MURHA.INFO

aku ankan kummisetä kirjoitti:

Edwin kirjoitti:Jossain kohdassa lallattelua (alaallalallalala) kuuluu selvä napsahtelu täsmälleen samassa rytmissä lallattelun kanssa. Joku selitys tuollekin rytmille pitäisi olla (tuskinpa JL siellä rytmidiktaatteja harjoitteli). Oma lähtökohtani näillä kuuntelupätkillä on, että häkenauhalla ei ole sen paremmin huppumiehen kuin JL:nkään ääntelyä. Kaikki tulee nauhalta, ja äänet on muokattu lasten äänistä. Ehkäpä siinä pieni lapsi naputtelee rytmiä lallattelunsa ohessa.

Minua taas ihmetyttää tämä "rytmikone" aivan nauhan alussa. Hyvin selkeä ikään kuin rumpukomppi. Niistä Annelin tuhansista äänitallenteista ilmeisesti?

http://www.nbl.fi/~nbl3145/litter/ahh.wma

Ihmettelin samaa jossakin toisessa kohdassa: aivan selvä toistuva rytmi. Kuulostaa hieman siltä kuin juna mennä kolistelisi hiljakseen. Tuskin kuitenkaan on kyse junasta mutta jonkun selityksen tuo rytmi tietenkin vaatisi.

padlock kirjoitti:

aku ankan kummisetä kirjoitti: Nuo kopsahdukset menevät komiikan puolelle. Jos voisi veikata, niin ne on tehty kahta puuklapia toisiinsa hakkaamalla. Ne eivät vaikuta myöskään millään tavalla taustalla valittavan uhrin äänen volyymiin, se jatkuu samanlaisena "iskusta" huolimatta. Kävelyaskeleet ovat normaalit rauhalliset kävelyaskeleet, kun Anneli kävelee Jukan kengät jalassaan.

Kenkien kopina lähestyy puhelinta, samaan aikaan kun Anneli on koko ajan puhelimessa!

No juu, ei todellakaan. Ne kuuluu nimenomaan ennen "tuleeks sielt kettään" huudahdusta ja huudahduksen aikana niitä ei kuulu.

http://www.nbl.fi/~nbl3145/litter/ahh.wma

Hevosen laukkaääni. Oliko huppumies sittenkin Zorro?

Caldera kirjoitti:

Edwin kirjoitti:"No vähän voit auttaaki" (tjsp) lausutaan selvällä itkuisella lapsen äänellä.

Siis tämä:

http://www.nbl.fi/~nbl3145/litter/nolaheannub.wma

Mä kuuntelen myös ihan vaan tietsikan kautta netistä imuroidulla ohjelmalla....

Mut mä kuulen tässä kohti Jukan huutavan: NO ENÄÄ EI VOI AUTTAA

Eikös siitä ole ihan kokonainen kirja kirjoitettu kuinka ihmiset kuulevat tuttujen suomenkielisten iskelmien sanoja oudosti väärin? Luulisi noiden äänitteiden olevan paljon selkeämpiä kuin sen häke-nauhan!

Chili kirjoitti:http://www.nbl.fi/~nbl3145/litter/ahh.wma

Hevosen laukkaääni. Oliko huppumies sittenkin Zorro?

Zorro on hyvinkin mahdollinen!

Mutta kun edellä puhuttiin rumpukompista, niin miksei: runpalihan se siinä harjoittelee rudimentteja! Tämän kanssa sopii hyvin yhteen se, että "tappelun" äänet kuulostivat (kuten edellä on jo todettu) siltä kuin kaksi puukalikkaa kalahtaisivat yhteen: rumpupalikat! Mahtoikohan joku harrastaa perheessä rumpujensoittoa. Tai ehkä rytmikapulat. Harrastiko joku rytmistä kilpavoimistelua?

Nyt jäi tämä Auerin Annu/Hannu -kysymys vaivaamaan niin paljon että pakko avautua aiheesta vielä häkenauhaa varsinaisesti koskevassa ketjussa, sori pitkä postaus. Nauhalta siis kuullaan miten Jukka huutaa "No lähe Annu auttaan", näin:

http://www.nbl.fi/~nbl3145/litter/nolaheannub.wma

Paitsi että Jukan hammassilta on lyöty ulos suusta ja ulosanti on siitä tai muista vammoista tai hädästä johtuen epäselvää, ja minä ainakin kuulen tuossa joka kerta no lähe (h)annu auttaa. Jokainen voi testata tätä itse yrittämällä sanoa toimimattomalla suulla no lähe Annu auttaan tai Tule Annu.

Nimittäin, lähe Annu auttaan -repliikkiä seuraa heti uusi (h)Annu, "Tule Annu", kas näin:

(Auerin häkerepliikkien seasta) Pyydä Jaannea! tms.
No lähe (h)Annu auttaa!
Tule (h)Annu!
Tule Auttaan!

http://www.nbl.fi/~nbl3145/litter/pyydajan.wma

Vaan mitä tekee Niemi? Niemi heilauttaa taikasauvaa ja simsalabim! Kaikki (h)Annut ovat litteroinnista kadonneet! Tule Annun tilalla on Kylhä nous, ja uskomatonta kyllä se ON mahdollista kuulla siinä kun oikein yrittää. Itse kuuntelin nauhan varmaan kymmenen kertaa läpi kunnes tuli mieleen että hetkinen, eikö täällä pitäisi olla jossain Kylhä nous, MISSÄ se oikein on. Ja kyllähän se sitten löytyi sieltä. Kokeile itse Niemen litterointia ylläolevaan tiedostoon, vrt. Jukan huudot:

(pyyjääpää)
(No vähä voit auttaakii) (Kylhän nous)
Tu(l)e auttaa.

Kuulusteluissa Auer sitten suomalaiseen, yltiörehelliseen ja luottavaiseen tyyliin ihmettelee että kummallista kun Jukka siellä huusi Hannua. Ja nyt sitten oikeudessa Annelia grillataan tästä, vrt. ote sisiotalon viestistä toisesta ketjusta:

"Hän kielsi sairaalassa, että Jukka huusi apua, joka kuuluu selvästi Hätäpuhelusta. Sen voisi hyvinkin panna trauman aiheuttaman muistin menetyksen tiliin. Mutta Anneli sanoi kuulleensa Jukan huutavan ”Hannu”. Ristiriita on aika paha selittää, eikä Anneli sitä yrittänytkään, eikä tuomari jatkanut."

Henkilökohtaisesti en ymmärrä miten Niemi pystyy nukkumaan yönsä.

Nukupa sinäkin välillä, olet kuunnellut väärää kohtaa...

alpo holisti kirjoitti:Nukupa sinäkin välillä, olet kuunnellut väärää kohtaa...

Kumpa olisinkin! Tässä vielä Zemiltä tuo kohta, Zem on sitä mieltä että se on Kylhä nous, kuten "onkin", sama kohta Suskulta vielä lopussa.

Tuija Niemi:

1:46 Jukka: (pyyjääpää)
1:46 (Mite mä pääse linjoi)
Tämä repliikki ei kuulosta naisen eikä tytön sanomalta, kuuluuko HÄKESTÄ?
1:48 Jukka: (No vähä voit auttaakii)
Jukka: (Kylhän nous) keskellä sanaa kuuluu napsahdus
1:51 Anneli: Lähtikse jo
kuuluu hiljempana kuin Jukan ääni
1:52 Jukka: Tu(1)e auttaa!
(Vahvennukset Zem)

Zem:

1:46 Uhri: Pyydä Jannea!
1:46 Anneli: Mite mä pääse linjoi
1:48 Tok
1:48 Uhri: No lähe Annu auttaa.
1:50,00 Naps (lasinpalan murtuminen)
1:50,80 Uhri: Kylhä nous - keskellä sanaa kuuluu napsahdus = lasinpala murtuu
1:51 Anneli: Lähtisekse jo?
kuuluu hiljempana kuin uhrin ääni
1:52 Kolahdus
1:53 Uhri: Lähe aut(kops)taa!

Susku:

1:48 Uhri huutaa erittäin vaativasti: Tule(han)*Annu auttaa(n)! (*kopsahdus tai lasin päällä askel?) Tämäkin on ollut täysin väärin litteroitu ”No vähä voit auttaakii” Luuri on suunnattuna/ojennettu lapselle takkahuoneeseen päin, sillä tämä kuuluu hyvin selvästi.

1:50 Uhri: Tule Annu! kopsahdus, lasin päällä kävely tai isku?

1:51 Epäilty kysyy mieheltään topakasti takkahuoneen ääreltä: Lähtikse jo?

1:52 Uhri huutaa epätoivoisena vaimolleen: Tule auttaan!

Tuija Niemi on litteorinut hätäpuhelun kohdan 1:48 "Jukka (No vähä voit auttaakii)".

Alpo Holisti on laatinut kohdasta oman suodatuksen, jolla hän pyrkii osoittamaan litteraationsa "NO VÄHÄ E(i)VOI AuTTAAkii " oikeaksi, jos ymmärrän oikein. Tämä tulkinta on lähellä Niemen litteraatiota:

"No vähä voit auttaakii" (Holisti)
"NO VÄHÄ E(i)VOI AuTTAAkii " (Niemi)

Jukka siis pyytäisi ja rukoilisi, että Auer ei veisi surmatekoaan ihan loppuun?

Oheisessa äänitiedostossa olen - Alpon toiveen mukaisesti - yhdistänyt originaanlin Alpon suodatuksen kanssa.

Esin kuullaan alkuperäinen (so. Niemen) suodatus, sen perään Alpon kehitelmä, minkä jälkeen raidat on asetettu päälekkäin. "Aika tasan menee"?
http://www.nbl.fi/~nbl3145/litter/vahavslahe.wav
Ajallisesti suurin piirtein. Mutta aika lailla ainesta on tuhottu:

aaltomuodoissa esimerkiksi kohdat "no vähä" ja "auttaa" ovat jollakin tavalla toisiaan vastavia – sen sijaan Alpon kohta "E(i) VOI Au" on köyhdytetty tai modifioitu (tai runneltu) jo kuvanakin mielestäni tunnistamattomaan muotoon. Miksi?



No, selitys löytyy siitä, että kyseisessä kohdassa ei saa kuulua Jukka lahden lausumana sanaa "Annu". Jos kuuluisi, se todistaisi mm. oikeaksi Auerin kuulusteluissa mainitseman seikan, että uhri pyysi ennen Auerin puhelimesta lähtöä tätä apuun:

Pyysin Amandaa puhelimeen ja kävin itse katsomassa. Kun kävin katsomassa, kun Jukka huusi Annu. (Kuulustelu 09.12.2006.)

Olisi epätodennäköistä, että uhri huutaisi tekijän paikalle (Murhainfolaisten tutkiville mielille tosin mikään Aueria syyllistävä seikka ei ole pois laskuista).

Lisäksi Alpo keskittyy - tietysti - puheseen, ja eliminoi napsahdukset: näitä kuullaan kohdassa ainakin kaksi (ellei kolme): sanan "auttaa" alussa sekä sen vaimenevassa lopussa (kuuluu Alponkin suodatuksessa).

Lisäksi sanan "auttaa" lopussa - napsahduksen aikoihin - kuuluu "vingahdus", mikä korostuu Alpon versiossa ("auu"). Mielestäni ei inhimillinen ääni. Päätteeksi "-kii" tulkittu kuuluu mielesäni "napsahdukseen" – Alpo kovin korostanut sitä.

Ei Niemikään napsahduksia noteeraa (tai kaiva esiin). Nehän kielivät, että joku liikkuu lasinpalojen päällä.

Jukka Lahti? Tuskin? Anneli Auer? Tällä oli kuulemma haavoja jaloissa, oli ollut siten paljain jaloin (ei esim. kertomansa mukaan mennyt tutkimaan Jukan tilaa, koska pelkäsi astua sirpaleiden päälle). Tyttö? Tuskin. Siis ulkopuolinen tekijä? Eiköhän jätetä napsahdukset mieluummin litteroimatta – ei kuulla niitä.

Syyttäjän mukaan kuka hyvänsä voi kuulla esimerkiksi sanan "()uole". Veikkaan, että ihan jokainen ei kuule - edes Alpon avustamana - "vähä ei voi auttaakii" tai "vähän voit auttaakii".

(Heh - meni vähän myöhään...)

Anneli puhui sairaalakuulusteluissa ihan totta kertoessaan, ettei Jukka mitään apua pyytänyt häkepuhelun aikana. Kyllähän Annu tiesi, että Jukka oli jo kuollut. Sen sijaan taustanauhalta kuului, kuinka Jukka pyysi Annelia auttamaan puukottelun jälkeen. Mitään puhelua ei vielä tuolloin ollut otettu häkeen vaan Jukalla oli tarve saada Anneli sen verran järkiinsä, että soittaisi 112:een.

En nyt oikein ymmärrä muuatta asiaa. Eli ensinnäkin sitä että sisotalo esittää että jotkin 'Hannu'-sanan lausumaepäilyt kertoisivat jotain tyttären näkemästä murhaajan poistumisajankohdasta. Lisäksihän Auer selvästi tuo julki että oli kuulevinaan Lahden huutavan 'Annuu'.
Se että aprikoi olisiko se myös 'Hannu', ei tarkoita yhtään mitään...(mm. tytärkin kuuli isänsä huutavan 'Annua'):

Anneli: Ja sit tota loppuje lopuks, mahdoinks mä siin välis sit jo, mä en muista minkä puhelun aikana mä ensimmäise kerra kävin ni sielt tota noi.. Öö, Jukka sit huus, et Annu tai sit niinko mä oon täs sanonu, et mä o myös saattanu Hannu mitä se huus. Mut mä tietysti siin kohtaa tulkitsin, et se huus Annu, koska mua kutsutaa Annuks ja menin sinne kattomaa ja sit tää, ku mä tuli siihe näköyhteytee ni tää mies siel hyökkäs mua kohti.
...
Joutsenlahti: Joo,o.
Anneli: Ja hän huus sit viel toise kertaa. En mä muista huusiks hän silloki Annuu vai Annelii tai jottai, apua hän ei huutanu. Mut Annuu hän huus, jostain syystä. ja mä meni sillon sinne kattomaan.

(lähde et-ptk)

Toinen mihin moni, mm sisotalo tarttuu (ja taas että liittyisi jotenkin murhaajan poistumisaikaan), on se että Auer kuulusteluissaan kertoi ettei Lahti huutanut 'apua'.
Eihän tätä 'APUA' -sanan huutamattomuutta pidä sekoittaa siihen etteikö Lahti olisi yleensä huudellut Aueria apuun. Tuossa ed lainauksessakin käsitellään kyseistä sanana, eikä asiana.

Mitä sitten tulee siihen Santamaan aktiiviseen kyselyyn oikeudessa, niin pitää muistaa ettei tuollainen tilanne voi olla enää kuulustelu jossa tapahtumien kulku tulisi vuosien jälkeen tarkkaan selville. On mahdotonta enää muistaa tapausten yksityiskohtia, niihin tulee vähimmillään erilaisia painotuksia ja jopa luulotteluita joita syytetetty alitajunnassaan myös värittelee. Eräs tälläinen on valojen sytyttäminen (tätäkin sisotalo käyttää jonkinlaisena perusteena murhaajan poistumisaikaan): Auer on yksiselitteisesti kertonut alun monissa kuulusteluissaan ettei tarkkaan tiedä/muista milloin valot ensinnäkin tulivat ja kuka ne sytytti. Vahvana epäilynä hänellä oli että Lahti olisi ne sytyttänyt jo hyvin alussa.

Katson että jos sisotalo haluaa esittää Auerin oikeudessa tapahtuneesta kuulustelusta jotain murhayönä tapahtunutta, niin hänen olisi laitettava kyseinen n 40minuutin Santamaan 'tenttaaminen' esille, josta sitten jokainen kiinnostunut voi omassa mielessään havaita asioita. Yhden henkilön tulkinta ilman todellista sanojen vaihtoa voi tosiasiassa olla mitä vaan, jopa ihan 'mettään mennyttä tulkintaa'...

Valojen laiton "muistaminen" on varsin arveluttavaa. Sillä Anneli kuittaa kuitenkin useita seikkoja:

Ensinnäkin hän sotkee sillä esikoisen kertoman siitä, että tämä olisi nähnyt isänsä jo siinä vaiheessa, kun äiti ei vielä ollut puhelimessa. Lapsella oli kuitenkin jo tässä vaiheessa tarkkoja näköhavaintoja isästä, mikä edellytti valojen päällä olemista. Anneli kuitenkin väitti häkepuhelun alussa, että takkahuoneessa oli pimeää.

Toisekseen Annelilla oli tarve saada selitetyksi, miksi hän oli nähnyt jopa huppiksen ihohuokoset muiden tuntomerkkien ohella. Häkepuhelua tarkastelemalla hän saattoi havaita, että väitetyn toisen juoksun kohta oli sopiva kohta tähän, koska hän ei ollut vielä ehtinyt kertoa häkelle tarkempia tuntomerkkejä. Pimeässäkin hän oli kuitenkin mieltänyt sisääntunkeutujan mieheksi.

Huoneen valoisuuden luulisi kuitenkin olevan yksi helpoimmin muistettavista asioita, koska se määrittää niin voimakkaasti sitä, mitä ylipäätään on ollut mahdollista havaita. Sen vuoksi Annelin "muistaminen" valojen laitosta vasta näin monta vuotta jälkikäteen vaikuttaa erityisen epäuskottavalta ja keksityltä.

Lisäys: Mistä kävikään ilmi, että Anneli olisi kertonut oikeudessa laittaneensa valot päälle juuri toisen juoksun yhteydessä? Itse sain sen käsityksen mediaseurannasta, että Anneli olisi laittanut valot päälle jo eka kerralla "mennessään kattomaan", mutta asia jäi epäselväksi.

Vähän kattavampaan tulkintaan päästään silloin kun on enemmän henkilöitä arvioimassa. Näissäkin kyllä mielenkiintoisa eroavaisuuksia. Hätäpuhelun tulkinnassa on tapetilla seuraava kohta:

Tuija Niemi:
1:46 Jukka: (pyyjääpää)
1:46 (Mite mä pääse linjoi)
Tämä repliikki ei kuulosta naisen eikä tytön sanomalta, kuuluuko HÄKESTÄ?
1:48 Jukka: (No vähä voit auttaakii)
Jukka: (Kylhän nous) keskellä sanaa kuuluu napsahdus
1:51 Anneli: Lähtikse jo
kuuluu hiljempana kuin Jukan ääni
1:52 Jukka: Tu(l)e auttaa!

Tuossa "No vähä voit auttaakii" kohdassa olen alpo holistin kanssa samoilla linjoilla että Lahden repliikki olisi: "NO VÄHÄ E(i)VOI AuTTAAkii". Tässä on vaan se että voiko kuinka pätevästi tulkita jo suodateltulta tallenteelta todellista repliikkiä, lisäksihän lausahdus pitäisi tarkoittaa jotakin ja todellisuudessa tuosta voi päätellä vain että auttamisesta uhri siinä jotain huutelee...

Sitten omasta mielestäni selkeä väärintulkinta on tuo "Kylhän nous". Ihan järjetön mitään kertomaton kommentti. Kuulenkin tuon selvästi niin että uhri siinä huutaa (r)ANNUU (+raksahdus)...ja hetken pääästä saa jatkettua "tule auttamaa". Tuossa uhri huutaa suu vahingoittuneena Annua apuun..

Valot on laitettu todennäköisesti olohuoneeseen ennen toista juoksua. Se olisi ihan järkevää käytöstäkin, ei tarvitse törmäillä tuoleihin, kuten ekassa juoksussa, eikä pimeässä ole muutenkaan ns. kiva olla.

Esim lapsen kirkaistessa, AA lohduttaa itkuisella äänellä "älä A itke hei siellä", jolloin hän varmasti lapsen näkee. Olisi aika erikoista sanoa tämä asia pilkkopimeään huoneeseen, lasta näkemättä.

Myös aikaisemmin, lapsen antaessa luurin Annelille, hän puhuu ikäänkuin näkisi äidin ja SANOO "äiti tuu, siel puhutaan taas", eli hän näkee Annelin olevan lähietäisyydellä.

Takkahuoneeseen ei mielestäni AA voi valoja puhelun aikana laittaan minkään järjellisen teorian mukaisesti, mikäli paikalla joku ulkopuolinen on, ja vielä vähemmän siinä on järkeä, mikäli paikalla ei ketään ole.