Kuulustelut ja Annelin 'tunnustus' (ketju 2)

[sisotalo]

Tämä ketju ei etene minnekään kun lähtökohtana on se, että voimassa oleva hovioikeuden vapauttava tuomio olisi väärä. Minä näen asian aivan päin vastoin, miksi tarvittiin hovioikeutta Annelin vapauttamiseen? Syynä oli Annelin tunnustus. Salakuuntelun ja soluttautumisen jälkeen ei poliisilla ollut mitään muuta kuin Annelin sanominen, että poliisi ei tiedä mitä me tiedämme.

Tyttären kuulusteluissa 21/09 saakka tiukattiin kerta toisensa jälkeen mitä se mahtoi olla. Vastaus oli selkeä, ei teille poliiseille uskalla mitään sanoa kun te harrastatte salakuuntelua ja solutitte oman miehenne meidän perheeseen.

Annelin tunnustuksen jälkeen ja kun hän oli selitellyt muistamattomuuttaan tyttärelle 06/10, pysähtyi kuulustelu. Poliisi, joka johti tyttären kuulustelua 03/11 sai vastausten asemasta itkua.

Poliisin viimeinen ponnistus oli, että Anneli oli tappanut miehensä, lavastanut murhaajan tulon ja hävittänyt murha-aseen, Sen teorian rikkoi Annelin tunnustus, joka perustui sponttaniin tappoon – eikä vahvistanut sitä mitä poliisi tavoitteli. Kun poliisi yritti tivata tyttäreltä tukea tälle tunnustukselle jouduttiin umpikujaan, josta erimielinen tuomio nousi.

[Valhalla]

Tämä ketju ei etene minnekään kun lähtökohtana on se, että voimassa oleva hovioikeuden vapauttava tuomio olisi väärä. Minä näen asian aivan päin vastoin, miksi tarvittiin hovioikeutta Annelin vapauttamiseen? Syynä oli Annelin tunnustus. Salakuuntelun ja soluttautumisen jälkeen ei poliisilla ollut mitään muuta kuin Annelin sanominen, että poliisi ei tiedä mitä me tiedämme.

Tyttären kuulusteluissa 21/09 saakka tiukattiin kerta toisensa jälkeen mitä se mahtoi olla. Vastaus oli selkeä, ei teille poliiseille uskalla mitään sanoa kun te harrastatte salakuuntelua ja solutitte oman miehenne meidän perheeseen.

Annelin tunnustuksen jälkeen ja kun hän oli selitellyt muistamattomuuttaan tyttärelle 06/10, pysähtyi kuulustelu. Poliisi, joka johti tyttären kuulustelua 03/11 sai vastausten asemasta itkua.

Poliisin viimeinen ponnistus oli, että Anneli oli tappanut miehensä, lavastanut murhaajan tulon ja hävittänyt murha-aseen, Sen teorian rikkoi Annelin tunnustus, joka perustui sponttaniin tappoon – eikä vahvistanut sitä mitä poliisi tavoitteli. Kun poliisi yritti tivata tyttäreltä tukea tälle tunnustukselle jouduttiin umpikujaan, josta erimielinen tuomio nousi.

Ensin vanhaa kerraten:

Kyllä se vaan on tunnustettava tosiseikka, että Annelin lausuntojen uskottavuus on piloilla johtuen niiden sisältävistä lukuisista ristiriidoista, niitä tukevien todisteiden puuttumisesta ja lasten lausuntojen eriävistä tapahtumakuvauksista ja todisteista.

Oikeudet juuri nyt punnitsevat Auerin kertomusten uskottavuutta niin murhan, lasten raiskausten, väkivallan kuin seksuaalisten hyväksikäyttöjen suhteen. Yli 4000 esitutkintasivun myötä.

Eli Annelin kertomukset eivät ristiriitojen ja syytetyn asemansa vuoksi ole uskottavia eivätkä myöskään käy lähtökohdaksi tapahtumaoletuksille. Ne kelpaavat vain niiltä osin kuin niille löytyy vahvistus todisteista tai esim lasten kertomuksista. "Tunnustus" ei ollut tunnustus vaan tapailu siitä - etenkin tapahtumakuvauksensa suhteen. Nyt lapset ilmeisesti juurikin kertovat asioita joiden mukaan tapahtumakulkua voi hahmottaa.

Vai ei tämä toimi, jos hovioikeuden päätösen kyseenalaistaa?

[pikasso]

Tyttären kuulusteluissa 21/09 saakka tiukattiin kerta toisensa jälkeen mitä se mahtoi olla. Vastaus oli selkeä, ei teille poliiseille uskalla mitään sanoa kun te harrastatte salakuuntelua ja solutitte oman miehenne meidän perheeseen.

Annelin tunnustuksen jälkeen ja kun hän oli selitellyt muistamattomuuttaan tyttärelle 06/10, pysähtyi kuulustelu. Poliisi, joka johti tyttären kuulustelua 03/11 sai vastausten asemasta itkua.

Tästä tekstin pätkästä tuli taas mieleen lapsen asema. Mielestäni vanhempi eli AA ei tue lapsen asemaa millään muotoa. Vanhin lapsi on puolustanut äitiään ja itkenyt kuulemisissa ja äitinsä tunnustuksen aikana vielä hakee ymmärrystä omille havainnoilleen: Mut miks sä rikkosit sit sen ikkunan?

[sisotalo]

Minulta on kai tuo suomen kielen taito kadonnut. Yritän selittää aivan toisia asioita kuin mihin Valhalla ja Pikasso vastaavat.

Annelin ja tytön keskustelussa ovat vastakkain äiti, joka on varma siitä, että hän pysyy vankilassa. Hän yrittää vakuuttaa tyttärelleen, etteivät tytön todistukset ole tätä aiheuttaneet. Annelille on näet poliisi kertonut, että tytär on pyörtänyt puheensa. Tämä ei onnistu vaan tyttö väittää vastaan ensin ”minä näin murhaajan” ja sitten ”miksi TE sitten rikoitte ikkunan”. Ei siis niin kuin Pikasso on lukenut litteroinnista ”miksi SINÄ rikoit ikkunan.

Ylipäätään Annelin ja tyttären dramaattista tapaamista ei voi kuvata, se pitää nähdä videolla. Tekee pahaa kun täällä ei huomata, että elinkautiseen vankilatuomioon tuomittava äiti on ennen kaikkea huolissaan siitä, että hänen tyttärensä tuntisi syyllisyyttä tuomiosta. Tämä on kuin elokuvasta. Joskus todellinen elämä on dramaattisempaa kuin mitä filmien käsikirjoittajat osaavat kuvitella.

Valhalla on käsittääkseni kanssani samaa mieltä siitä, että Annelin tunnustuksen pohjalta ei tutkimuksia voitu jatkaa. Hän uskoo kuitenkin, että Valkaman paperissa vanhimman pojan sanomaksi pantu nauhoitus selventäisi tapahtumien kulkua. Olen yrittänyt löytää paikkaa hätäpuhelussa, jossa nauhuri pannaan päällä ja samalla jotenkin häivytetään ne äänet jotka tulivat hätäpuhelimeen. Toivoton juttu.

[TiiaStiina]

Minulta on kai tuo suomen kielen taito kadonnut. Yritän selittää aivan toisia asioita kuin mihin Valhalla ja Pikasso vastaavat.

Annelin ja tytön keskustelussa ovat vastakkain äiti, joka on varma siitä, että hän pysyy vankilassa. Hän yrittää vakuuttaa tyttärelleen, etteivät tytön todistukset ole tätä aiheuttaneet. Annelille on näet poliisi kertonut, että tytär on pyörtänyt puheensa. Tämä ei onnistu vaan tyttö väittää vastaan ensin ”minä näin murhaajan” ja sitten ”miksi TE sitten rikoitte ikkunan”. Ei siis niin kuin Pikasso on lukenut litteroinnista ”miksi SINÄ rikoit ikkunan.

Ylipäätään Annelin ja tyttären dramaattista tapaamista ei voi kuvata, se pitää nähdä videolla. Tekee pahaa kun täällä ei huomata, että elinkautiseen vankilatuomioon tuomittava äiti on ennen kaikkea huolissaan siitä, että hänen tyttärensä tuntisi syyllisyyttä tuomiosta. Tämä on kuin elokuvasta. Joskus todellinen elämä on dramaattisempaa kuin mitä filmien käsikirjoittajat osaavat kuvitella.

Valhalla on käsittääkseni kanssani samaa mieltä siitä, että Annelin tunnustuksen pohjalta ei tutkimuksia voitu jatkaa. Hän uskoo kuitenkin, että Valkaman paperissa vanhimman pojan sanomaksi pantu nauhoitus selventäisi tapahtumien kulkua. Olen yrittänyt löytää paikkaa hätäpuhelussa, jossa nauhuri pannaan päällä ja samalla jotenkin häivytetään ne äänet jotka tulivat hätäpuhelimeen. Toivoton juttu.

Uskon kyllä, että tapaaminen oli dramaattinen.

Tässä unohtuu nyt kuitenkin se, mitä puolustuskyvyttömän lapsen perusominaisuutta Anneli on käyttänyt häikäilemättä hyväkseen. Mitä epävarmempi lapsi on omasta arvostaan, sen lojaalimpi hän on vanhempiaan kohtaan, koska olemalla lojaali vanhempiaan / elossa olevaa vanhempaansa kohtaan lapsi yrittää kompensoida omaa epävarmuuttaan. Näin ollen lietsomalla lapsen epätietoisuutta omasta arvostaan – esim. pahoinpitelemällä tai kyseenalaistamalla lapsen omat havainnot – vanhempi saa, paradoksaalista kyllä, lapsen vaikutuspiiriinsä entistäkin tiukemmin, varsinkin, jos toinen vanhemmista on poissa kuvioista tai peräti raivattu pois tieltä. Viimeaikaiset tiedonmuruthan viittaavat juuri tällaisiin pyrkimyksiin: Anneli on laittanut lasten suuhun, mitä he saavat puhua, ja vaikuttaa vahvasti siltä, että tässä yhteydessä Anneli ei ole kaihtanut arveluttaviakaan keinoja.

(Nauhoitusteoriaa oleellisempi) viimesyksyinen tieto on, että ”kuulemisissa on tullut ilmi, että Anneli Auer on uhannut lapsia ja kieltänyt heitä useaan eri kertaan kertomasta psykologeille, sosiaalityöntekijöille ja poliiseille siitä mitä he olivat havainneet; sen sijaan heidän oli kerrottava muun muassa ulkopuolisesta tekijästä ja Annelin soittamasta hätäpuhelusta” (http://www.poliisi.fi/poliisi/satakunta ... penElement).

Vähemmästäkin menee pieni pää pyörälle, jos Anneli yhtäkkiä sitten kertookin, ettei ulkopuolista ollutkaan – sen ymmärtää Annelikin. Kuinka varmistaa lapsen lojaalius, jos vanhemman itsensäkin esittämä totuus, josta lapsen oli määrä pitää kiinni vaikka taivas putoaisi niskaan, kääntyy päälaelleen?

Lapsella itsellään ei ole muuta ratkaisua käsittämättömään tilanteeseen kuin yrittää edelleen pitää kiinni sovitusta.

Jos Anneli oli syyllistämällä saanut lapset tai yhden heistä todistamaan ”Hupparista”, ja sen jälkeen Anneli kertoo lapselle, ettei mitään Hupparia ollutkaan, onhan Annelin samalla mietittävä uusia keinoja varmistaa lapsen lojaalius itseään kohtaan tulevaisuudessakin – etenkin, kun puolison surma ei ole ainoa rikos, josta häntä syytetään, ja kaiken lisäksi potentiaalisten liittolaisten määrä on minimaalinen. Paatuneinkin äiti osaa näytellä huolehtivaa, ja tilanne, jossa äiti ja tytär ovat joutumassa pysyvästi eroon toisistaan, herättää varmasti myös aivan aitojakin tunteita molemmissa ja jopa tilannetta ulkopuolisen silmin seuraavassa.

Sille, että murhaaja tunnustaa spontaanin tapon murhan sijaan, on varmasti olemassa hyvin yksinkertainen selitys. Potentiaalisen murhaajan kohdalla tapon tunnustaminen voi olla merkki pakon edessä totuuteen pyrkimisestä, mutta maustettuna isoin valkoisin valhein. Tunnustuksen jättäminen puolitiehen ja peruminen voivat selittyä henkilön kuvitelmalla, että kieltämällä teon tai ainakin sen sunnitelmallisuuden hän suojelee lapsiaan – se saattaa olla hänen moraalinsa mukainen, hänestä oikea keino ”huomioida lasten tarpeet”. Jollekulle saattaa jopa tulla vaikutelma, että hän on ”aidosti huolissaan” lasten tunteista.

[Valhalla]

Päinvastoin kuin sisotalo antaa ymmärtää, minä en painottanut etukäteisnauhoitusta. Itseasiassa olen ollut hyvin pidättynyt tuon asian suhteen koska yksinkertaisesti meillä ei ole tietoa aiheesta.

Sen sijaan toiseksi vanhin lapsi kertoo ettei isosiskonsa ole kertonut kaikkea. Samaten sen, että kuunteli tapahtumia huoneessaan. Myös sen ettei ketään ulkopuolista ole voinut heillä olla. Useampi lähde kertoo lapsia painostetun tarinaan jota keskimmäiset lapset eivät pidä totena ja kertovat nyt siitä. Tutkijat ovat myös ilmeisesti saaneet selville niin motiivia, sen Annelin kertomuksen vastaisen tiedon, ettei perheessä kaikki ollut hyvin ja ilmeisesti myös nämä puistattavat keinot joilla lapset vaiennettiin. Lisäksi isosiskon viimeisistä kuulemisista meillä ei ole mitään tietoa.

Nauhoitus-hypoteetti ei ole lainkaan keskeinen ja voi osoittautua lopuksi joksikin ihan muuksi - emme siis tiedä.

[pikasso]

sisotalo:

Annelin ja tytön keskustelussa ovat vastakkain äiti, joka on varma siitä, että hän pysyy vankilassa. Hän yrittää vakuuttaa tyttärelleen, etteivät tytön todistukset ole tätä aiheuttaneet. Annelille on näet poliisi kertonut, että tytär on pyörtänyt puheensa.Tämä ei onnistu vaan tyttö väittää vastaan ensin ”minä näin murhaajan” ja sitten ”miksi TE sitten rikoitte ikkunan”. Ei siis niin kuin Pikasso on lukenut litteroinnista ”miksi SINÄ rikoit ikkunan.

Ymmärrän sinun näkokulmasi eikä siinä ole mitään epäselvää. Asioita voi katsoa niin monelta eri kantilta.

"Miks sä sit rikkosit sen ikkunan"- kysymys-lausahdus on etp:stä ei siis omaa tulkintaani, vaan mustaa valkoisella. Olen varmistanut etukäteen tarkan sanamuodon ennen kuin laitoin viestini palstalle, kun versioita näytti olevan joka lähtöön.

[cicero]

Luulisi että kun sisotalo niin mainostaa saavansa käsiin aineistoa niin hänelle olisi tuttu myös tuo tytön kysymysmuoto...

Mä näen tuon jutun vähän eri tavalla sillä uskon että tyttö tuli huoneestaan silloin kun Anneli oli juuri ollut oven luona. Anneli on hätävalheena sanonut ettei hän sitä rikkonut vaan oli siinä katsomassa mihin suuntaan ikkunan rikkonut "huppis" juoksi. Siksi tyttö kysyy äidiltään että okei jos siitä ei mennytkään huppis niin miksi äiti rikkoi ikkunan, lapsen mieli kun ei automaattisesti yhdistä äidin tekoa ja lavastamista yhteen.

Se on ihan selvä että lapset ovat heränneet ikkunan hajoamiseen, puukotus aiemmin tapahtuneena on alkanut niin äkillisesti että Jukka ei ole siihen ehtinyt kovaäänisesti reagoida.

[Tara]

Laitan nyt vielä kerran selvityksen mistä tuo te-muoto on peräisin.



Kun Auer 6.10.2009 teki tunnustuksen lapselle, niin lapsi kysyi : mutt miks sä rikkosit sen ikkunan? Anneli vastasi, ettei muista kunnolla, mutta että hän on kertonut riidasta poliisille sen minkä muistaa.

tarkemmin:
lainaus 6.10.2009 Annelin ja lapsen keskustelun litteroinnista, Annelin vastaus lapselle::
etp723.

.(..mää oon siellä tajunnu jotain asioita pahasti väärin ...) l: mut miks sä rikkosit sen ikkunan?..724 Anneli: axxx mää en osaa siihen vastat, et mul o ollu pää iha sekasi..mää oon unohtanu, mä en esimerkiks oo semmosta muistanu ollenkaa, et meil o ollu jotain riitaa siin, et mää oon sen muistanu tai osan siitä, määki muistan sen mut hirveen sekavasti, axxx en määkää selvästi muista, mut mää oon kertonu mitä mää muistan (poliisille)..

http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... 88#p433288
tää selostus ja oikaisu on ollut täällä varmaan jo useamman kerran..

8.10.2009 kuulustelussa poliisi käyttää muotoa 'miks te rikkositte' hetkellä jolloin teki asiasta kysymyksen Annelille. Eli parin päivän päästä siitä kun lapsi oli äidiltä kysynyt miks sä rikkosit sen ikkunan. Poliisilla ei ehkä ollut käsissään Annelin ja lapsen tapaamisesta tehtyä litterointia.

lainaus 8.10.2009 kuulustelusta:

K: Axxxx kysyi sinulta 06.10.2009 tapaamisen yhteydessä seuraavaa: "Miks te rikkositte sen ikkunan?" Tyttäresi on kuullut teidän riitelyn ja nähnyt mahdollisesti ikkunan särkymisen. Oletko vielä sitä mieltä, että et tiedä ikkunan särkymisestä mitään?
V: En osaa varmasti sanoa tähän mitään. Vastasin jo edellä ja kerroin eräänä vaihtoehtona, että on mahdollista, että Jukka on rikkonut lasin ulkoapäin suutuksissaan ja tullut siitä sisälle.

[Valhalla]

lainaus 8.10.2009 kuulustelusta:

K: Axxxx kysyi sinulta 06.10.2009 tapaamisen yhteydessä seuraavaa: "Miks te rikkositte sen ikkunan?" Tyttäresi on kuullut teidän riitelyn ja nähnyt mahdollisesti ikkunan särkymisen. Oletko vielä sitä mieltä, että et tiedä ikkunan särkymisestä mitään?
V: En osaa varmasti sanoa tähän mitään. Vastasin jo edellä ja kerroin eräänä vaihtoehtona, että on mahdollista, että Jukka on rikkonut lasin ulkoapäin suutuksissaan ja tullut siitä sisälle.

Tuli tästä mieleen jo aiemminkin esillä ollut ajatus. Eli puukottiko Anneli Jukan ensin ulkona. Ehkä tarkoitus oli esittää, että huppumies teki työn verannalla. Anneli sulki oven ja jätti Jukan ulos vaan ei mennyt taju eikä henki vielä siinä. Ja Jukka tuskissaan tajunnan hämärtyessä rikkoi ikkunan ja tuli tuolia käyttäen siitä sisälle ( selittäen verijäljet karmissa ). Ehkä mätkähti puolitahattomasti sisälle, jos Anneli olikin taas ikkuna-aukossa Jukan kimpussa. Mutta pakko oli vaikertaen ja shokissa ensin pistää pitkälleen sängylle ja saikin sitten astalosta/puukosta uudelleen sisällä sänkyyn ehdittyään. Lavastuspuuha sisällä alkoi.

Edelleen - jos esikoinen tietää, että isä tuli lasista läpi. Ja olettaa, että äiti puolustautui isää vastaan tai että huppumies seurasi siitä ikkunasta sisälle. Tässä valossa huppumies-selitys on parempi kuin käydä kodin riitoja ja muuta luvatonta läpi. Parempi isällekin - ajattelee lapsi. Ei kerrota, että isä oli ulkona ensin. Poliisin ei tarvitse tietää. Tämän salattuaan lapsen oli jo pakko sitoutua huppumiehen näkemiseenkin.

[TiiaStiina]

jos esikoinen tietää, että isä tuli lasista läpi. Ja olettaa, että äiti puolustautui isää vastaan tai että huppumies seurasi siitä ikkunasta sisälle. Tässä valossa huppumies-selitys on parempi kuin käydä kodin riitoja ja muuta luvatonta läpi. Parempi isällekin - ajattelee lapsi. Ei kerrota, että isä oli ulkona ensin. Poliisin ei tarvitse tietää. Tämän salattuaan lapsen oli jo pakko sitoutua huppumiehen näkemiseenkin.

Tuossa on järkeä. Riittää, että on yksi päätös jonkin asian salaamisesta, ja sen jälkeen ollaankin jo valheen tiellä, josta voi olla vaikea palata. Sama Annelilla, riippumatta siitä, onko valehtelu jo aiemmin kuulunut tapoihin. Lapsen näkökulmasta huppumiesselitys on varmasti tuntunut parhaalta keinolta suojata perhettä tai sitä, mikä perheestä on jäljellä.

[sisotalo]

8.10.2009 kuulustelussa poliisi käyttää muotoa 'miks te rikkositte' hetkellä jolloin teki asiasta kysymyksen Annelille. Eli parin päivän päästä siitä kun lapsi oli äidiltä kysynyt miks sä rikkosit sen ikkunan. Poliisilla ei ehkä ollut käsissään Annelin ja lapsen tapaamisesta tehtyä litterointia.

Poliisilla oli käytettävissä Annelin ja tyttären videokeskustelu, jonka minäkin katsoin. Siinä tytär sanoo selvästi sen mitä poliisi käyttää mennessään eteenpäin Annelin kuulustelussa. Litteroinissa on paha virhe, josta olen kirjoittanut aikaisemmin. Tara ei ole katsonut videota vaan luottaa litterointiin. En tiedä ketään joka on katsonut videon ja kuulut …miksi sä…

[Tara]

Sisotalo voisi kertoa missä yhteydessä hän on nähnyt ja kuullut nauhan.

Siihen asti kunnes tiedän varmasti mitä nauhalla kuuluu, suhtaudun epäilevästi sisotalon väitteeseen.

Annelin vastaus on kiinnostava, jos kysymys kuului muodossa 'miksi te rikoitte'...axxx mää en osaa siihen vastat, et mul o ollu pää iha sekasi..mää oon unohtanu, mä en esimerkiks oo semmosta muistanu ollenkaa, et meil o ollu jotain riitaa siin, et mää oon sen muistanu tai osan siitä, määki muistan sen mut hirveen sekavasti, axxx en määkää selvästi muista, mut mää oon kertonu mitä mää muistan (poliisille).. Annelin vastaushan koskee riitaa, riitaa Jukan kanssa. Eli? 'Me' rikottiin se? On lennellyt astioita ja muutakin kenties, on tyrkitty ym, heitelty klapeja?

Keihin muihin ilmaisu 'miks te rikkositte sen ikkunan' viittaisi kuin Anneliin ja Jukkaan, molempiin? Mitä risitiiriitaa tässä olisi? Lapsen kysymys olisi edelleen looginen.. Nyt Anneli kuitenkin myöntää muistavansa riidasta jotakin. Ei kai hän yksinään ole riidellyt? Sekavaa se varmaan on ollut. Kuvaan sopii, että myös Jukka on rikkonut ikkunaa.
724..jatkoa:

(l itkee, merkintä välissä).. Anneli jatkaa puhettaan kohdasta ' mut mää oon kertonu mitä mää muistan': ..ja sen kato, mää muistan (NIMI) ku sul oli paha mieli, sillo ku sul...sult kyseltii niit juttui, siin sul oli paha...paha mieli, et sä jouduit sillo sanoo semmosii asioit, et ne kuulostaa huonolt mulle... Mut (NIMI)...se on ihan oik... tää on nyt ihan vaik, tää on ihan kurja tilanne ni, ni näin tän tätyy mennä, tää on ihan oikein (NIMI)...ja sä et...se mitä sää oot sanonu, niin se vaan auttaa selvittämään miten se on tapahtunu... ymmärräksää? ... et se mitä sää oot sanonu, tai mitä sult kysytää ei vaikuta siihen, mää oon tääl joka tapaukses ja mihin mä täält sit joudunki...ni se tulee tapahtuu jokatapauksessa, se ei oo sun vika millään tavalla (NIMI), ymmärräksää sen?

Anneli kysyy välillä lapselta kuunteleko tämä. Jatkaa sitten, pahottelee että l on joutunut kokemaan tällaista, toistaa ettei l:lla ole asian kanssa mitään tekemistä. '..mä oon täällä ihan muista syistä'..jne
Litterointia on kaksi sivua. Tapaamisen lopuksi Anneli sanoo ..et sun ei pidä nyt mittää murehtii täs...(Nimi) itkee. Anneli: En mä nyt sit taas muuta tie, ku halitaan edes. (NIMI) itkee

Keskustelun litterointi S.
----------

Annelihan tekee ihan selväksi, että hänen vankilaan joutuminen on ihan oikein.

Milloin Anneli on ihan oikeasti mielestään ollut sekaisin, se jää arvoitukseksi. Oliko hän 'sekaisin' murhayönä, vai silloin kun tunnusti? Ja silloinko myös, kun kävi tuon keskustelun l:n kanssa?

Voiko sen itse tietää milloin on todella sekaisin jos todella on sekaisin?

Entä jos tulee vielä uusi mtt?? Jotenkin tuntuu, ettei se asia ole ollenkaan selvä.

[turumurre]

8.10.2009 kuulustelussa poliisi käyttää muotoa 'miks te rikkositte' hetkellä jolloin teki asiasta kysymyksen Annelille. Eli parin päivän päästä siitä kun lapsi oli äidiltä kysynyt miks sä rikkosit sen ikkunan. Poliisilla ei ehkä ollut käsissään Annelin ja lapsen tapaamisesta tehtyä litterointia.

Poliisilla oli käytettävissä Annelin ja tyttären videokeskustelu, jonka minäkin katsoin. Siinä tytär sanoo selvästi sen mitä poliisi käyttää mennessään eteenpäin Annelin kuulustelussa. Litteroinissa on paha virhe, josta olen kirjoittanut aikaisemmin. Tara ei ole katsonut videota vaan luottaa litterointiin. En tiedä ketään joka on katsonut videon ja kuulut …miksi sä…

Tämäpä mielenkiintoista. Taapaamisnauhan katsonut ja kuunnellut esittää että tulkinta "TE"-muodossa on oikea.

Täällä ja virallisestikin se on selitetty muotoon "SÄ".
Mikähän sitten on se oikea muoto? Kuulustelija-Tarkkailijana tuossa tapaamisessa ollut käytti myöhemmin Annelin kanssa kuulusteluissa muotoa "te", mutta litteroitsija on kuitenkin merkinnyt muotoon "sä".
Puolustusasianajaja kysyi tätä lisätutkinnan yhteydessä mikä muoto on oikein ja vastaukseksi (luultavasti tutkinnanjohtajalta PK) sai että: kuulustelijan ja litteroitsijan tulkinta on erilainen, oikea on litteroitsijan tulkinta.

Tämä ei siis olekkaan ihan selvä tämä muoto-asia. Onko tämä tulkinta-asia ?

[Tara]

Ketkä sitä ikkunaa ovat voineet rikkoa, jos kysymys ei kuulunut 'miks sä' vaan 'miks te'?

Annelin tunnustuksen mukaan paikalla ei ollut vieraita.
Ikkunan rikkojat voisivat olla seuraavia:

1) Anneli ja Jukka? 'te'

2) Jukka ja Anneli yhdessä + joku muu lapsista 'te'

3) Anneli ja joku lapsista? 'te'?

Miten jokin näistä yhdistelmistä viittaisi ulkopuoliseen?

4) ..ellei sitten paikalla ollut joku ulkopuolinen 'Anneli ja Jukka + huppu, kaikki rikkoivat ikkunaa, tai

5) Anneli ja huppu kaksistaan? 'te'

Lapsi ei kuitenkaan ole kertonut nähneensä ulkopuolista ikkunaa rikkomassa, joten rikkojista yhden täytyy olla Anneli (joka oli 'sekaisin', ja rikkoi ikkunaa, vaikka siinä ei tietenkään ollut mitään järkeä, jos ulkopuolinen oli paikalla.. paitsi jos tyyppi oli Annelin palveluksessa..mitä Tara nyt ei kyllä enää usko astaloll..kirveelläkään)