MURHA.INFO

Homma sujuu kuin laivan kääntäminen.

Hitaasti, mutta varmasti.

Keskusrikospoliisi otti aikamoisen riskin tässä - kuvitelkaa sitä show:ta joka tulee jos kaikki vapautettaisiin ja asiat saataisiin todistettua, että Aarnio on puhunut totta

Myös tutkinnan suorittama törkeä todisteiden vääristely sekä todistajien uhkailu ja painostaminen olisi tapetilla

Ainoo mikä heidät pelastaa on, että asioita ei yksinkertaisesti vaan pystytä todistamaan, sekä vahingot halutaan minimoida jo ihan valtiollisesta näkökulmasta, että oikeusvaltio ei murene kerralla kasaan

Schumi kirjoitti:Homma sujuu kuin laivan kääntäminen.

Hitaasti, mutta varmasti.

Keskusrikospoliisi otti aikamoisen riskin tässä - kuvitelkaa sitä show:ta joka tulee jos kaikki vapautettaisiin ja asiat saataisiin todistettua, että Aarnio on puhunut totta

Myös tutkinnan suorittama törkeä todisteiden vääristely sekä todistajien uhkailu ja painostaminen olisi tapetilla

Ainoo mikä heidät pelastaa on, että asioita ei yksinkertaisesti vaan pystytä todistamaan, sekä vahingot halutaan minimoida jo ihan valtiollisesta näkökulmasta, että oikeusvaltio ei murene kerralla kasaan

ei ole mitään todisteita että krp olisi ollut tutkimassa naapurin varastoa, juttu haiskahtaa vahvasti lavastukselta kuten moni on täällä jo todennutkin. sopivasti kenenkään kasvoja ei kuvissa näy. eiköhän oikea toimittaja olisi osannut kasvotkin kuvata. ja vielä vähemmän krp olisi ollut toimittajan aikaan naapurin varastoa laittomasti tutkimassa. ja miksi ne olisi naapurin varastoa edes tutkineet.. naapurin joka oli todella kaukana aarnion pihasta.. eipä voisi olla yhtään selvempi lavastus aarnio leiriltä.

ja vaikka ihmeen kautta se olisi ollut krp mikä se ei ollut niin ei se aarnion syyllisyyttä yhtään vähentäisi, aarnion teoista on vahvat todisteet.

se on myös yleisesti tiedossa että tämä pasila-syndrooma on aarnion järjestämä homma... siitäkin on täällä jo puhuttu. mikään objektiivinen tutkinta podcasti ei ole vaan puhtaasti aarnion kantaa mainostaa ja aarnion aikasempia sanomia, mitään puolueetonta kantaa tässä podcastissa ei ole koskaan ollutkaan.

"Myös tutkinnan suorittama törkeä todisteiden vääristely sekä todistajien uhkailu ja painostaminen olisi tapetilla"

tälläisestäkään ei ole mitään todisteita, pelkkiä aarnion etua ajavien levittämiä valheita.

Hyvä Schumi - ajattele kun, sen sijaan että tieteillään kaikenlaisia teletietoja täällä, luettaisiin se LAINVOIMAINEN päätös kun Fagerholm, Nikko, Sievälä, Svanström ja Väänänen tuomittiin ja siis jo käräjillä 5.10.2012.

Kaikki ns. Aarnio-osion skenariosta teletiedot kokonaan pois, koska oli jo PÄÄTETTY ketkä ovat yksin syyllisiä, kuten nyt vaikka siellä Hollannissa käynyt Sievälä, joka oli matkoillaan hoitanut KAIKEN kuntoon ja sitten " huumekuljetukset vain tulivat Suomeen ".

Vai onko se tuomio täyttä paskaa kun nyt niitä taas tilataan noilla miljoonilla tekstareilla.

Pasila - Syndroomaa ei ole tehty kuin lukemalla mitä on päätetty.
Noi 5 hemmoa oli ainoat syytetyt - toki muitakin oli, mutta se pidettiin salassa ekasta oikeudesta kun oli tarkoitus saada tuomiolauselmasta näyttö, josta kuviosta tuli irvikuva kun siinä ekassa vain noi 5 on syyllisiä ja kenestäkään ulkopuolisesta kukaan ei sano sanaakaan, ei siis sanaakaan.

Nyt on kaksi eri päätöstä, kummatkin halutaan voimaan - tästä kyse.

Missä vaiheessa Pasilasyndrooma-sivustolle on tullut uusin päivitys "Sivuoire Pari pelii - Media"?

Pieni liekki kirjoitti:Missä vaiheessa Pasilasyndrooma-sivustolle on tullut uusin päivitys "Sivuoire Pari pelii - Media"?

Kirjauduin viisi vuotta sitten murhainfoon erinäisistä syistä, joita ei parane mainita tässä osiossa, vaikka ne ovat edelleen ajankohtaiset. Voin kuitenkin todeta, että viisivuotisen murhainfoiluni juhlistamiseksi oli hienoa päästä tänä aamuna tässä joulutohinan lomassa kuuntelemaan tuo edellä mainittu Pasilasyndrooma-sivuston tuorein juttu "Sivuoire Pari pelii - Media". Sanoisin, että juttu pureutuu aikalailla rohkeasti muutamiin epäkohtiin, joita on noussut esiin Aarnio-tapauksen käsittelyssä vuosien varrella. Mielenkiinnolla jään seuraamaan, mitä reaktioita kyseisestä jutusta mahtaa ilmetä ja millä saralla.

Mukavaa joulunajan jatkoa itse kullekin!

Nakyisko ehka youtube -sivuston ladattu -paivamaaras?

pop kirjoitti:Nakyisko ehka youtube -sivuston ladattu -paivamaaras?

Kiitos vinkistä. En tajunnut, että noitakin pääsee "mutkan" kautta katsomaan. "Sivuoire: Pari pelii - media" -juttu oli näköjään ladattu youtubeen 23.12.2018, eli ei ole siellä ehtinyt pitkään olla.

Muutamia päiviä sitten laatulehti Spiegel (peili) joutui antautumaan ja tuomaan julkisuuteen vavisuttavan uutisen, yksi sen tähtireporttereista Claas Relotius oli itse keksinyt tarinoita lehteen. Ajassa kannattaa mennä 80-luvulle saakka takaisin, jotta ymmärtää tämän viestin kauheuden Spiegel-lehdelle. Silloin toisen viikkolehden Sternin (tähti) toimitukseen käveli mies, joka kertoi, että hänellä on mahdollista toimittaa lehdelle Hitlerin päiväkirjat. Lehti innostui totaalisesti ja lähti mukaan tähän tarinaan. Se kirjoitti asiasta useita artikkeleita, prosessi kesti viikkoja jos ei jopa kuukausia täydellistä euforiaa. Sitten tuli se hetki, joka Spiegelillä nyt on edessään. Se joutui tunnustamaan, ettei ole olemassa mitään Hitlerin päiväkirjoja vaan kaikki oli keksittyä ja väärennöstä. Siihen päättyi kahden laatulehden taistelu paikasta auringossa peili voitto ja tähti himmeni. Nyt on tullut revanssin aika, vuosikymmeniä myöhemmin.

Voiko siis monumentaalinen instituutio menettää uskottavuutensa? Emmehän me puhu kummassakaan tapauksessa kovin pienestä asiasta, lukijoita on molemmilla miljoonia. Voiko toisesta kehkeytyä enemmän viihdettä sisältävä julkaisu ja toinen olla sitten se asiapitoinen, jonka sanaan voi jokaisessa hetkessä luottaa? Jos palaamme 80-luvulle ei silloin ollut internettejä, oli vain painettu sana ja sillä sanalla oli merkitystä. Mutta jos ajattelemme tätä hetkeä, onko ero kuitenkaan niin suuri? Jos avaamme internetin, uutiset vilahtelevat siellä silmiemme edessä, entä jos nautinnollisesti syöt aamiaista lehti avattuna siinä pöydällä, luet huolellisesti jonkin artikkelin loppuun saakka?

Mitä tapahtuu silloin, jos sen lehden uutisointiin jossakin asiassa ei voi enää luottaa? Mitä jos aihepiiri on niin värittynyt, ettei oikeasti enää edes usko lehden kykenevän kirjoittamaan asiasta neutraalisti vai sanoisinko paremminkin monipuolisesti? Voi todellakin olla liikaa vaadittu, että journalisti, joka on puolensa valinnut kykenisi enää toisenlaiseen kirjoitukseen kuin tuomaan asioita esille siltä kannalta kuin minkä itse todeksi uskoo. Entä jos lehti, jos se on laatulehti päättelisi, ettei kannata luoda yhtä Claas Relotiusta vaan annetaan jonkun toisen toimittajan yrittää kertoa havaintojaan. Ei vaikuteta toimittajaan, ei anneta esitietoja, ei pohjusteta mitään, vaan annetaan toimittajan itsensä mennä sinne paikalle, kuunnella päivä mitä joku sanoo ja kertoa vaikutteitaan, eikö se olisi monipuolista journalismia? Ei ihmisen tarvitse olla neutraali mutta lehden toimituksen täytyy olla neutraali, jos se on laatulehti.

Voiko monumentaalinen instituutio menettää uskottavuutensa? Kyllä voi, jos se luottaa liikaa ihmisen neutraalisuuteen, jos se luottaa yhden tai kahden ihmisen itsensä muodostavan sen monumentaalisen instituution, johon ihmiset luottavat. Jos ei ole käsitystä siitä, että suuretkin instituutiot voivat romahtaa, ei myöskään kykene ymmärtämään sitä riskipotentiaalia mikä voi todellakin sisältyä yhteen tai harvaan henkilöön. Spiegel ei pitkään uskonut ja ymmärtänyt tätä, vaan se uskoi siihen omaan luomaansa ja palkittuun monumenttiinsa, joka osoittautui kuitenkin vain ihmiseksi.

Mitä tekemistä der Spiegelillä on Aarnion kanssa?

Tuomion Pasuuna kirjoitti:Mitä tekemistä der Spiegelillä on Aarnion kanssa?

Asiayhteys saattaa selvitä sinulle, mikäli maltat kuunnella 50 minuutin pituisen jutun "Sivuoire: Peli pelii - media" Pasilasyndrooma-sivustolta:

http://www.pasilasyndrooma.fi/

Voisitko laatia siitä referaatin tähän?

Tuomion Pasuuna kirjoitti:Mitä tekemistä der Spiegelillä on Aarnion kanssa?

Spiegelillä on lehdistä toiseksi eniten maailmassa faktan tarkistajia yhteensä 60 henkilöä tutkii päivittäin kaikki kirjoitukset lävitse ja etsii niistä virheitä. Tämän seulan läpi siis meni Relotius juttuineen.

Jos mietitään tutkivaa journalismia, niin yleensä kysymys on jostain suuremmasta asiasta kuin yhden jutun kirjoittamisesta. Näin on myös tapauksessa Keisari Aarnio -kirja, sillä erotuksella tosin, että tutkiva journalismi tarkoittanee enemmän sitä, että tutkitaan esim. oikeuden tekemiä vääriä päätöksiä ja niitä kaivellaan usein vasta vuosia jopa vuosikymmeniä myöhemmin. Nyt tässä Keisari Aarnio -kirjassa on selvää, että toimittajat ovat yhdessä syyttäjän ja poliisin kanssa tutkineet tätä tapausta. Sinällään siinäkään ei ole mitään väärää mutta tästä voi seurata se, että toimittaja on jo puolensa valinnut eikä kykene enää kirjoittamaan asiasta ilman omaa kannanottoa ja jutun suodattumista. Olet luonut täydellisen tarinan, jota myös hallitset.

Lukija haluaa kuitenkin aistia sen rosoisuuden kuin musiikissa. Kerro vaiheet, kerro mitä kuulit, mitä näit, mitä tiedät. Se on journalismia parhaimmillaan. Epätäydellisyys luo mielenkiintoa, ehkä sieltä oikeudesta voisi kirjoittaa kuka kysyi mitä vastasi. Ilman tunnetta, että toimittaja on valikoinut sanansa tarkasti jopa manipuloiden lukijaa.

Abduktiivinen ajattelu edellyttää keksimistä, teemalla on runko ja tavoite, johon pyritään. Siinä luodaan eräänlainen tarina, joka voi olla tai onkin vaikuttava. Se voi koostua pitkistä kaarista, joissa on lähtökohta ja loppupiste mutta samalla se voi sisältää yksittäisiä elementtejä, joita kukaan ei ole todistanut oikeaksi matkalla sinne päätepisteeseen.

Relotiusta kuvaillaan vaatimattomaksi, pröystäilemättömäksi ja avuliaaksi. Kääntöpuolena on polttava kunnianhimo, jota tahditti alunperin kokemattomuus ja nuoruus. Hän on nyt 33-vuotias, joka on kirjoittanut Spiegelille neljä vuotta. Hän on opiskellut Hampurissa journalistiikkaa. Relotius nousi nopeasti tähtireportteriksi. Voi olla, että tällainen yhdistelmä johtaa eräänlaiseen täydellisen tarinan metsästämiseen, jonka eteen on valmis tekemään melkein mitä vaan.

Relotius kertoi menneellä viikolla Spiegelin toimitukselle, että hän on sairas ja tarvitsee apua, kun tilanne hänelle kerrottiin. Se tuli Relotiukselle varmasti kuin puun takaa, että häntä tutkittiin.

Kysymys ei aina ole siitä, että koko tarina on keksitty. Totuus ei ole mustavalkoinen, vaan usein se alue on harmaa, jossa liikutaan. Elämässä on paljon ristiriitoja, kuoppia ja salakavalia ansoja. Yksi ihminen ei voi hallita koko tarinaa, sen takia voi olla pelottavaa, jos joku siihen pyrkii. Kaikkitietävyys voi sulkea korvat siltäkin ihmiseltä, joka todellisuudessa tietää paljon. Totuuteen pyrkiminen ja lahjomattomuus ovat ne ominaisuudet, joita journalisti tarvitsee. Toimittaja ei voi olla kaiken tietävä kertoja, vaan sen kulloisenkin hetken dokumentoija tai kuvaaja.

Jos mietitään konkreettisesti tilannetta, jossa toimituksessa on toimittaja tai pari toimittajaa, jotka ovat hyvin perillä asioista. Voiko silloin toimituksen johto jättää koko uutisoinnin tapahtumista näiden kontolle, jos toimitus tietää, että he eivät kirjoittaisi mitään omaa näkemystään tai omaa teostaan vastaan puhuvaa? Mistä tiedetään, että tällainen toimittaja raportoi esim. oikeudenkäynti päivästä sen, mitä siellä oikeasti tapahtui ja mikä on merkityksellistä juuri tässä asiassa? Eikö kiusaus kertoa asia niin, että se kokonaiskuva mikä toimittajalla on jo hallussaan pysyy varmasti koossa, ole liian suuri?

Mistä voidaan päätellä uutisoinnin olevan neutraalia ilman kummankaan osapuolen puolella olemista – siis asenteellisuutta?

Miten der Spiegelin joidenkin juttujen perättömyys vaikuttaa siihen, onko Aarnio tehnyt huumekauppaa vai ei? Mikä se mekanismi on, jolla der Spiegelin jutusta seuraa Aarnion syyllisyys tai syyttömyys? Jos ei mikään, niin miten koko lehti liittyy tapaukseen?

Tuomion Pasuuna kirjoitti:Miten der Spiegelin joidenkin juttujen perättömyys vaikuttaa siihen, onko Aarnio tehnyt huumekauppaa vai ei? Mikä se mekanismi on, jolla der Spiegelin jutusta seuraa Aarnion syyllisyys tai syyttömyys? Jos ei mikään, niin miten koko lehti liittyy tapaukseen?

Käsittääkseni ihmisiä voidaan kirjoittaa keksityillä tai väärillä lähdetiedoilla syyllisiksi tekoihin, joita nämä henkilöt eivät ole oikeasti tehneet. Seuraukset voivat olla kamalat niin yksilötasolla kuin yhteiskunnassa laajemminkin.

Kannattaisiko kuunnella se Pasilasyndrooma-sivustolta löytyvä juttu "Sivuoire: Pari pelii -media", jotta voit pohtia esimerkiksi toimittajien vastuuta työstämistään jutuista?

Pieni liekki kirjoitti:Käsittääkseni ihmisiä voidaan kirjoittaa keksityillä tai väärillä lähdetiedoilla syyllisiksi tekoihin, joita nämä henkilöt eivät ole oikeasti tehneet. Seuraukset voivat olla kamalat niin yksilötasolla kuin yhteiskunnassa laajemminkin.

Miltä osin käräjäoikeuden tuomio perustui lehtikirjoitteluihin? Tai Trevoc-jutun hovioikeuden tuomio?