin tarkkuudella oikeaan. Oleellisempaa on suuruusluokka.
–Sikainfluenssan lopullinen kuolleisuus oli 0,02 prosenttia. Tässä vaiheessa on tärkeä tieto, että koronainfektiossa se on todennäköisesti 0,1–0,5 välillä ja pahimmillaan sitä korkeampi, Turun yliopiston virusopin professori Ilkka Julkunen sanoo.
Julkunen muistuttaa, että sikainfluenssan aikaan 2009–2010 ei edes puhuttu koulujen ja yliopistojen sulkemisesta. Nyt siihen mentiin nopeasti.
–Nyt oli täysin uusi virus, sen käyttäytymistä ei tunnettu. Kuolleisuus näytti olevan selvästi korkeampi kuin influenssalla, jolloin mittaviin torjuntatoimiin ryhdyttiin.
Myös ennustemallien tekijät ovat antaneet neuvoja Suomen hallitukselle siitä, millainen strategia epidemian torjunnassa tulisi valita.
Mitä epidemian tukahduttaminen tarkoittaa?
Suomen virallinen linja on ollut, että epidemiaa hidastamalla sen huippua madalletaan. Tällöin sairaaloiden kantokyky ei ylity.
Sekä Aalto-yliopiston Pauliina Ilmonen että riippumattoman tutkijaryhmän edustajat ovat puhuneet tiukemman linjan, epidemian tukahduttamisen puolesta.
Kyse voi olla osin myös merkityserosta – siitä mitä tukahduttamisella tarkoitetaan.
–Se tarkoittaa, että ajamme voimakkailla toimilla tartuttavuusluvun (R0) alle yhden – mikä tarkoittaa, että jokainen tartunnan saanut tartuttaa keskimäärin vähemmän kuin yhden henkilön. Silloin virus vähitellen kuolee Suomessa, apulaisprofessori Ilmonen sanoo.
Riippumattoman tutkijaryhmän mielestä järkevin toimintamalli nykytiedon valossa olisi painaa tautitapaukset nopeasti niin alas kuin mahdollista, ja pitää ne sen jälkeen alhaalla yhteiskunnan ja talouden kannalta kestävin keinoin, kunnes rokote valmistuu.
–Tätä voi sitten kutsua "tukahduttamiseksi", riippumaton tutkijaryhmä sanoo Ylelle.
Keskeisiä keinoja tässä strategiassa ovat testaaminen, jäljitys ja karanteenit, jotka muun muassa Etelä-Koreassa ja Singaporessa ovat käytössä.
THL:n ryhmän mukaan epidemian tukahduttaminen voi olla korkeintaan väliaikainen tavoite.
–Tartuntojen laajamittainen leviäminen loppuu vasta, kun alttiita on riittävän vähän tartunnan saamisen tai rokotusten ansiosta.
THL:n Tuija Leino huomauttaa, että “testaa ja jäljitä” -strategian heikkous on vähäoireisten ja oireettomien suuri määrä – miten heidät saadaan kiinni?
Osmo Soininvaara: Avataan koulut, yliopistot ja sallitaan nuorten kokoontumiset
Kun tehohoitopotilaiden määrä on jo kääntynyt laskuun, on alettu kysyä, onko meillä liian rajut ja laajat rajoitukset päällä.
Muun muassa tilastotieteilijä ja entinen vihreä poliitikko Osmo Soininvaara on kyseenalaistanut Suomen koronalinjan.
Hän arvioi THL:n tapaan, että koronan tartuntakuolleisuus ei nouse kovin korkeaksi.
Soininvaaran mukaan nuorta väestöä koskevat rajoitukset pitäisi purkaa nopeasti. Iäkkäät ja sairauden takia riskiryhmään kuuluvat pitäisi yhä eristää tiukasti.
– Avataan koulut ja yliopistot ja sallitaan nuorten kokoontumiset. Pistetään riskiryhmät pulloon siksi aikaa, että epidemia on ohi, Soininvaara sanoo Ylelle.
Näin epidemia kulkisi Soininvaaran mukaan mahdollisimman nopeasti nuoren ja terveen väestön läpi, ja kehittyisi niin sanottu laumasuoja ennen rokotteen tuloa.
Virusopin professori: Epidemia voi myös häipyä kesällä
Turun yliopiston virusopin professori Ilkka Julkunen olisi myös valmis avaamaan koulut.
Hän pitää silti epärealistisena Soininvaaran ajatusta, että korona pyörisi vapaasti muussa väestössä ja että iäkkäät ja sairaat voitaisiin pitää samalla “kaapissa turvassa”.
– En näe mitenkään, että iäkkäät ja perussairaat ihmiset eivät voisi silloin sairastua.
Julkusen mukaan ei voida myöskään olettaa Soininvaaran tavoin, että tauti kulkisi väistämättä väestön läpi nopeasti tai hitaasti. Se voi myös hävitä tai palata lievempänä.
– Me emme tiedä, mitä tapahtuu. Minusta looginen johtopäätös on, että kun sairastuminen ei ole väistämätöntä, niin tehdään kaikki temput, että ihminen ei sairastu.
Yli 70-vuotiaat saattavat ryhtyä kapinaan
Soininvaaran mielestä laumasuoja-ajattelua vastustavien pitäisi myöntää linjansa seuraukset.
– Tätä lockdownia (sulkua) pitäisi jatkaa rokotteen mahdolliseen saapumiseen saakka eli syksyyn 2021. Se maksaa viisi miljardia kuukaudessa eli puolessatoista vuodessa 90 miljardia euroa.
Peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) antoi ymmärtää Ylen A-studiossa, että yli 70-vuotiaita ei vapauteta vapaaehtoisesta kotikaranteenista ainakaan vielä tulevaksi kesäksi.
Epidemian pitkittyessä on myös mahdollista, että yli 70-vuotiaat alkavat rikkoa rajoituksia. Se voi tuoda uusia yllätyksiä tartuntojen leviämiseen.
ja silti edelleen moni lapsi kokeilee tupakkaa ja viinaa vaikka vanhemmat olisivat väittäneet niitä vaarallisiksi...
