Lähetetty: Ti Maalis 25, 2008 12:41 pm
Ensimmäiset Nigeriankirjeet sain 1980-luvun alussa. Niissä luvattiin tuollainen 30 miljoonaa mummoa vastaava summa dollareissa, kun auttaisi järjestämään Nigeriasta pois hieman toista sataa milliä. Itse pitäisi sijoittaa muutama milli lahjontaan, aluksi vain. Nämä kulut korvattaisiin. Lopuksi ei olisi huolta toimeentulosta koskaan, jos kohtuullisesti eläisi.
Osoite näkyi otetun jostain vuosia vanhasta kongressijulkaisusta, joten vahva luottamus oli lähettäjällä ollut, että on kirjeen saajan on täytynyt tässä välissä vaurastua, voidakseen lähettää isompia summia Nigeriaan.
Ne olivat hauskoja kirjeitä, toiset suorastaan uskomattomalla tavalla kirjoitettuja. Tunsin kuuluvani maailman valittujen ja varakkaiden joukkoon, jos en ehkä miljardööreihin kuitenkaan. Jätin preivejä aikani Kilon poliisille, kunnes rupesin pistämään suoraan roskiin. Sitten luin lehdestä, että ministeri Mattila oli tarttunut tilaisuuteen, ja jäänyt hieman velkaa. Ei vissiin ollut huumorimiehiä, hän.
Osoite näkyi otetun jostain vuosia vanhasta kongressijulkaisusta, joten vahva luottamus oli lähettäjällä ollut, että on kirjeen saajan on täytynyt tässä välissä vaurastua, voidakseen lähettää isompia summia Nigeriaan.
Ne olivat hauskoja kirjeitä, toiset suorastaan uskomattomalla tavalla kirjoitettuja. Tunsin kuuluvani maailman valittujen ja varakkaiden joukkoon, jos en ehkä miljardööreihin kuitenkaan. Jätin preivejä aikani Kilon poliisille, kunnes rupesin pistämään suoraan roskiin. Sitten luin lehdestä, että ministeri Mattila oli tarttunut tilaisuuteen, ja jäänyt hieman velkaa. Ei vissiin ollut huumorimiehiä, hän.
