MURHA.INFO

Kovimpia tuomioita seksuaali­rikoksista saaneet jäivät valtuustojen ulkopuolelle

Törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomittu perussuomalainen valittiin varasijalle Kannonkosken valtuustoon.

JULKISUUTEEN nousseet seksuaalirikoksiin syyllistyneet kuntavaaliehdokkaat jäivät kuntiensa valtuustojen ulkopuolelle. Helsingin Sanomat kertoi toukokuun lopulla, että neljä kuntavaaliehdokasta on saanut tuoreen tuomion lapseen kohdistuneesta seksuaalirikoksesta.

Yksi heistä valittiin varasijalle kuntavaltuustoon.

Ehdokkaat pyrkivät valtuustoon perussuomalaisten ja kokoomuksen listoilla. Lisäksi yksi keskustan ehdokas on saanut tuomion täysi-ikäisen raiskauksesta ja pakottamisesta seksuaaliseen tekoon.

HS kävi läpi kuntavaaleissa ehdolla olevien lainvoimaisia tuomiota 2016–2021.

TÖRKEÄSTÄ lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, kunnianloukkauksesta, kavalluksesta ja väärennyksestä ehdolliseen vankeuteen tuomittu Raimo Kalevi Helenius, 63, sai Kannonkosken perussuomalaisten listoilla viisi ääntä.

Viiden äänen perusteella hän on varasijalla valtuutetuksi, kun kaikki Kannonkosken äänet oli laskettu.

Helsingin Sanomat julkaisi Heleniuksen nimen kuntavaaliehdokkaan yhteiskunnallisen aseman, rikoksen ja tuomion vuoksi. Heleniuksen saama 1 vuoden ja 10 kuukauden tuomio oli seksuaalirikostuomioista kovin.

Helenius ei kertonut tuomiostaan perussuomalaisille, joten paikallisjärjestö reagoi voimakkaasti. Ensin ehdokas peitettiin kokonaan kadunvarsien vaalijulisteesta, ja myöhemmin perussuomalaiset vaihtoi koko julisteen kaikista telineistä.

Helenius sai varsinaisena tulospäivänä Kannonkoskelta yhden äänen ja neljä ennakkoääntä sitä ennen.

TOISEKSI ankarimman rangaistuksen lapseen kohdistuvasta seksuaalirikoksesta saanut Leppävirran perussuomalaisten listoilla oleva mies jäi niin ikään valtuuston ulkopuolelle. Pohjois-Savon käräjäoikeus tuomitsi hänet lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä 10 kuukautta vankeutta ehdollisena lokakuussa 2018.

Mies sai ääniä Leppäviralta niin vähän, että hän ei yltänyt valtuustoon.

OULAISTEN kokoomuksen listoilla oleva mies sai puolestaan tuomion lapsen houkuttelemisesta seksuaalisiin tarkoituksiin. Rangaistus oli 5 kuukautta vankeutta ehdollisena.

Mies sai ääniä määrän, jolla ei ylletty Oulaisten valtuustoon edes varasijalle.

KANGASALAN kokoomuksen listoilla oleva ja lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomittu mies jäi hänkin jäämässä valtuuston ulkopuolelle. Turun hovioikeus vahvisti hänen tuomiokseen 65 päiväsakkoa maaliskuussa 2018.

Kun äänistä oli laskettu Kangasalla 100 prosenttia, mies oli saanut ääniä määrän, jolla ei Kangasalan valtuustoon nousta.

OULUN valtuustoon yrittänyt ja täysi-ikäiseen kohdistuneesta raiskauksesta tuomittu Markku Tapio Niemi, 60, jäi hänkin ilman valtuustopaikkaa. Rovaniemen hovioikeus vahvisti marraskuussa 2018 tuomion, jonka mukaan Niemi syyllistyi raiskaukseen ja pakottamisesta seksuaaliseen tekoon.

Niemi sai 1 vuoden ja 8 kuukautta vankeutta marraskuussa 2018. Ehdollisen vankeuden ohessa hänelle tuomittiin yhdyskuntapalvelua 70 tuntia. Helsingin Sanomat julkaisi hänen nimensä kuntavaaliehdokkaan yhteiskunnallisen aseman, rikoksen ja tuomion vuoksi.

Niemi sai seitsemän ennakkoääntä ja neljä ääntä vaalipäivänä, millä ei valtuustopaikka eikä varasija irronnut.

HELSINGIN Sanomat kävi vaalikevään ja -kesän aikana lävitse laajan ehdokasjoukon rikostaustoja. Lainvoimaisista tuomioista julkaistiin journalistisen harkinnan tuloksena joitakin myös nimellä.

Vantaan kokoomuksen ehdokas, Etelä-Vantaan kokoomuksen puheenjohtaja Markus Aarnio, 61, sai törkeästä rattijuopumuksesta neljä kuukautta ehdollista vankeutta lokakuussa 2017.

Hän puhalsi toukokuussa 2017 poliisin alkometriin 3,25 promillen lukemat.

Kun sata prosenttia Vantaan äänistä oli laskettu, Aarniolle oli kertynyt 125 ääntä. Niiden perusteella hänelle ei irronnut valtuustopaikkaa eikä varasijaa Vantaan valtuustoon.

Helsingin Sanomat julkaisi Aarnion nimen hänen luottamustehtävänsä vuoksi. HS kirjoitti tapauksesta ilman tuomitun nimeä jo maaliskuussa, kun puolueet olivat tehneet kunnallisvaaleihin alustavat ehdokaslistat.

ESPOOLAISTEN asioista päättämään pyrki kristallipuolueen listoilla Miikka Peuravirta, 38, joka on tuomittu pahoinpitelystä ja laittomasta uhkauksesta lokakuussa 2016.

HS julkaisi Peuravirran nimen, koska hän on tullut julkisuuteen omasta tahdostaan helmikuussa 2021. Tuolloin lentokoneen matkustamossa pähkinöitä napostellut Peuravirta kieltäytyi käyttämästä kasvomaskia kotimaanlennolla ja sai Finnairilta kirjallisen varoituksen ja lentokiellon.

Peuravirta sai espoolaisilta 110 ääntä ja jäi kauaksi valtuustopaikasta ja varavaltuustopaikasta. Muun muassa koronarajoituksia vastustanut puolue sai espoolaisten äänistä 0,4 prosenttia, eikä se saanut yhtään kuntavaltuutettua päättämään espoolaisten asioista.

YKSI talousrikoksista tuomittu ja Helsingin kuntavaltuustoon yrittänyt on entinen presidenttiehdokas Pekka Tiainen, 69. Omalla ehdokaslistallaan esiintyvä Tiainen sai neljä kuukautta ehdollista vankeutta, jonka hovioikeus vahvisti maaliskuussa 2017.

HS julkaisi Tiaisen nimen hänen pitkäaikaisen ja näkyvän poliitikko- ja virka­mies­uransa takia. Rikosta koskevasta syytteestä on uutisoitu lehdessä aiemmin.

Tiainen ei saanut helsinkiläisten luottamusta, sillä hän sai 11 ääntä. Vertausluvun perusteella Pekka Tiainen oli koko 1 163 hengen ehdokasjoukon viimeinen.