Koko hankkeessa on sellainen kaiku, että kova kiire saada vihreää valoa hankkeelle. Kun ovat saaneet kusetettua helsinkiläisvaltuutetut hankkeen puolelle, voidaan tulevaisuuden vastustuksessa vedota aina "demokratiaan" ja "demokraattiseen päätöksentekoon". Koko demokratiahan on täysin islamin oppien vastaista, eivätkä he myöskään Suomessa sitä oikeasti kunnioita, käyttävät vaan hyväksi heille suotuisat osat.
(Autoritääriset tavat ja -kulttuuri alkavat heillä jo kotoa, mies talossa on se, jota kumarretaan sekä jonka hikivarpaita muut pesevät. Kohtuuden nimissä tämän suorittavat toki perheen naispuoliset jäsenet. Sama kohtelu ja kunnioitus koskee toki myös kylään saapuvaa vierasta(miestä), naiset eivät kyläile kuin miehensä kanssa.)
Suomessa tälle moskeijan alkutaipaleella valittaisiin nimellinen johtaja, moskeijaprojektin alkutaipaleen vetäjäksi valittaisiin siis Suomen islamilaisten uskonnollinen johtaja
Anas Hajjar. Hän puhuu hyvin Suomea, näyttää paksulle suomalaiselle ja hän vaikuttaa jopa lempeälle - tulee ihan isä Mitro mieleen... Tämä kaikki on tarkoituksellista imagonrakentamista, missä alkukantaisia tapoja ja uskomuksia(myös perhekulttuurissa) ylläpitävälle uskonnolle rakennetaan kabinettikelpoista ja demokratiaan sopivaa julkisivua. Keskivertosuomalaisille ei islamin sisäisiä rakenteita haluta avata, koska nämä sotivat vastaan lähes kaikkea sitä mihin olemme tottuneet tai millaisessa ympäristössä haluamme asua.
Tätä lempeää, maltillista ja tasapainoista julkisivua ei kuitenkaan tarvitse kauheasti penkaista, niin puhutaan jo terrorismista ja siihen yllyttämisestä. Samoin raiskauksista ja niiden peittelystä, kun mahdollista(musliminaiset eivät tee rikosilmoitusta näistä tai pahoinpitelyistä kuin äärimmäisen harvoin. Syynä on kulttuuri ja kuolemanpelko). Meilläkin on jo useita esimerkkejä mitä tapahtuu, kun nainen pyrkii eroon alistavasta miehestään. Ne ovat hirveää luettavaa. Julkisivun alle hautautuu nätisti myös järjestelmällinen naisten alistaminen, käskyttäminen ja muu kontrollointi elämän joka saralla. Naiset vaan ovat, usein piilossa. Heitä voi myös panna, vaikka he eivät sitä tahtoisikaan, sillä näin lukee koraanissa ja sieltä löytyy ainoa laki muslimeille laajemminkin.
No, tämän alkuvaiheen aikana herra Hajjar toteuttaisi orjallisesti salafistipäälliköiltä tulevia käskyjä ja muuttaisi laumansa manipulointia sen mukaan, mitä rahoittaja vaatisi. Tämä kaikki tehtäisiin toki niin, että moskeija saisi positiivista mainetta, rahoittaja kun lahjoittaisi kehitysmaan köyhiltä riistämiään rahoja tänne kaukaiseen Suomeen aluksi varsin hövelisti. Rahoituksella tuettaisiin (islamilaisten perheiden) koulunkäyntiä, (islamilaisten lasten ja nuorten)harrastuksia sekä annettaisiin ruoka-apua(islamilaisille perheille). Jopa (kaavutettuja)naisia päästettäisiin alkuvaiheessa moskeijaan, sillä olisi tärkeää antaa aluksi hyvää kuvaa islamista Suomessa.
Herra Hajjarin tilalle tultaisiin kuitenkin valitsemaan nopeasti toinen mies, sillä hänen alati kasvava ja sairaalloiset mittasuhteet saanut keho ei kestäisi enää pitkiä jalkeillaoloaikoja. Myös hänen linjansa katsottaisiin siirtymävaiheen(lue suomalaisten puijausvaiheen) jälkeen liian pehmeänä ja johtoon tultaisiinkin nostamaan radikaalimpaa islamintulkintaa paremmin tukeva pappismies eli imaami. Suomeen virtaa koko ajan lisää muslimeita, vaikka siitä ei uutisissa enää kerrota. Kansalaisille luodaan kuva, että maassamme loisiva pienehkö joukko ei koskisi mitenkään heidän elämäänsä. Kuva muuttunee monella, mikäli tuo islaminuskon kehto Helsinkiin rannettaisiin.
Lisääntyvä uskovien joukko luo enemmän painetta suurmoskeijan saamiseen, mutta on huomattava ettei tämä moskeija olisi kuitenkaan kaikille muslimeille. Sunnien ja shiiojen välisistä riidoista olemme lukeneet lehdistä ja katselleet pommi-iskuja ja terrorihyökkäyksiä toisia kohtaan televisiosta. Nyt olemme saaneet järjestettyä tämän rikollisuuden alalajin myös Suomeen, vastaanottokeskuksista saimme pientä esimakua, mutta suurmoskeijan tullessa olemassaolevat riidat tiivistyisivät. Lisäksi vie aikaa, että kumpikin puoli saa riitelemiskoneistonsa täyteen vauhtiin ja jäsenensä lämpimiksi kuin urheiluottelun edellä ikään.
Shiiat vetäytyisivät katkerina omiin moskeijoihinsa jatkamaan kotikonnuilta peräisin olevaa riitaisuuttansa, mitä sunnat nyt rahoituksellansa oli vielä kiilannut tiukemmalle. Olisi vain ajan kysymys, milloin saataisiin ensimmäinen muslimi vs muslimi joukkotappelu tai vielä pahempaa, jotain sellaista miten siellä kotikonnuilla riitoja ratkotaan.
Hanketta tutkivien virkamiesten asiantuntemusta ja toimia, etenkin poliitikkojen toimintaa, voisi hyvin kuvata näillä kahdella lainauksella alla olevasta lehtijutusta:
"– Me olemme havahtuneet tähän ilmiöön vasta nyt, eikä Suomi ole syrjässä näistä kehitystrendeistä"
ja
"– Olisi kiva, että joku toisi todisteita siitä, millä tavalla raha on vaikuttanut jonkin yhteisön toimintaan"
Kohuttu suurmoskeija halutaan poliitikoille keväällä – rahoitus epäilyttää terrorismitutkijaa
Suurmoskeijaa ja sen yhteyteen rakennettavaa palvelukeskusta on alustavasti suunniteltu Helsingin Hanasaaren voimalan ja Sörnäisten rantatien väliselle alueelle. Kiinteistölautakunnan on määrä käsitellä tonttiesitystä keväällä.
KOTIMAA Lännen Media 8.2.2017 5:00
Markku Uhari
Helsingin kiinteistövirastossa pyritään saamaan päätöesitys suurmoskeijan tonttiesitykselle keväällä. Tonttiesitys on tällä hetkellä valmistelussa, ja tonttiosaston osastopäällikkö Sami Haapanen arvioi esityksen valmistuvan toukokuussa.
Tonttiosaston esitys menee Helsingin kiinteistölautakunnalle ja mahdollisesti kaupunginhallitukselle. Kaupunki tulee Haapasen mukaan vielä pyytämään lausuntoa ulkoministeriöstä. Rahoitus on yksi asia, mikä askarruttaa.
Rahoitus epäilyttää myös Ulkopoliittisen instituutin vierailevaa vanhempaa tutkijaa Olli Ruohomäkeä. Euroopassa moskeijahankkeiden ulkomainen rahoitus on kohdannut entistä enemmän kriittisiä äänensävyjä erityisesti maissa, joissa on viime vuosina tehty terrori-iskuja.
– Me olemme havahtuneet tähän ilmiöön vasta nyt, eikä Suomi ole syrjässä näistä kehitystrendeistä, toteaa Ruohomäki.
Viime vuosina Euroopassa tehdyistä terrori-iskuista ainakin Pariisissa Charlie Hebdo -lehteen iskeneet Koauchin veljekset olivat käyneet aktiivisesti pariisilaislähiössä toimivassa moskeijassa.
Itävalta on lailla kieltänyt moskeijoiden säännöllisen ulkomaisen rahoituksen, ja kriittisiä äänensävyjä ulkomaista rahoitusta kohtaan on tullut valtiojohdolta Ranskasta ja Saksasta.
Huoli tulee Ruohomäen mukaan siitä, että Arabian niemimaista lähtöisin olevalla rahalla on aiemmin rahoitettu radikaalista islamismia edistävää ideologiaa.
Pahimmillaan sama tapahtuisi hänestä myös Suomeen kaavaillussa suurmoskeijahankkeessa, jota on suunnitteluvaiheessa rahoittanut Bahrain. Bahrainin on määrä toimia myös myöhemmän rahoituksen koordinaattorina.
–
Pelko on, että sinne tulee imaami, jonka toiminta ja ajattelutavat olisivat hyvin vahvasti kytköksissä salafistiseen sunni-islamin tulkintaan. Tämä keräisi ympärilleen jo ennestään radikalisoituneita suomalaisia, sanoo Ruohomäki.
Moskeijaa ja palvelukeskusta suunnittelevan Oasis-säätiön tiedottaja Pia Jardi ihmettelee uutisointia ja julkista keskustelua, mitä moskeijan rahoituksen ympärillä pyörii.
Viranomaisten valvonnan vuoksi Jardi ei usko, että Suomeen tai ylipäänsä Eurooppaan pääsisi tulemaan sellaista rahoitusta, joka on peräisin terrorismia tai uskonnollista radikalismia edistävistä lähteistä.
– Tässä on sekoitettu puurot ja vellit. Puhutaan jostain ajasta ennen syyskuun 11:ttä. Uskonnollinen fundamentaalisuus sekoitetaan terrorismiin, eikä asioista puhuta niiden oikeilla nimillä, sanoo Jardi.
Hänen mukaansa myös muita muslimien rukoushuoneita Suomessa on rahoitettu ulkomailta.
Lisäksi Oasis-säätiö on asettanut rahoituksen ehdoksi sen, ettei moskeijan tai sen yhteyteen suunniteltavan palvelukeskuksen toiminnan sisältöön saisi vaikuttaa. Jardi usko, että sellaisia tahoja löytyy, jotka hyväksyvät rahoituksen ehdot.
– Olisi kiva, että joku toisi todisteita siitä, millä tavalla raha on vaikuttanut jonkin yhteisön toimintaan, hän sanoo.
Helsingin Hanasaareen suunniteltu suurmoskeija ja palvelukeskus tulisi alustavan suunnitelman mukaan maksamaan 110–140 miljoonaa euroa, minkä lisäksi vuotuiset käyttökustannukset olisivat tonttihakemuksen mukaan 6–7 miljoonaa euroa.
Jardi kertoo, että säätiö aikoo julkistaa rahoittajat, jos hanke etenee.
Toistaiseksi Helsingin kaupunki on saanut lausunnon suurmoskeijasta sisäministeriön poliisiosastolta.
TS
