Toteutuneet enneunet

[Tay77]

En varsinaisesti usko minkäänlaiseen "ennalta näkemiseen" (unessa tai valveilla) ja pidän enneuniakin lähinnä vain sattumina. Joskus kuitenkin tämä "usko" joutuu koetukselle, kuten eräässä tapauksessani vuosi sitten:

Olin n. viikkoa aiemmin lopettanut työni silloisessa työpaikassani. Tämän viikon aikana en ollut missään yhteydessä yritykseen enkä työkavereihinin. Mielestäni en myöskään (ainakaan tietoisesti) juuri tuhlannut ajatusta ko. työhön tai mihinkään siihen liittyviin asioihin.

Eräänä yönä näin unen, jossa yksi tietty työpaikallani käytössä olleista autoista varastettiin. Uni oli lyhyt eikä siinä ehtinyt juuri muuta tapahtua. Herättyäni ihmettelin unta. Autot eivät varsinaisesti liittyneet työtehtäviini, enkä ollut katsonut elokuvaa/tv-sarjaa tai lukenut lehdestä mitään autovarkauksiin liittyen.

Muutaman päivän kuluttua jouduin ottamaan yhteyttä työkaveriini erään toisen asian tiimoilta, ja sain samalla kuulla, että juuri tuo samainen auto oli varastettu, seuraavana yönä unen näkemiseni jälkeen! Olin asiasta niin hämmästynyt, etten viitsinyt kertoa työkaverilleni näkemästäni unesta. Ajattelin, ettei hän kuitenkaan uskoisi. Tai mahdollisena fanaattisena ennenuniin uskovana jopa syyttäisi minua siitä, etten kertonut "tiedoistani", että tällaista tulee tapahtumaan!

No, loppu hyvin, kaikki hyvin. Kerroin myöhemmin unestani ja autokin löytyi ehjänä.

[Kober]

Olen useasti nähnyt "enneunia". Noh, en nyt tosiasiassa en usko niihin. Aivoni vain jotenkin viestittävät minulle, että olen jo nähnyt tapahtuman X ennenkin.

Hmm, pystyyköhän tiede todella selittämään kaiken?

[kid]

Pari yötä sitten näin unta, että kaadoin yukarit (eräänlainen japanilainen riisimauste) sängylleni ja yritin niitä sitten epätoivoisesti kaapia kasaan lakanoilta, sillä pidän kyseisestä mausteesta kovin. Oli tosi epätoivoista yrittää kaapia moisia pikkuruisia maustehiukkasia takaisin, ja unessa oli kovin ahdistava fiilis.

No, pari tuntia sitten kaadoin yukarit ihan oikeasti lakanoilleni ja aloin kaapia niitä kasaan - tuloksetta.

[Valdovas]

Olen useasti nähnyt "enneunia". Noh, en nyt tosiasiassa en usko niihin. Aivoni vain jotenkin viestittävät minulle, että olen jo nähnyt tapahtuman X ennenkin.

Hmm, pystyyköhän tiede todella selittämään kaiken?

Kyse on huomattavan yleisestä déjà vu -ilmiöstä, jota on kyllä yritetty tutkia, mutta jota sen luonteesta johtuen on varsin vaikea simuloida laboratorio-olosuhteissa, minkä takia asiasta ei ole vielä täyttä varmuutta ja teorioitakin on useampia. Kaikki ne liittyvät kuitenkin mekanismeihin, joilla aivot prosessoivat havaintodataa ja kytkevät sitä vanhoihin muistijälkiin tuottaen syystä tai toisesta aika usein myös virheellisiä kytkentöjä. Mistään mystisestä tai paranormaalista aivojen ulkopuolisesta ilmiöstä ei siis ole kyse. Asiasta lisää esim. tässä:

Déjà vu (pronounced /ˈdeɪʒɑː ˈvuː/ ( listen); French: [deʒa vy] ( listen), "already seen"; also called paramnesia, from Greek παρα "para," "near, against, contrary to" + μνήμη "mnēmē," "memory") or promnesia, is the experience of feeling sure that one has witnessed or experienced a new situation previously (an individual feels as though an event has already happened or has happened in the recent past), although the exact circumstances of the previous encounter are uncertain. The term was coined by a French psychic researcher, Émile Boirac (1851–1917) in his book L'Avenir des sciences psychiques ("The Future of Psychic Sciences"), which expanded upon an essay he wrote while an undergraduate. The experience of déjà vu is usually accompanied by a compelling sense of familiarity, and also a sense of "eeriness", "strangeness", or "weirdness". The "previous" experience is most frequently attributed to a dream, although in some cases there is a firm sense that the experience has genuinely happened in the past.

The experience of déjà vu seems to be quite common among adults and children alike. References to the experience of déjà vu are found in literature of the past, indicating it is not a new phenomenon. It has been extremely difficult to evoke the déjà vu experience in laboratory settings, therefore making it a subject of few empirical studies. Certain researchers claim to have found ways to recreate this sensation using hypnosis. However, the subject of hypnosis is controversial in some circles, and such data would demand proof that hypnosis is possible as per the manner the study implies.

Scientific research

Since the first years of the 20th century, déjà vu has been subject to serious psychological and neurophysiological research. Scientifically speaking, the most likely explanation of déjà vu is not that it is an act of "precognition" or "prophecy", but rather that it is an anomaly of memory, giving the impression that an experience is "being recalled".

This explanation is substantiated by the fact that the sense of "recollection" at the time is strong in most cases, but that the circumstances of the "previous" experience (when, where, and how the earlier experience occurred) are quite uncertain. Likewise, as time passes, subjects can exhibit a strong recollection of having the "unsettling" experience of déjà vu itself, but little or no recollection of the specifics of the event(s) or circumstance(s) they were "remembering" when they had the déjà vu experience. In particular, this may result from an overlap between the neurological systems responsible for short-term memory (events which are perceived as being in the present) and those responsible for long-term memory (events which are perceived as being in the past). The events would be stored into memory before the conscious part of the brain even receives the information and processes it.

Another theory being explored is that of vision. The theory suggests that one eye may record what is seen fractionally faster than the other, creating the "strong recollection" sensation upon the "same" scene being viewed milliseconds later by the opposite eye. However, this theory fails to explain the phenomenon when other sensory inputs are involved, such as hearing or touch. If one, for instance, experiences déjà vu of someone slapping the fingers on his left hand, then the déjà vu feeling is certainly not due to his right hand experiencing the same sensation later than his left hand considering that his right hand would never receive the same sensory input. Also, persons with only one eye still report experiencing déjà vu or déjà vécu (a rare disorder of memory, similar to persistent déjà vu). The global phenomenon must therefore be narrowed down to the brain itself (i.e., one hemisphere being late compared to the other one).

Links with disorders

Early researchers tried to establish a link between déjà vu and serious psychopathology such as schizophrenia, anxiety, and dissociative identity disorder, with hopes of finding the experience of some diagnostic value. However, there does not seem to be any special association between déjà vu and schizophrenia or other psychiatric conditions. The strongest pathological association of déjà vu is with temporal lobe epilepsy. This correlation has led some researchers to speculate that the experience of déjà vu is possibly a neurological anomaly related to improper electrical discharge in the brain. As most people suffer a mild (i.e. non-pathological) epileptic episode regularly (e.g. a hypnagogic jerk, the sudden "jolt" that frequently, but not always, occurs just prior to falling asleep), it is conjectured that a similar (mild) neurological aberration occurs in the experience of déjà vu, resulting in an erroneous sensation of memory. For someone who regularly has such seizures, there is typically a feeling of déjà vu associated with whatever sensations (particularly sounds) may be occurring nearby.[citation needed]

Pharmacology

It has been reported that certain drugs increase the chances of déjà vu occurring in the user. Some pharmaceutical drugs, when taken together, have also been implicated in the cause of déjà vu. Taiminen and Jääskeläinen (2001) reported the case of an otherwise healthy male who started experiencing intense and recurrent sensations of déjà vu upon taking the drugs amantadine and phenylpropanolamine together to relieve flu symptoms. He found the experience so interesting that he completed the full course of his treatment and reported it to the psychologists to write-up as a case study. Due to the dopaminergic action of the drugs and previous findings from electrode stimulation of the brain (e.g. Bancaud, Brunet-Bourgin, Chauvel, & Halgren, 1994.) Taiminen and Jääskeläinen speculate that déjà vu occurs as a result of hyperdopaminergic action in the mesial temporal areas of the brain. Many scientists are still working towards the actual link of déjà vu with hypnagogic epilepsy.

Memory-based explanations

The similarity between a déjà-vu-eliciting stimulus and an existing, but different, memory trace may lead to the sensation. Thus, encountering something which evokes the implicit associations of an experience or sensation that cannot be remembered may lead to déjà vu. In an effort to experimentally reproduce the sensation, Banister and Zangwill (1941) used hypnosis to give participants posthypnotic amnesia for material they had already seen. When this was later re-encountered, the restricted activation caused thereafter by the posthypnotic amnesia resulted in three of the 10 participants reporting what the authors termed "paramnesias". Memory-based explanations may lead to the development of a number of non-invasive experimental methods by which a long sought-after analogue of déjà vu can be reliably produced that would allow it to be tested under well-controlled experimental conditions.

Cleary suggests that déjà vu may be a form of familiarity-based recognition (recognition that is based on a feeling of familiarity with a situation) and that laboratory methods of probing familiarity-based recognition hold promise for probing déjà vu in laboratory settings. Another possible explanation for the phenomenon of déjà vu is the occurrence of "cryptamnesia", which is where information learned is forgotten but nevertheless stored in the brain, and occurrence of similar invokes the contained knowledge, leading to a feeling of familiarity because of the situation, event or emotional/vocal content, known as "déjà vu".

Another theory of déja vu is that the current experience travels to the memory lobe of the brain, before being received by the sensory lobe. In other words, memorized before sensing.

Related phenomena

Jamais vu

Jamais vu (from French, meaning "never seen") is a term in psychology which is used to describe any familiar situation which is not recognized by the observer.

Often described as the opposite of déjà vu, jamais vu involves a sense of eeriness and the observer's impression of seeing the situation for the first time, despite rationally knowing that he or she has been in the situation before.

Jamais vu is more commonly explained as when a person momentarily does not recognize a word, person, or place that they already know.

Jamais vu is sometimes associated with certain types of amnesia and epilepsy.

Theoretically, as seen below, a jamais vu feeling in a sufferer of a delirious disorder or intoxication could result in a delirious explanation of it, such as in the Capgras delusion, in which the patient takes a person known by him/her for a false double or impostor. If the impostor is himself, the clinical setting would be the same as the one described as depersonalisation, hence jamais vus of oneself or of the very "reality of reality", are termed depersonalisation (or irreality) feelings.

Times Online reports:

Chris Moulin, of the University of Leeds, asked 95 volunteers to write out "door" 30 times in 60 seconds. At the International Conference on Memory in Sydney last week he reported that 68 per cent of the volunteers showed symptoms of jamais vu, such as beginning to doubt that "door" was a real word. Dr. Moulin believes that a similar brain fatigue underlies a phenomenon observed in some schizophrenia patients: that a familiar person has been replaced by an impostor. Dr. Moulin suggests they could be suffering from chronic jamais vu.

Tip of Tongue (Presque vu)

Déjà vu is similar to, but distinct from, the phenomenon called tip of the tongue which is when one cannot recall a familiar word or name or situation, but with effort one eventually recalls the elusive memory. In contrast, déjà vu is a feeling that the present situation has occurred before, but the details are elusive because the situation never happened before.

Presque vu (from French, meaning "almost seen") is the sensation of being on the brink of an epiphany. Often very disorienting and distracting, presque vu rarely leads to an actual breakthrough. Frequently, one experiencing presque vu will say that they have something "on the tip of their tongue".

Presque vu is often cited by people who suffer from epilepsy or other seizure-related brain conditions, such as temporal lobe lability.

Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/D%C3%A9j%C3%A0_vu

[takku]

Isoäitini oli matkoilla kun olin noin. 2v. Yöllä hän soitti ja kertoi nähneensä kauheeta unta että minulle oli tapahtunut jotain todella kamalaa. Hän päätti soittaa ja kysyä että onko kaikki hyvin.Juuri silloinhan itse olin juuri sairaalassa pää auki.

[annah]

Itsehän en näitä ole nähnyt, mutta kerrottakoon silti.

Seitsemän ihmistä lähipiiristäni on lähiaikoina kertonut nähneensä unta, jossa olen raskaana ja odotan kaksosia. Nämä unet ovat siis olleet noin kuukauden sisällä kaikki. Kukaan unennäkijöistä ei tunne toisiaan, enkä minä ole puhunut kenellekään toisen näkemästä unesta tai edes mistään vauvoihin liittyvästä. Aika pelottavaa, varsinkin kun plussasin pari päivää sitten. Saapa nähdä, onko sieltä nyt sitten tulossa kaksoset.

[Valdovas]

Seitsemän ihmistä lähipiiristäni on lähiaikoina kertonut nähneensä unta, jossa olen raskaana ja odotan kaksosia. Nämä unet ovat siis olleet noin kuukauden sisällä kaikki. Kukaan unennäkijöistä ei tunne toisiaan, enkä minä ole puhunut kenellekään toisen näkemästä unesta tai edes mistään vauvoihin liittyvästä. Aika pelottavaa, varsinkin kun plussasin pari päivää sitten. Saapa nähdä, onko sieltä nyt sitten tulossa kaksoset.

Lycka till!

[Nemesia]

annah, onnea!

[Unhola]

Olen nähnyt muutamia, mutta kerron vain tämän yhden.
Unessa keski-ikäinen, parrakas mies ja hänen naisystävänsä varastivat polkupyöräni. Sen jälkeen olin jossain rakennuksessa ja jotenkin tiesin, että se pyörän varastanut mies alkaisi kohta ammuskella siellä. Mietin, pitäisikö varoittaa muita ihmisiä, mutta päätin jättää sen tekemättä, koska pelkäsin että en ehtisi itse paeta. Juoksin lujaa alas portaita ja ulos.
Herättyäni en pitänyt unta mitenkään erikoisena. Illalla sitten kuuntelin radiota ja siellä mainittiin "tämänpäiväinen surullinen tapahtuma". Lähetin jollekin tekstiviestin ja kysyin, mitä on tapahtunut. Sain vastauksen "Kauhajoella joku opiskelija on ampunut 10 ja itsensä."
En tiedä oliko tämä oikea enneuni. Unen tappajan ulkoinen habitus ei kyllä muistuttanut Kauhajoen ampujaa...

[Täysi Purenta]

Aina kun kuollut äitini ilmestyy tekemään jotakin inhottavaa tai ahdistavaa uniini, tapahtuu palvelutalossa asuvalle isälleni jotakin keljua tai jotain mikä koskee häntä. Jos äiti on unessa siedettävästi ei mitään kurjaa tapahdu. Äiti-vainaja on ennustanut kaksi pakkosiirtoa, yhden karkaamisen ja yhden muun ikävän tilanteen. Normaalisti hallinnoin uniani hyvin, näitä unia ei voi ohjailla kuin suurin ponnistuksin.

[aniko]

No, melko lähelle osui tämä.. Alkuperäinen uni siis näin:

No näpytän mäkin tähän omani. Unessa Ranska oli julistanut sodan Saksalle ja suurimpien kaupunkien pommitukset oli heti aloitettu. Pyrin pääsemään pois kaupungista jossa olin ennenkuin se tuhoutuisi, mutta en päässyt kuin jollekin vuorenrinteelle tms. asti, mistä pystyin hetken aikaa tarkkailemaan totaalista tuhoa, kun ranskalaiset lentokoneet lensivät kaupungin yllä, pilvenpiirtäjät sortuivat jne. Istuskelin siinä jonkun tuntemattoman koiran kanssa. Pian pommit tipahtelivat jo viereen ja lopulta kuolin, koira jäi vielä henkiin. Unen tunnelma oli vähemmän ahdistava ja etenkin lopussa melko seesteinen, vaikka kuolemisessa kesti kauan ja ehdin ajatella kaikenlaista.

Tosielämässä sitten taannoin olin tässä samassa kaupungissa kuin unessa ja juoksin pakoon pilvenpiirtäjien keskellä räjähdyksiä, ja lopulta kuolin. Kyseinen sotatilanne oli siis tietenkin fiktiivinen, eikä hyökkääjä ollut Ranska, mutta ilmasta hyökkäys kuitenkin tuli. Ehdin myös tarkkailla tilannetta ensin kauempaa, eikä "kuoleminen" ollut ahdistavaa. Koirakin oli paikalla. Nyt kaikkein nokkelimmat voivat jopa arvata missä todellisuudessa olin.. Tämän vuoden alussa minun oli mahdotonta tietää että tähän tilanteeseen joutuisin.

[Jaakko Terävä]

Olen kerran unessani nähnyt erään minulle siinä vaiheessa tuntemattoman ihmisen ja sain samalla ikään kuin tiedon, että varo tätä ihmistä. Syytä oli. Enneunia olisi mahtava nähdä useamminkin - kyllä niitä näkee, mutta kaikista unista enneunien määrä on turhan vähäinen.

[Jack the Ripper]

No, melko lähelle osui tämä.. Alkuperäinen uni siis näin:

No näpytän mäkin tähän omani. Unessa Ranska oli julistanut sodan Saksalle ja suurimpien kaupunkien pommitukset oli heti aloitettu. Pyrin pääsemään pois kaupungista jossa olin ennenkuin se tuhoutuisi, mutta en päässyt kuin jollekin vuorenrinteelle tms. asti, mistä pystyin hetken aikaa tarkkailemaan totaalista tuhoa, kun ranskalaiset lentokoneet lensivät kaupungin yllä, pilvenpiirtäjät sortuivat jne. Istuskelin siinä jonkun tuntemattoman koiran kanssa. Pian pommit tipahtelivat jo viereen ja lopulta kuolin, koira jäi vielä henkiin. Unen tunnelma oli vähemmän ahdistava ja etenkin lopussa melko seesteinen, vaikka kuolemisessa kesti kauan ja ehdin ajatella kaikenlaista.

Tosielämässä sitten taannoin olin tässä samassa kaupungissa kuin unessa ja juoksin pakoon pilvenpiirtäjien keskellä räjähdyksiä, ja lopulta kuolin. Kyseinen sotatilanne oli siis tietenkin fiktiivinen, eikä hyökkääjä ollut Ranska, mutta ilmasta hyökkäys kuitenkin tuli. Ehdin myös tarkkailla tilannetta ensin kauempaa, eikä "kuoleminen" ollut ahdistavaa. Koirakin oli paikalla. Nyt kaikkein nokkelimmat voivat jopa arvata missä todellisuudessa olin.. Tämän vuoden alussa minun oli mahdotonta tietää että tähän tilanteeseen joutuisin.

Raportoitko nyt siis rajan takaa?

Ja missä on Ihmiskilpi-Teijo? Viime yön unessa hengailtiin hänen kanssa Iranissa, Israel ei ilmeisesti välittänyt parista finnestä voimalatyömaalla, sen verran rautaa oli ilmassa. Ne olivat "torjuntaohjuksia", samoja joita Arctic Sea kuljetti pari kesää sitten. Soveltuivat ilmeisen hyvin myös maasta-maahan tyyliseen offensiiviin. Teijo muuten laittoi twitter-viestejä ilmoittaakseen että ihmiskilpiä on paikalla, facebook oli maailmanlaajuisesti lakkautettu...

[Dormeator]

En varsinaisesti usko minkäänlaiseen "ennalta näkemiseen" (unessa tai valveilla) ja pidän enneuniakin lähinnä vain sattumina. Joskus kuitenkin tämä "usko" joutuu koetukselle, kuten eräässä tapauksessani vuosi sitten:

Olin n. viikkoa aiemmin lopettanut työni silloisessa työpaikassani. Tämän viikon aikana en ollut missään yhteydessä yritykseen enkä työkavereihinin. Mielestäni en myöskään (ainakaan tietoisesti) juuri tuhlannut ajatusta ko. työhön tai mihinkään siihen liittyviin asioihin.

Eräänä yönä näin unen, jossa yksi tietty työpaikallani käytössä olleista autoista varastettiin. Uni oli lyhyt eikä siinä ehtinyt juuri muuta tapahtua. Herättyäni ihmettelin unta. Autot eivät varsinaisesti liittyneet työtehtäviini, enkä ollut katsonut elokuvaa/tv-sarjaa tai lukenut lehdestä mitään autovarkauksiin liittyen.

Muutaman päivän kuluttua jouduin ottamaan yhteyttä työkaveriini erään toisen asian tiimoilta, ja sain samalla kuulla, että juuri tuo samainen auto oli varastettu, seuraavana yönä unen näkemiseni jälkeen! Olin asiasta niin hämmästynyt, etten viitsinyt kertoa työkaverilleni näkemästäni unesta. Ajattelin, ettei hän kuitenkaan uskoisi. Tai mahdollisena fanaattisena ennenuniin uskovana jopa syyttäisi minua siitä, etten kertonut "tiedoistani", että tällaista tulee tapahtumaan!

No, loppu hyvin, kaikki hyvin. Kerroin myöhemmin unestani ja autokin löytyi ehjänä.

Yksi on lapsuudesta.. Näin unta että olin kusella ja kun heräsin olin kussut sänkyyni

[Tay77]

Yksi on lapsuudesta.. Näin unta että olin kusella ja kun heräsin olin kussut sänkyyni

Harmi, ettei tuossa ilmeisesti ollut niin kovin "loppu hyvin, kaikki hyvin". Itsekin näin joskus lapsena samanlaisen unen. Erona ainoastaan se, että herätessäni ehdin kuin ehdinkin vessaan...