Siru83 kirjoitti:Jo ihan pelkästään teon erittäin huolellinen suunnittelu ja valmistelu viittaa siihen, että kyseessä ei ole mielenterveysongelmainen. Hän on kuulusteluissa kieltäytynyt puhumasta. Kaikki tämä viittaa henkilöön, joka on tiennyt, mitä on tehnyt ja erottanut oikean väärästä.
Siru hyvä. Mielenterveysongelmat EIVÄT blokkaa sitä, etteikö voisi silti tehdä hyviä suunnitelmia. Iso osa massamurhaajista on ollut mielenterveysongelmaisia tavalla tai toisella. Kai ymmärrät, että mt-ongelmiin lasketaan myös masennus yms., jotka ovat näitä ns. lievempiä mt-ongelmia (ja jotka voivat tosin johtaa suurempiin). Ei mielenterveysongelmainen ole ihmeellinen friikki, joka kulkee kadulla pukeutuneena yläosastaan balettitanssijaksi ja alaosastaan palomieheksi, laulellen jänis istui maassa ja tuijotellen ihmisiä silmät päässä pyörien. Isolla osalla esimerkiksi suomalaisia on mt-ongelma jossain vaiheessa elämäänsä (tässä ote 15-35 -vuotiaista) ja jos mentäisiin sillä, että mt-ongelmainen ei voi tehdä huolellisia suunnitelmia ja valmisteluja, niin sitten tämä kansakunta olisi todellakin pulassa jo ihan normielämän suhteenkin.
Suomalaisista on työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveysongelmien vuoksi 90 000 ihmistä - aika hurja määrä, eikö? Silti nämä ihmiset suunnittelevat ja järjestävät elämäänsä edes joten kuten, koska jos meillä olisi 90 000 ihmistä tuolla vain makaamassa, kykenemättä elämään millään tasolla, pukeutuneena jänispukuun ja juoksennellen sukset jalassa kesät talvet, niin taas oltaisiin pahoissa, pahoissa ongelmissa. Mt-ongelmilla on lisäksi se vinkero puoli, joka useimmiten auttaa juurikin sitten massamurhien suunnittelijoita; ihminen eristäytyy ja toisinaan syrjäytyy pahastikin, minkä seurauksena sitten näillä ihmisillä on useimmiten vain aikaa. Ja mihin se aika käytetään? Ajattelemiseen. Suunnittelemiseen. Jos mielenkiinto kohdistuu sellaiseen aiheeseen, minkä lopputuloksena useat ihmiset menettävät henkensä, niin tällöin voidaan saada hyvinkin se laajamittainen tuho sieltä tulemaan kansan tietoisuuteen useiden ihmisten menetettyä (jälleen) henkensä.
Eikä se käyttäytyminen rajoitu vain ihmisiin, jotka ovat täysin yhteiskunnan ulkopuolella. Tiedän faktana, että esimerkiksi Suomessa Jokelan ja Kauhajoen ammuskelujen jälkeen "yleisvaarallisen rikoksen valmistelun" perusteella haettiin kuultavaksi ihmisiä, jotka olivat eri elämäntilanteissa ja jotka eivät sosiaalisen statuksensa perusteella olleet niitä, joista olisi voinut tälläistä uskoa. Opiskelijoita, töissä käyviä, jne. Nuorimmat silloin kuultavaksi haetut olivat vasta yläasteella. Mt-ongelmaisia on ihan kaikkialla meidän ympärillämme, suurimmasta osasta ei ole koskaan mitään haittaa tai häiriötä, mutta kun tietynlaiset asiat juuttuvat mieleen kummittelemaan, alkaa suunnittelu. Aikaa voi mennä enemmän tai vähemmän, eikä jokainen suunnitelma toimi niin hyvin kuin pitäisi (
Columbine,
Hyvinkään kattoammuskelija), mutta jotkut toimivat sitten paremmin kuin oli odotettu, vaikka tekijä olisi kuinka mt-ongelmainen (Northern Illinois University,
Virginia Tech) ja jotkut taas toimivat silloinkin, kun suunnitelmaa ei ole juurikaan edes tehty (
Westroads Mall,
Akihabara).
Se, että mt-ongelmainen olisi aina automaattisesti syyntakeeton (kuten tekstistäsi voi päätellä), ei taas pidä paikkaansa. Mt-ongelmainen voi hyvinkin olla mukana täysillä tämän maailman menossa ja tietää todella hyvin eron oikean ja väärän välillä. Se, että mt-ongelmaiset (näitä tekoja tekevät) tuntuvat usein olevan täynnä vihaa, aiheuttaa taas sen, että ihminen katkeroituu maailmalle joka on "tehnyt väärin" häntä kohtaan. Se katkeruus käännetään voimavaraksi ja kun tiedetään, että ihmisen tappaminen on väärin, halutaan kostaa se väärinkohtelu maksamalla samalla mitalla takaisin. Mieltä kiehtoo ajatus tehdä kielletty teko, se pahin kaikista ja vielä moninkertaisena. Tällä haetaan oikeutta ja tyydytystä itselle, kun on saanut kostaa sen oman pahan olonsa muille. Toki skenaarioita löytyy kaikenlaisia sille miksi se naapurin Jaakko lähtee ammuskelemaan kouluun/kauppakeskukseen/elokuvateatteriin, mutta näiden kuuden vuoden aikana mitä olen näihin tapauksiin tutustunut, niin tuntuisi useimmiten olevan jokin tälläinen kaava siinä taustalla, enemmän tai vähemmän. Äkkiseltään en muista ensimmäistäkään massamurhaajaa, joka olisi ollut vain ns. sekaisin (eli siinä laulamis- ja pukeutumisvaiheessa), vaan jokaiselta on jonkinlainen logiikka taustalta löytynyt.