MURHA.INFO

douglas adams, terry pratchett.

tykkään fantasiasta, scifistä, huumorista, sarkasmista, ironiasta, sanoilla leikkimisestä/sanaleikeistä, filosofiasta, anarkiasta, lapsenomaisuudesta, kyseenalaistamisesta.. näiltä kahdelta sitä löytyy. vastaaviin kirjailijoihin en ole törmännyt ja näiden tuotokset on kaikki luettu. jos jollain on samanlainen maku ja tietää jonkun vastaavan kirjailijan ni mulle saa ilmoittaa.

esmes- kirjoitti:douglas adams, terry pratchett.

tykkään fantasiasta, scifistä, huumorista, sarkasmista, ironiasta, sanoilla leikkimisestä/sanaleikeistä, filosofiasta, anarkiasta, lapsenomaisuudesta, kyseenalaistamisesta.. näiltä kahdelta sitä löytyy. vastaaviin kirjailijoihin en ole törmännyt ja näiden tuotokset on kaikki luettu. jos jollain on samanlainen maku ja tietää jonkun vastaavan kirjailijan ni mulle saa ilmoittaa.

Vastaus on vähän viipynyt, mutta noihin määreisiin, joista satun muuten itsekin pitämään, sopisivat esim. Jan Potocki, Giacomo Casanova, James Joyce, Kurt Vonnegut, Stanislaw Lem, Umberto Eco ja Alain Robbe-Grillet. Lisäksi tieteispuolelta pitää tietysti muistaa myös suuri humanisti ja rationalisti Isaac Asimov!

Stephen King, Agatha Christie, Ann Rule, John Douglas ja Patrick Quentin.

Kaikkien muiden yli on tietysti H.P. Lovecraft (on itsellä mielessä vähän erikoinen suhde häneen, mutta se toisaalle).

Muita joita olen lukenut innolla, tässä ketjussa jo liikaakin (?) mainittuja: King, Christie...

Vaikka en fantasiasta genrenä pidäkään, on Terry Pratchett vienyt tyylillään sydämeni. Kaikkien aikojen suosikkikirjani on hänen ja Neil Gaimanin Hyviä Enteitä (Good Omens) (Have a nice doomsday!).

Suomalaisia kirjailijoita en ole kuunaan harrastanut, poikkeuksena kansamme hauskin mies Markus Kajo. Jos saa mennä vielä enemmän epä-fiktion puolelle, pitää mainita myös Ari Turunen, joka sai minut rakastumaan kulttuurihistoriaan.

Ehkä Platon pitäisi myös mainita, koska olen suuri Atlantis-fani ja tämä mieshän aloitti kokonaisen boomin aiheesta.

Mieliaiheisiini kuuluu myös Anne Ricen tuotanto, jossa vampyyrit imevät verta eivätkä kimaltele

Kunniamaininta kauhun isukille Edgar Allan Poelle.

Ai niin, olenhan jo vuosia ollut scifi-intoilija, joten mainitaan loistavat Dan Simmons ja Alastair Reynolds. Myös Philip K. Dick on vakiolukemistoani.

Irma Lam kirjoitti:Stephen King, Agatha Christie, Ann Rule, John Douglas ja Patrick Quentin.

Laatukirjallisuutta ja huomattavan hyvin foorumin tematiikkaan sopivaa myös!

Mitä Rulen opuksia olet muuten lukenut tähän asti?

Ai niin, ja kuka tykkää Waterhousen eteerisistä neidoista ja muutenkin prerafaeliittien taiteesta, ei voi olla läpeensä paha...!!



And down the river's dim expanse
Like some bold seer in a trance,
Seeing all his own mischance—
With glassy countenance
Did she look to Camelot.
And at the closing of the day
She loosed the chain, and down she lay;
The broad stream bore her far away,
The Lady of Shalott...

- http://en.wikipedia.org/wiki/The_Lady_o ... ainting%29
- http://en.wikipedia.org/wiki/John_William_Waterhouse
- http://www.jwwaterhouse.com/view.cfm?recordid=50

Valdovas kirjoitti:Ai niin, ja kuka tykkää Waterhousen eteerisistä neidoista ja muutenkin prerafaeliittien taiteesta, ei voi olla läpeensä paha...!!

Jo teini-iästä olen ollut suuri fani! Ehdottomasti suosikkimaalarini, tajuttoman oikeantuntuisia kuvia. Myös Shalottin taru on lähellä sydäntäni...

ETA: Eihän saa unohtaa tätä Christien klassikon inspiroinutta säettä:

The mirror crack'd from side to side;
"The curse is come upon me," cried
The Lady of Shalott.

Sajaki kirjoitti:Kaikkien muiden yli on tietysti H.P. Lovecraft (on itsellä mielessä vähän erikoinen suhde häneen, mutta se toisaalle).

Muita joita olen lukenut innolla, tässä ketjussa jo liikaakin (?) mainittuja: King, Christie...

Vaikka en fantasiasta genrenä pidäkään, on Terry Pratchett vienyt tyylillään sydämeni. Kaikkien aikojen suosikkikirjani on hänen ja Neil Gaimanin Hyviä Enteitä (Good Omens) (Have a nice doomsday!).

Suomalaisia kirjailijoita en ole kuunaan harrastanut, poikkeuksena kansamme hauskin mies Markus Kajo. Jos saa mennä vielä enemmän epä-fiktion puolelle, pitää mainita myös Ari Turunen, joka sai minut rakastumaan kulttuurihistoriaan.

Ehkä Platon pitäisi myös mainita, koska olen suuri Atlantis-fani ja tämä mieshän aloitti kokonaisen boomin aiheesta.

Mieliaiheisiini kuuluu myös Anne Ricen tuotanto, jossa vampyyrit imevät verta eivätkä kimaltele

Kunniamaininta kauhun isukille Edgar Allan Poelle.

Ai niin, olenhan jo vuosia ollut scifi-intoilija, joten mainitaan loistavat Dan Simmons ja Alastair Reynolds. Myös Philip K. Dick on vakiolukemistoani.

Laatukamaa nämäkin. Tuosta viimeisestä tulee mieleen, että ethän toki ole unohtanut vanhoja kähmyjä, ABC-jengiä (Asimov, Bradbury, Clarke) sekä varsinkaan Lemiä!

Ei tarvitse kuin vilkaista esim. Lemin Kyberiaksen sisällysluetteloa, niin arvannee, ettei lukuelämys ole kovinkaan todennäköisesti erityisen tylsä...

Stanislaw Lem
Kyberias. (Cyberiada, 1965). Kirjayhtymä 1986.

* Miten maailma pelastui
* Trurlin kone
* Kunnon löylytys
* Ensimmäinen matka eli Gargantiuksen ansa
* Ensimmäinen matka (A) eli Trurlin elektrubaduuri
* Toinen matka eli kuningas Hirmunduksen tarjous
* Kolmas matka eli todennäköisyyslohikäärmeet
* Neljäs matka eli miten Trurl rakensi vampitronin pelastaakseen prinssi Pöksyliinin lemmentuskistaan ja miten hän sen jälkeen joutui turvautumaan vauvakeskitykseen
* Viides matka eli kuningas Valerianuksen kujeet
* Viides matka (A) eli Trurlin menetelmä
* Kuudes matka eli miten Trurl ja Klapausius rakensivat toisen asteen demonin kukistaakseen merirosvo Nyysiuksen
* Seitsemäs matka eli miten Trurlin täydellisyys johti sangen ikäviin seuraamuksiin
* Kertomus kuningas Neropatin kolmesta tarinakoneesta
* Altruisiini eli tosikertomus siitä miten eristeinen erakko Lullus yritti saada aikaan yleisen onnen ja mitä siitä seurasi

Valdovas kirjoitti: Laatukamaa nämäkin. Tuosta viimeisestä tulee mieleen, että ethän toki ole unohtanut vanhoja kähmyjä, ABC-jengiä (Asimov, Bradbury, Clarke) sekä varsinkaan Lemiä!

Ah, noh... Asimovin tuotantoon en koskaan ole päässyt oikein sisälle... Yritystä on ollut

Bradburylta olen lukenut sen legendaarisen (tiedät minkä), en muita koska en ole saanut käsiini.

Clarke on kyllä vaikuttanut muutamalla kirjalla ja eräällä epäfiktioteoksellaan (nimi oli Mahtava luonto tai jtn...? Voi olla että muistan ihan väärin, ei ole ko. kirjaa nyt käsillä).

Onkos Valds itse tutustunut esim. Simmonsiin ja Reynoldsiin?

ETA: Ai niin, Lemiltä unohtui mainita Solaris, josta pidin kovasti, ja Hollywood-leffasta myös (koska siinä oli superlempparini Jeremy Davies ). Edeniä en jaksanut edes kahlata läpi.

Oooo! En olisi uskonut monenkaan tietävän prerafaeliiteista täällä, mutta olin väärässä, hienoa!
Valdovakselle:
Mulla on seuraavat Ann Rulen kirjat ja olen ne myös lukenut:

Without pity
A fever in the heart
Every breath you take
Green River running red
The stranger beside me
Kiss me, kill me
In the name of love
Empty promises
A rage to kill
Everything she ever wanted
A rose for her grave
Small sacrifices

Tarkoitus on hankkia lisääkin vähitellen.
Ted Bundystä kertova The stranger beside me oli mulle henkilökohtaisesti tajunnanräjäyttäjä. Mahdoinkohan edes nukkua juuri mitään sitä lukiessani ja olen tosi tosi hidas lukija, sillä mielikuvitus alkaa usein laukata ja keskittyminen kärsii. Myös Green River killeristä kertova paksu opus oli mieleeni, jotenkin nuo TOSI pahat sedät ovat parhaita

Sajaki kirjoitti: Ah, noh... Asimovin tuotantoon en koskaan ole päässyt oikein sisälle... Yritystä on ollut

Asimov on ehkä omimmillaan paremminkin tulevaisuuden ja teknologian pohtijana kuin perinteisenä tarinankertojana, mutta kiistattoman vaikutusvaltainen hän on kyllä koko scifi-kentässä ja varsinkin ns. "rautapuolella" eli hardwaren ja teknologian kehityksen pohdiskelijana, ja minkä takia vielä tänäänkin ihan tutkimustasonkin AI-kirjoissa ja -artikkeleissa viitataan tavalla tai toisella häneen. Suosittelen kyllä ihan kjo yleissivistyksenkin kannalta!

Bradburylta olen lukenut sen legendaarisen (tiedät minkä), en muita koska en ole saanut käsiini.

Fahrenheit 451:n oletan. Klassikko tosiaan, ja muutakin tuotantoa löytyy niin alkukielellä kuin käännettynäkin:

Suomennetut teokset

Tieteis- ja fantasiakirjat

* Marsin aikakirjat, 1953 (The Martian Chronicles, 1950) Suom. Eero Tenhosaari, 1953, Otava.
* Painajainen, 1964 (Something Wicked This Way Comes, 1963) Suom. Jertta Roos, 1964, Tajo. 2. painos nimellä Paha saapuu portin taa. 1990, Nostromo.
* Fahrenheit 451. (Fahrenheit 451, 1953.) Suomentanut Juhani Koskinen. Kirjayhtymä, 1966.
* Kuvitettu mies, 1971 (The Illustrated Man, 1951) Suom. Aarne Valpola, 1971, Kirjayhtymä.
* Lokakuun maa. (The October country, 1955.) Suomentanut Matti Kannosto. Kirjayhtymä, 1985. ISBN 951-26-2705-1.
* Varhaiset varjot, 1992 (Early Shadows) toim. Markku Sadelehto Suom. Sari Kallioinen ja Anita Puumalainen, 1992, WSOY. Kirjan nimi on Bradburyn itsensä ehdottama.
* Toiset taivaat, 1993 toim. Markku Sadelehto. Suom. Sari Kallioinen ja Anita Puumalainen, 1993, WSOY.
* Huhtikuun noita. Toimittanut Markku Sadelehto. Suomentanut Anita Puumalainen. Portti-kirjat. Tampereen Science Fiction seura, 1998. ISBN 952-5211-02-9.

Rikosromaanit

* Kuolema on yksinäinen juttu, 1986 (Death is a Lonely Business, 1985) Suom. Matti Kannosto , 1986, Kirjayhtymä.
* Hullujen hautausmaa. Toisenlainen kertomus kahdesta kaupungista, 1991 (A Graveyard for Lunatics, 1990) Suom. Matti Kannosto, 1991, Kirjayhtymä.

Lastenkirjat

* Poika josta tuli pimeän ystävä (A Switch on the Night, 1955.) Suom. Arja Kanerva, 1988, Kustannus-Mäkelä.

Muut

* Zen sanataiteessa - Esseitä luovuudesta, 2008 (Zen in the Art of Writing - Releasing the Creative Genius within You, 1990) Suom. Elina Seppänen, 2008, Kansanvalistusseura.

Suomentamattomia teoksia

* Tieteis- ja fantasiakirjoja:
o The Day It Rained Forever, 1959.
o R Is For Rocket, 1962.
o The Machineries of Joy, 1964.
o S. is for Space, 1966.
o Long After Midnight, 1969.
o I Sing the Body Electric!, 1969.
o To Sing Strange Songs, 1979.
o Dinosaur Tales, 1983.
o The Toynbee Convector, 1988.
o Quicker Than the Eye, 1996.
o Driving Blind, 1997.
o Ahmed and the Oblivion Machine: A Fable, 1998.
o From the Dust Returned, 2001.

Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ray_Bradbury

Ensimmäinen kosketukseni Bradburyyn oli tuo novellikokoelma Kuvitettu mies, joka ainakin varhaisteiniä puhutteli kovastikin. En olekaan sitä sen koomin lukenut. Pitääpä kokeilla joskus ja vertailla, vieläkö jaksaa säväyttää...

Clarke on kyllä vaikuttanut muutamalla kirjalla ja eräällä epäfiktioteoksellaan (nimi oli Mahtava luonto tai jtn...? Voi olla että muistan ihan väärin, ei ole ko. kirjaa nyt käsillä).

Tarkoittanet Arthur C. Clarken salaperäinen maailmaa, vai mitä? Clarkekin on paremmin tuo "rautapuolen" kirjailija ja hänen henkilöhahmojaan onkin sanottu joskus hiukan stereotyyppisiksi ja puiseviksi, mutta onpahan hän Yhdessä Kubrickin kanssa luonut varmasti elokuvahistorian kiinnostavimman ja vaikutusvaltaisimman tietokoneen eli vanhan kunnon HAL:in!

Muutenkin 2001 on tehnyt shakespearet eli noussut kaiken kritiikin yläpuolelle, mutta koska se on varmasti kaikille tuttu jo ennestään, niin syvemmät hehkuttelut voitaneen skipata tällä kertaa...

Onkos Valds itse tutustunut esim. Simmonsiin ja Reynoldsiin?

En valitettavasti ole kovin paljon, vaikka tiedän kyllä molemmat. Ongelma on lähinnä se, että viime vuosina en ole juurikaan ehtinyt scifiä enää lukea ja varsinkin Reynoldsin tuotantohan taitaa kaikki olla tämän vuosituhannen puolelta. Simmonsin Drood on ollut lukulistallani, sillä alkuperäinen Dickensin Edwin Droodin arvoitus kiinnosti kovastikin, eikä tietysti vähiten siksi, että se jäi Dickensiltä kesken, ja jos jonkinlaista pohdintaa romaanin lopusta on esitetty ja selvänäkijöitäkin on tietysti astunut kehiin, jotka ovat osanneet kirjoittaa "hämmästyttävän" dickensmäistä tekstiä...

ETA: Ai niin, Lemiltä unohtui mainita Solaris, josta pidin kovasti, ja Hollywood-leffasta myös (koska siinä oli superlempparini Jeremy Davies ). Edeniä en jaksanut edes kahlata läpi.

Tässä tilanteessa kuuluu tietysti vannoa "alkuperäisen" Tarkovskin version nimiin, ja kyllä se varmaan jollain tasolla puhutteleekin enemmän, mutta kyllä Sonderberghinkin versio on omillaan ihan laadukas, joskin Daviesia enemmän minua puhuttelee siinä ehkä enemmän George Clooney ja Natascha McElhone varsin ilmeikkäine kasvoineen. Varsinkin tuo tematiikkaa Kris Kelvinin kuolleen vaimon "kopion" ontologiasta ja tietoisuuden asteesta on paitsi filosofisesti relevantti ja kiinnostava niin tietysti myös elokuvallisesti ja emotionaalisesti koskettava, ja on varsin laadukkaasti toteuteutettu molemmissa versioissa.

- http://www.youtube.com/watch?v=ASesbJrK ... re=related
- http://www.youtube.com/watch?v=J2i9BjClEX8&feature=fvw

Lisää aiheesta:

- http://www.youtube.com/watch?v=acCPV0VN ... re=related
- http://www.youtube.com/watch?v=sYIKMAPD ... re=related
- http://www.youtube.com/watch?v=-ioja3eb ... re=related
- http://www.youtube.com/watch?v=C9288htu ... re=related

Irma Lam kirjoitti:Oooo! En olisi uskonut monenkaan tietävän prerafaeliiteista täällä, mutta olin väärässä, hienoa!

Elämä on täynnä yllätyksiä...

Valdovakselle:
Mulla on seuraavat Ann Rulen kirjat ja olen ne myös lukenut:

Without pity
A fever in the heart
Every breath you take
Green River running red
The stranger beside me
Kiss me, kill me
In the name of love
Empty promises
A rage to kill
Everything she ever wanted
A rose for her grave
Small sacrifices

Tarkoitus on hankkia lisääkin vähitellen.

Wow, komea lista! Tuossa on useampiakin, joita minulla ei ole. Minulla on taas muistaakseni (opukset eivät ole nyt täällä kesäpaikassani) muutama, joita tuossa ei ole, mm. Jerry Brudosista kertova Lust Killer.



Aiheestahan on täällä ketjukin (http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... 8&start=30), joskin sen keskustelu avaukseni laadusta kehkeytyneen yllättävänkin vilkkaan metakeskustelun jälkeen on ikävä kyllä hiukan nuupahtanut. Kun itse olet selvästi samantyyppisistä teemoista kiinnostunut, niin tervetuloa mukaan keskustelemaan ja uusiakin aiheita avaamaan!

Ted Bundystä kertova The stranger beside me oli mulle henkilökohtaisesti tajunnanräjäyttäjä. Mahdoinkohan edes nukkua juuri mitään sitä lukiessani ja olen tosi tosi hidas lukija, sillä mielikuvitus alkaa usein laukata ja keskittyminen kärsii. Myös Green River killeristä kertova paksu opus oli mieleeni, jotenkin nuo TOSI pahat sedät ovat parhaita

Minäkin törmäsin Ruleen ihan sattumalta joltain lentokentältä ostamani Green River Running Red -pokkarin myötä. Lento oli pitkä ja muistaakseni jatkoyhteyskin myöhässä, joten opuksen sivumäärä osui ihan kohdalleen ja taisi siitä jäädä jotain vielä paluumatkallekin...

Sanoisin, että pahat sedät ovat ensi sijassa pahoja, mutta kummaa morbidia kiinnostusta ne meissä itse kussakin näyttävät herättävän. Olisi varmaan Sigmund-sedällä paljonkin kerrottavaa asian tiimoilta...

Lust Killer laitettu ostoslistaan, sen verran kiintoisia olivat hänen paperipainoprojektinsa

Hämmästyttävää, kuinka paljon tämä minfoilu sivistääkin Läheskään kaikkia linkkejänne en jaksanut avata, mutta pikainen katsaus noihin Waterhousen maalauksiin jo riitti aamun kulttuuriavaukseksi.

Erityisesti silmääni miellyttivät näkemyksensä Kleopatrasta ja Opheliasta.

Ja tuo Ann Rule on kyllä ehdottomasti otettava listalle, heti huomenna kysäisen, mitä opuksia meidän kirjastosta löytyy...

maija turjukka kirjoitti:Hämmästyttävää, kuinka paljon tämä minfoilu sivistääkin Läheskään kaikkia linkkejänne en jaksanut avata, mutta pikainen katsaus noihin Waterhousen maalauksiin jo riitti aamun kulttuuriavaukseksi.

Erityisesti silmääni miellyttivät näkemyksensä Kleopatrasta ja Opheliasta.

Ja tuo Ann Rule on kyllä ehdottomasti otettava listalle, heti huomenna kysäisen, mitä opuksia meidän kirjastosta löytyy...

Sääli, ettei niitä kai ole suomennettu, tai varma en ole. Olisivat varmasti suosittuja. Ann Rule on entinen poliisi, joka aloitti lehtiin rikosjuttuja kirjoittamalla ja on sittemmin kirjoittanut lukuisia kirjoja, joissa osassa on käsitelty useita eri juttuja, osassa yksi.

Uskomaton on tuo mainitsemani The Stranger Beside Me. Ted Bundy oli Rulen työkaveri ja he juttelivat muina miehinä mm nuorten naisten murhista, joita oli tapahtunut. Myöhemmin Rulelle vähä vähältä alkaa hiipiä epäilys... Ihan sairaan hyvin kirjoitettu ja jännitystä piisaa viimeisille sivuille asti. Itselleni tosin jäi hirmuinen nälkä tietää vielä enemmän. Rulella on todella inhimillinen tapa kirjoittaa, hän ei koskaan sorru mässäilyyn, vaan on kiinnostunut rikollisten psykologiasta.

Rulen viralliset sivut: http://www.annrules.com/

Irma Lam kirjoitti: Sääli, ettei niitä kai ole suomennettu, tai varma en ole. Olisivat varmasti suosittuja. Ann Rule on entinen poliisi, joka aloitti lehtiin rikosjuttuja kirjoittamalla ja on sittemmin kirjoittanut lukuisia kirjoja, joissa osassa on käsitelty useita eri juttuja, osassa yksi.

Uskomaton on tuo mainitsemani The Stranger Beside Me. Ted Bundy oli Rulen työkaveri ja he juttelivat muina miehinä mm nuorten naisten murhista, joita oli tapahtunut. Myöhemmin Rulelle vähä vähältä alkaa hiipiä epäilys... Ihan sairaan hyvin kirjoitettu ja jännitystä piisaa viimeisille sivuille asti. Itselleni tosin jäi hirmuinen nälkä tietää vielä enemmän. Rulella on todella inhimillinen tapa kirjoittaa, hän ei koskaan sorru mässäilyyn, vaan on kiinnostunut rikollisten psykologiasta.

Rulen viralliset sivut: http://www.annrules.com/

Ei taida tosiaan yhtään hänen opuksistaan olla käännetty, mikä on aika yllättävää, sillä paljon höttöisämpää kamaa jopa rikosrintamalta (esim. Patricia Cornwallin höperö Walter Sickert -teoria Viiltäjä-Jackiin liittyen) on käännelty.

Tuosta Green Riveristähän on muuten jo hiukan aktiivisempikin ketju täällä, joskaan siinäkään ei taas vähään aikaan ole pahemmin keskusteltu: http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... 7&start=45