MURHA.INFO

turumurre kirjoitti:Vähän kattavampaan tulkintaan päästään silloin kun on enemmän henkilöitä arvioimassa. Näissäkin kyllä mielenkiintoisa eroavaisuuksia. Hätäpuhelun tulkinnassa on tapetilla seuraava kohta:

Tuija Niemi:
1:46 Jukka: (pyyjääpää)
1:46 (Mite mä pääse linjoi)
Tämä repliikki ei kuulosta naisen eikä tytön sanomalta, kuuluuko HÄKESTÄ?
1:48 Jukka: (No vähä voit auttaakii)
Jukka: (Kylhän nous) keskellä sanaa kuuluu napsahdus
1:51 Anneli: Lähtikse jo
kuuluu hiljempana kuin Jukan ääni
1:52 Jukka: Tu(l)e auttaa!

Tuossa "No vähä voit auttaakii" kohdassa olen alpo holistin kanssa samoilla linjoilla että Lahden repliikki olisi: "NO VÄHÄ E(i)VOI AuTTAAkii". Tässä on vaan se että voiko kuinka pätevästi tulkita jo suodateltulta tallenteelta todellista repliikkiä, lisäksihän lausahdus pitäisi tarkoittaa jotakin ja todellisuudessa tuosta voi päätellä vain että auttamisesta uhri siinä jotain huutelee...

Sitten omasta mielestäni selkeä väärintulkinta on tuo "Kylhän nous". Ihan järjetön mitään kertomaton kommentti. Kuulenkin tuon selvästi niin että uhri siinä huutaa (r)ANNUU (+raksahdus)...ja hetken pääästä saa jatkettua "tule auttamaa". Tuossa uhri huutaa suu vahingoittuneena Annua apuun..

Ainoa huono puoli on, ettei repliikki: "NO VÄHÄ E(i)VOI AuTTAAkii" ole suomea. Eli ei se voi olla noin. Niinkuin ei ole kylhän nouskaan. Ei ole mitään syytä, miksi Jukka alkaisi aivan siansaksaa puhumaan, eli kyllähän repliikeissä täytyy joku järki olla ja kielioppikin kunnossa. Erilaiset tuskanähkäisyt ja paniikki ja suusta lyödyt hampaat / suussa oleva veri toki sanomaa vääristävät, ja siksi tulkinta on vaikeaa.

Kuolemannaakka kirjoitti:Valot on laitettu todennäköisesti olohuoneeseen ennen toista juoksua. Se olisi ihan järkevää käytöstäkin, ei tarvitse törmäillä tuoleihin, kuten ekassa juoksussa, eikä pimeässä ole muutenkaan ns. kiva olla.

Esim lapsen kirkaistessa, AA lohduttaa itkuisella äänellä "älä A itke hei siellä", jolloin hän varmasti lapsen näkee. Olisi aika erikoista sanoa tämä asia pilkkopimeään huoneeseen, lasta näkemättä.

Myös aikaisemmin, lapsen antaessa luurin Annelille, hän puhuu ikäänkuin näkisi äidin ja SANOO "äiti tuu, siel puhutaan taas", eli hän näkee Annelin olevan lähietäisyydellä.

Takkahuoneeseen ei mielestäni AA voi valoja puhelun aikana laittaan minkään järjellisen teorian mukaisesti, mikäli paikalla joku ulkopuolinen on, ja vielä vähemmän siinä on järkeä, mikäli paikalla ei ketään ole.

Niin. Vaikka itse väittää laittaneensa.

Auerin mukaan puhelun aikana hän kävi sekä takkahuoneessa että etuovella. Santamaan kysymykseen, "miksi juoksitte etuovelle, vaikka puhelu oli kesken", Auer vastasi olettaneensa, että tappaja käy hänen kimppuunsa. Takkahuoneessa Auer kertoi käyneensä laittamassa valot päälle.

- Halusin nähdä, mitä siellä tapahtuu ja halusin myös nähdä tekijän, Auer vastasi.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... 51015.html

Kuolemannaakka kirjoitti:Ainoa huono puoli on, ettei repliikki: "NO VÄHÄ E(i)VOI AuTTAAkii" ole suomea. Eli ei se voi olla noin. Niinkuin ei ole kylhän nouskaan. Ei ole mitään syytä, miksi Jukka alkaisi aivan siansaksaa puhumaan, eli kyllähän repliikeissä täytyy joku järki olla ja kielioppikin kunnossa. Erilaiset tuskanähkäisyt ja paniikki ja suusta lyödyt hampaat / suussa oleva veri toki sanomaa vääristävät, ja siksi tulkinta on vaikeaa.

"No vähä hei voi auttaakii" taas olisi ihan kielitajun mukainen, mutta onko se sitten liian huoleton tilanteeseen nähden. Tosin kaipa ihminen voi kuolemaa tehdessäänkin puhua arkisesti, varsinkin jos ei itse tajua tilansa vakavuutta.

taavetti kirjoitti:Niin. Vaikka itse väittää laittaneensa.

Auerin mukaan puhelun aikana hän kävi sekä takkahuoneessa että etuovella. Santamaan kysymykseen, "miksi juoksitte etuovelle, vaikka puhelu oli kesken", Auer vastasi olettaneensa, että tappaja käy hänen kimppuunsa. Takkahuoneessa Auer kertoi käyneensä laittamassa valot päälle.

- Halusin nähdä, mitä siellä tapahtuu ja halusin myös nähdä tekijän, Auer vastasi.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... 51015.html

En pidä Auerin väitettä uskottavana, mikäli se tuohon uutiseen on oikein laitettu. Älytöntä väittää moista. Uutisissa tosin on hyvin paljon ollut vääriä ja väärinymmärrettyjä tietoja tähänkin mennessä. Auerin pitäisi olla tosi tyhmä, että alkaa nyt yhtäkkiä esittämään tuommoista, kun entisissä esityksissä ei ole ollut mitään vikaa=) Jukkahan oli huppista vastassa, joten hänhän ne valot tietty laittanut on jo heti aluksi.
Luulis nyt Auerin sentään vanhat juttunsa muistavan, vaikka syyttäjä ei muistaisikaan... Keittiössä pimeää, takkahuoneessa valot.

Yksi kysymys on sitten se että onko se mitä Jukka sanoo ja se mitä Anneli kuulee hänen sanovan sama asia - edes. Jos minä ja litteroija Susku ollaan kuultu Kylhä nous --> Tule Annu!, niin miksei sitten Annelikin, sanoo Jukka oikeasti sitten mitä tahansa.

Kuuntelin häke-nauhan pitkähkön tauon jälkeen uudestaan ja tajusin ensimmäisen kerran todella selvästi yhden asian: puhelun tekee omituiseksi häke-virkailijan käytös, ei Annelin käytös.
Voin suorastaan kuvitella ohjelapun virkailijan sermiin kiinnitettynä. 1. Rauhoittele hätääntynyt soittaja. 2. Kysy osoite. 3. Kysy keitä on paikalla. 4. Kysy mitä tapahtuu. 5. Hälytä paikalle apua. Pyydä soittajaa odottamaan linjalla saadaksesi lisätietoja. 6. Palaa linjoille ja kysy lisätiedot, mahdollisesti ilmoita, että poliisi soittaa suoraan ilmoittajalle. 7. Hyvästele ystävällisen asiallisesti, jotta soittaja ymmärtää puhelun päättyneen ja vapauttaa linjan.

Kaikki tämähän on varsin ok ja varmasti virkailija toteuttaa saamiaan ohjeita. MUTTA jos ajatellaan, että apua soitetaan talosta, jossa on koko ajan paikalla tappaja, onhan virkailijan käytös käsittämätöntä.
1) Alun "Rauhoitu" sanotaan ärtyneesti kuin pienelle lapselle. Heti tulee sellainen tunne kuin virkailija ajattelisi: Taas tällainen hullu pilasoittaja.
2) Kun virkailija kuulee, että paikalla on 4 lasta, ainoa kommentti on "Jaaha".
3) Virkailija jättää soittajan odottamaan linjalle, vaikka hänellä on tiedossa, että talossa riehuu puukkomies ja hän on saanut jo osoitteen ja tiedon siitä, mitä tapahtuu.
--> 4) Virkailija ei missään vaiheessa huolehdi soittajan ja lasten turvallisuudesta eikä sano mitään tyyliin: "Oletteko te itse vaarassa" tai "Huolehtikaa itsenne ja lapsenne turvaan". Tämä olisi pitänyt olla puhelun sisältö viimeistään siinä vaiheessa, kun virkailija palasi tauon jälkeen linjoille.

Summa summarum: Se on virkailija, joka käyttäytyy niin kuin tilanne Tähtisentiellä olisi jo ohi tai niin kuin kellään ei olisi akuuttia hätää. Tämä vaikuttaa koko kuulokokemukseen niin, että nauhasta tulee epäluonnollinen ja epäuskottava. Mutta se ei ole Annelin vika.

Tästä puhelusta alkoi Annelin virheiden sarja, jossa kaikissa oli sama syy: liian iso luottamus viranomaisiin. Ensimmäinen oli häke-virkailija, joka oli Annelille suuri turvan lähde pahimpaan hetkeen. Seuraavaksi tulivat poliisit, joita Anneli yritti auttaa kertomalla kaiken mahdollisen ja järkeilemällä vielä itse lisää, mistä olivat tuloksena ne kuuluisat "muuttuneet tarinat", ilmaisu jota täällä mantrana hoetaan. Tuosta johtuu esimerkiksi koko Hannu-episodi, josta Aueria pilkataan. Olisi pitänyt jättää sanomatta, että siinä hetkessä kuulosti siltä kuin Jukka olisi sanonut Hannu.

http://www.nbl.fi/~nbl3145/litter/nolaheannub.wma

"No vähä aion auttaaki" ja sanojana on Annu itse! Itkuisella äänellä. Ja taustalla kuuluu hevosenlaukkaäänet!?

Laukkaääni tulee mistä? Onko se laukkaääni alkuperäisellä nauhallakin, vai vasta näissä wma -tiedostoissa?

Jos kuvitellaan taustanauhoituksen tapahtuneen alkuyön riitelyn ja tappelun aikana, kun Jukka tuli ikkunasta sisään ja sai fileerausvetsestä pintapistoja Annulta, niin löytyykö nauhan osuuksille paremmin selityksiä?

Onko kevyttä painia? Onko perheriidan tuntua - nauhuri pyörimsää tietsikalla, nauhoittamassa eri puolilta huoneistoa tappelun, selviytymisen ääniä?

Ääniä, joista Annu koosti iltayön aikana taustat.

No selvähän se, että häkevirkailijan valtasi hämmennys. Soittaja on puhelimessa ja tappajaksi nimetty on varmasti vaikea mieltää muutaman metrin päähän. Lisäksi Annelin repliikit ovat kuin kehnosta b-leffasta. Ei kukaan Annelin puheiden perusteella vakuutu hädästä ja Annelin itsensä sanoin: uhkahan kohdistui vain Jukkaan.

Mees nyt lapsi kattoon vieläkö se tappaja siellä työskentelee vai joko isäs on hengiltä.

one eye kirjoitti:No selvähän se, että häkevirkailijan valtasi hämmennys. Soittaja on puhelimessa ja tappajaksi nimetty on varmasti vaikea mieltää muutaman metrin päähän. Lisäksi Annelin repliikit ovat kuin kehnosta b-leffasta. Ei kukaan Annelin puheiden perusteella vakuutu hädästä ja Annelin itsensä sanoin: uhkahan kohdistui vain Jukkaan.

Mees nyt lapsi kattoon vieläkö se tappaja siellä työskentelee vai joko isäs on hengiltä.

No niin, "one eye", tämä onkin vähän kuin se iukuinen kysymys: kumpi oli ensin, muna vai kana? Aiheuttaako Auerin käytös häken käytöksen vai niin kuin minusta kuulostaa, toisin päin?
Häken puolustukseksi sanottakoon, että talon pieniä mittakaavoja hän ei voi tietää. Mutta kyllähän hän nyt tavattoman riskin ottaa, jos ajattelee tuossa vaiheessa rohkeasti, ettei siellä mitään oikeaa hätää ole.
Ja kuten varmaan tuhat kertaa on todettu, Auer ei häken kuullen tai muutenkaan lähetä tyttöä katsomaan tai sano häkelle, että uhka kohdistuu vain Jukkaan.

Montakohan tuhatta puhelua virkailija vuosittain evästää. Eli ns näppituntuma varmasti on olemassa niin todellisesta hädästä kuin katteettomasta hysteriastakin. Jos häkevirkailija ei ollut aivan ensikertalainen niin mielestäni hänen yliolkainen suhtautuminen kertoo paremminkin soittajan epänormaalista käytöksestä ja siten melko absurdista vuoropuhelusta. Miksi virkailija olisi juuri nyt Annelin kohdalla heittäytynyt vähättelemään ja toisaalta jos niin tekisi tämän tästä olisi seuraukset kohtalokkaat.

Ei. Kyllä minä tulkitsen, että virkailija on totaalipihalla tapahtumapaikasta ja väitetystä tapahtumasta. Ei vain hahmotu. Ja toisaalta virkailija oli vaistovaraisesti heti oikean tapahtuman jäljillä eli aisti, että mitään hätää ei kuvatulla lailla ole olemassa. Soittajan käytös ei istu sapluunaan.

one eye kirjoitti:Montakohan tuhatta puhelua virkailija vuosittain evästää. Eli ns näppituntuma varmasti on olemassa niin todellisestä hädästä kuin katteettomasta hysteriastakin. Jos häkevirkailija ei ollut aivan ensikertalainen niin mielestäni hänen yliolkainen suhtautuminen kertoo paremminkin soittajan epänormaalista käytöksestä ja siten melko absurdista vuoropuhelusta. Miksi virkailija olisi juuri nyt Annelin kohdalla heittäytynyt vähättelemään ja toisaalta jos niin tekisi tämän tästä olisi seuraukset kohtalokkaat.

Jos asia olisi ollut virkailijan kannalta noin selvä, emmeköhän me olisi kuulleet häntä syyttäjän todistajana oikeudessa jo ensimmäisellä kierroksella. Sen sijaan että ouhelua analysoidaan pitkin maita ja mantuja. Kukaan ei ole ikinä sanonut, että Auerin käytös puhelun aikana olisi ollut yksi syy alkaa ylipäätään epäillä häntä. Varmasti seikka olisi tullut esiin.
Niin että höpö höpö.

Häkevirkailija kertoo lähtevänsä hetkeksi pois ja kehottaa Annelia jäämään linjoille. Ennalta päätetyt vuorosanat pitää kuitenkin sanoa, vaikka Anneli tietää, että toisessa päässä ei ole ketään.Eli "kuuleksää kun mun mieheni huutaa". Hieman Anneli joutuu madaltaman ääntään, koska taustalta tuleva huutoefekti on harmillisen hiljainen.


http://www.nbl.fi/~nbl3145/litter/lahtiksemiesb.wma

Kuolemannaakka kirjoitti:Valot on laitettu todennäköisesti olohuoneeseen ennen toista juoksua. Se olisi ihan järkevää käytöstäkin, ei tarvitse törmäillä tuoleihin, kuten ekassa juoksussa, eikä pimeässä ole muutenkaan ns. kiva olla.

Esim lapsen kirkaistessa, AA lohduttaa itkuisella äänellä "älä A itke hei siellä", jolloin hän varmasti lapsen näkee. Olisi aika erikoista sanoa tämä asia pilkkopimeään huoneeseen, lasta näkemättä.

Hyvä huomio. Valot toivat varmasti mukavaa kotoisuutta ja viihtyisyyttä asuntoon ja siellä oli ns. kiva olla. AA:n lohdutus tyttärelleen "älä A itke hei siellä" sopii erityisen luontevasti juuri tuohon tilanteeseen. Asunnossa riehuu tappaja ja isän pää on hakattu paskaksi. Jokainen empaattinen äiti lohduttaisi tytärtään, että "älä nyt itke, ei hätä ole tämän näköinen".

Kuolemannaakka kirjoitti:Valot on laitettu todennäköisesti olohuoneeseen ennen toista juoksua. Se olisi ihan järkevää käytöstäkin, ei tarvitse törmäillä tuoleihin, kuten ekassa juoksussa, eikä pimeässä ole muutenkaan ns. kiva olla.

Esim lapsen kirkaistessa, AA lohduttaa itkuisella äänellä "älä A itke hei siellä", jolloin hän varmasti lapsen näkee. Olisi aika erikoista sanoa tämä asia pilkkopimeään huoneeseen, lasta näkemättä.

Hyvä huomio. Valot toivat varmasti mukavaa kotoisuutta ja viihtyisyyttä asuntoon ja siellä oli ns. kiva olla. AA:n lohdutus tyttärelleen "älä A itke hei siellä" sopii erityisen luontevasti juuri tuohon tilanteeseen. Asunnossa riehuu tappaja ja isän pää on hakattu paskaksi. Jokainen empaattinen äiti lohduttaisi tytärtään, että "älä nyt itke, ei hätä ole tämän näköinen".

Harpo kirjoitti:Kuuntelin häke-nauhan pitkähkön tauon jälkeen uudestaan ja tajusin ensimmäisen kerran todella selvästi yhden asian: puhelun tekee omituiseksi häke-virkailijan käytös, ei Annelin käytös. ...

Hätäpuhelun luonne käy selväksi alla olevasta kuvaajasta. Siitä ensinnäkin näkee häkepäivystäjän tosi pitkän poissaoloajan linjoilta. Tämä aika on peräti 1min 40s (värjätty palkki kuvaesityksen ylälaidassa).
Toiseksi tästä havaitsee miten 'lähes kaiken peittävää' on luuriin puhuminen virkailijan kanssa, taustaäänet erottuvat selvimmin juurikin silloin kun häkepäivystäjä ei ole linjoilla neuvomassa hädässä olevaa...:


(klikkaa yo. pientä kuvaa, klikkaa avautuvan ikkunan +-painikkeesta vielä isommaksi...)