Nostellaan tätä taas vähän esiin, kun Tieteen kuvalehden uusin Historia-numero sisälsi juttua.
Zodiacin tiedetään tappaneen siis varmasti viisi ihmistä.
Betty Lou Jensen, 16 &
David Faraday, 17, saivat surmansa Zodiacin ensimmäisinä uhreina (ainakin tiettävästi ensimmäisinä)
20.12.1968. Mies oli käskenyt nuorten nousta autosta ulos ja heidän toteltuaan ampunut ensin Davidia päähän ja tämän jälkeen pakoon juoksevaa Bettya. Ensimmäisen partion saapuessa paikalle, Betty oli jo hengetön, mutta David menehtyi vasta ambulanssissa matkalla sairaalaan.
Tämän jälkeen uhriksi joutui
Darlene Ferrin, 22 (
HUOM! Jutussa on ilmoitettu Darlenelle kaksi ikää, toinen 18-v ja toinen 22-v),
4.7.1969, jonka poikaystävä
Michael Mageau, 19 jäi kuin ihmeen kaupalla henkiin saatuaan osuman useammasta luodista. Darlene kuoli sairaalassa.
Tasan kaksi minuuttia sen jälkeen, kun Darlene oli kuollut, soi puhelin Vallejon poliisiasemalla. Soittaja ilmoitti tehneensä kaksoismurhan ja mistä ruumiit löytyisivät. Samalla hän ilmoitti käytetyn surma-aseen ja että oli myös edellisvuonna tapahtuneen kahden nuoren surmatyön takana. Poliisi onnistui jäljittämään puhelun huoltoaseman puhelinkoppiin, joka sijaitsi muutaman sadan metrin päässä Darlenen kotoa, sekä poliisilaitokselta, mutta kun he saapuivat paikalle, oli soittaja jo kadonnut.
Elokuun 1. päivänä 1969 The Vallejo Times-Herald, The San Francisco Chronicle ja The San Francisco Examiner saivat kaikki kirjeen, joiden sisältö oli lähes samanlainen. Jokainen kirjeistä oli kirjoitettu käsin sinisellä huopakynällä ja niissä oli San Franciscon postileima. Kirjeiden kirjoittaja kuvasi yksityiskohtia, jotka eivät voineet olla kuin murhaajan tai poliisin tiedossa; hän kertoi mm. murha-aseen, montako luotia oli ampunut ja missä asennoissa uhrit olivat ja mitä heidän päällään oli.
Näissä kolmessa kirjeessä oli kussakin yksi kolmasosa hänen koodaamastaan kirjeestä, joka koostui kaikkiaan 408 merkistä. Kunkin lehden tuli painaa etusivullaan perjantai-iltapäivään mennessä saamansa kirje. Muussa tapauksessa murhaaja uhkasi lähteä uudelle tappokierrokselle ja tappaa viikonloppuna niin kauan kunnes uhreja on tusina. Tämän lisäksi hän kertoi henkilöllisyytensä olevan piilotettu noiden kirjeiden sisältämään salakoodiin.
Jo ennen kuin lehdet menivät painoon CIA:n ja FBI:n agentit yrittivät saada koodia purettua. Salakirjoitus koostui 24 rivistä, joista kullakin oli 17 merkkiä. Merkit eivät olleet yhtenäisiä, vaan niissä oli mm. kreikkalaisia aakkosia, morseaakkosia, sääsymbooleita ja tähtimerkkejä. Tutkijat olivat ymmällään, koska eivät löytäneen koodista minkäänlaista järjestystä.
7. päivä elokuuta 1969 San Francisco Examiner sai uuden kirjeen henkilöltä, joka väitti olevansa murhaaja. Hän paljasti kolmisivuisessa kirjeessään lisää yksityiskohtia, joita poliisipäälikkö oli aiempien kirjeiden jäljiltä kaivannut saadakseen varmistuksen, että henkilö on todellakin sama, joka oli murhannut kaikki neljä nuorta. Tuossa kirjeessään hän myös moittii poliisia näiden antamista vääristä tiedoista lehdistölle: "En suinkaan lähtenyt golfkentän pysäköintialueelta renkaat ulvoen ja moottori jylisten, kuten Vallejo-lehdessä kerrotaan. Ajoin paikalta hitaasti, jotten olisi herättänyt huomiota".
8. päivä elokuuta 1969 Poliisi ja tiedustelupalveluiden asiantuntijat eivät olleet vieläkään saaneet koodia puretuksi. Sen sijaan koodin ratkaisi Kalifornialainen
Donald Harden, entinen lukion opettaja ja kryptogrammiharrastaja, vaimonsa
Bettye:n kanssa purettuaan koodia 20 tuntia. Aviopari etsi koodista toistuvaa neljän merkin mallia, joka voisi tarkoittaa "kill" (=tappaa/tappo).
Tässä ensimmäisessä ja ainoassa ratkaistussa koodiviestissä Zodiac kertoo nauttivansa tappamisesta enemmän kuin tyttöjen kanssa olemisesta ja uhrien joutuvan hänen orjikseen paratiisissa. Koodissa esiintyneet virheet ja puutteet olivat vieneet asiantuntijat harhaan. Zodiac oli käyttänyt mm. e-kirjaimelle 12 eri merkkiä. Kaiken lisäksi kirjeessä oli lukuisia kirjoitusvirheitä.
Psykiatrit arvioivat puretun viestin ja lähetettyjen kirjeiden perusteella, että kyseessä oleva henkilö sai tappamisesta seksuaalista tyydytystä ja ettei tämä mielestään saanut niin paljon arvostusta kuin ansaitsi.
27. syyskuuta 1969 Zodiac otti jälleen seuraavat uhrinsa. Tälläkin kerralla kohteena oli nuori pariskunta, joka oli vetäytynyt syrjään viettämään kahdenkeskistä aikaa. 22-vuotias
Cecilia Ann Shepard ja
Bryan Calvin Hartnell olivat Berryessajärven rannalla lokoilemassa huovalla, kun mies lähestyi heitä. Mies osoitti heitä pistoolilla ja käski nuoria antamaan hänelle rahansa ja auton avaimet. Vyötäisillään miehellä oli tupessaan oleva veitsi. Hän kertoi olevansa pakomatkalla vankilasta tapettuaan siellä vartijan ja olevansa matkalla Meksikoon. Nuoret tyhjensivät taskunsa helpottuneina siitä, että mies ei tahtonutkaan vahingoittaa heitä. Kuitenkin saatuaan autonavaimet ja rahat, hän kaivoi taskustaan narua ja käski Cecilian sitoa Bryanin kädet tämän selän taakse ja sitoi itse Cecilian. Molemmat nuoret makasivat huovan päällä vatsallaan ja mies kaivoi puukkonsa esiin. Hän kohotti noin 30cm pitkän veitsensä ja iski Bryania selkään useita kertoja, kunnes mies ei pitänyt enää minkäänlaista ääntä. Sitten hän kääntyi armoa anelevan Cecilian puoleen ja toisti saman. Hän lähti vasta kun nuori nainenkin oli hiljentynyt. Hiljentymisestään huolimatta Bryan oli onnistunut pysymään tajuissaan ja jonkin ajan kuluttua myös Cecilia virkosi. Kivusta ja pelosta huolimatta Cecilia onnistui puremaan köyden Bryanin ranteiden ympäriltä poikki ja mies yritti lähteä hakemaan apua, mutta suuren verenhukan vuoksi jalat eivät kantaneet. Lähistöllä olleet kalastajat kuulivat nuorten avunhuudot ja hälyttivät apua. Poliisin ja ambulanssin tullessa molemmat nuoret olivat tajuissaan, mutta matkalla sairaalaan Cecilia vaipui koomaan ja kuoli kahden päivän kuluttua.
Kello 19.40, tunti ja kymmenen minuuttia veriteon jälkeen, soi Napan poliisiaseman puhelin. Mies ilmoitti tehneensä kaksoismurhan ja kertoi mistä uhrit löytyisivät. Hän kertoi myös, että nuoret olivat olleet liikkeellä valkoisella Volkswagen Karmann Ghialla. Poliisi jäljitti puhelun vain sadan metrin päähän poliisiasemasta sijaitsevalle autopesulalle, mutta jälleen kerran mies oli ehtinyt heitä pakoon. Poliisi löysi puistoon menevältä tieltä kuvaukseen sopivan auton, jonka etuoveen oli piirretty ympyrä ja risti. Kuvion alle oli kirjoitettu mustalla huopakynällä kolme päivämäärää: "Vallejo 20.12.68, 4.7.69, syysk. 27.69 - 6.30, veitsellä".
Bryan Hartnell selvisi hengissä Zodiacin iskusta lukuisista vammoistaan huolimatta ja hänen kertomuksensa miehestä sai Napan ja Vallejoen kauhun valtaan. Bryanin kuvailujen mukaan saatiin myös piirrettyä murhaajasta ensimmäinen kuva, tosin miehen päällä oli ollut tumma huppu, joka muistutti pyövelin asustetta, eli kasvokuvaa ei vielä saatu. Miehen rintamustaa oli komistanut myös noin 10*10cm kokoinen symboli, ympyrä, jonka päälle oli piirretty risti.
11. lokakuuta 1969 Paul Lee Stine, 29-vuotias taksinkuljettaja sai asiakkaakseen miehen, joka halusi päästä San Franciscon muodikkaalle Presidio Heightsin asuinalueelle. Taksin saavuttua perille, mies käski kuskin jatkaa matkaa vielä korttelin verran. Kun taksi pysähtyi uudelleen, mies painoi pistoolin kuljettajan ohimolle ja ampui. Paul Lee Stine kuoli heti, mutta vasta muutaman minuutin kuluttua matkustaja lähti pois. Kolme teiniä näki sattumalta tapauksen vastapäisen rakennuksen toisesta kerroksesta ja ilmoittivat välittömästi poliisille, mutta nopeasta toiminnasta huolimatta murhaaja oli jälleen päässyt pakoon. Koska oli jo pimeää, todistajat eivät olleet nähneet kunnolla miehen kasvoja, mutta pystyivät silti antamaan hänestä jonkinlaiset tuntomerkit: valkoihoinen mies, noin 35-45 -vuotias, silmälasit ja lyhyet punaruskeat hiukset. Poliisi laati jälleen kuvan murhaajasta ja se lähetettiin San Franciscon kaikille taksinkuljettajille.
Poliisi oletti Stinen joutuneen ryöstömurhan uhriksi. Oletuksen todisti vääräksi
14. lokakuuta San Francisco Chroniclen toimitukseen saapunut kirje, jossa Zodiac kertoo murhanneensa taksikuskin edellisenä iltana. Todisteeksi Zodiac oli laittanut mukaan verisen paidanriekaleen, joka vietiin välittömästi poliisille. Poliisi totesikin paidan todella kuuluneen murhatulle taksikuskille, eikä heidän asemaansa yhtään helpottanut myöskään uhkaus, jonka Zodiac kirjeellänsä välitti: hän aikoi hyökätä koululaisten kimppuun. Zodiac oli suunnitellut ampuvansa ensin bussin eturenkaan rikki, jonka jälkeen hän oli suunnitellut ampuvansa yksi kerrallaan ulos hyppivät lapset. Tuosta uhkauksesta saikin alkunsa eräänlainen joukkohysteria, kun vanhemmat eivät enää päästäneet lapsiaan kouluun. Lisäksi koulubussit ajoivat poliisiautojen saattelemina ja kuljettajia neuvottiin vain jatkamaan matkaa, jos rengas puhkeaisi, ja käskemään siinä tapauksessa lasten mennä makuulleen lattialle.
10. marraskuuta 1969 San Francisco Chronicle sai jälleen kaksi kirjettä Zodiacilta. "Olen tappanut seitsemän ihmistä lokakuun loppuun mennessä", hän kirjoitti ja liitteeksi tähän kirjeeseen hän oli laittanut jälleen palasen taksikuskin veristä paitaa. Zodiac kertoi kirjeessään myös aikovansa vaihtaa toimintatapaansa, jolla hankki orjiaan. Hän ei kertoisi murhista, vaan saisi tapahtumat näyttämään ryöstöiltä, kostomurhilta tai onnettomuuksilta- "Poliisi ei tule koskaan saamaan minua kiinni, sillä olen ollut heille aivan liian viisas". Näihin kahteen kirjeeseen hän oli jälleen liittänyt 340 merkin koodatun viestin. Mukana oli myös yksityiskohtainen kuva pommista, jonka hän oli rakentanut ja jota hän aikoi käyttää räjäyttääkseen koulubussin.
Poliisi uskoi Zodiacin seitsemällä murhalla pröystäilyn olevan vain kerskailua, sillä Kaliforniassa ei ollut tiedossa ratkaisemattomia murhia, jotka olisivat tukeneet väitettä. Poliisi uskoi kuitenkin, että jos miehellä oli todellakin kuvaillun kaltainen pommi, tämä ei epäröisi käyttää sitä. Joukkohysteriaa välttääkseen poliisi jätti kuitenkin tiedottamatta pommista julkisuuteen.
Kun
29. tammikuuta 1970 kukaan ei ollut vielä onnistunut purkamaan Zodiakin jälkimmäistä koodattua viestiä, tuli San Francisco Chronicleen jälleen uusi viesti Zodiacilta. Tällä kertaa se oli kirjoitettu postikortille ja viesti kertoi miehen asettavan kaksi ehtoa sille, ettei räjäyttäisi pommia.
"1.
Teidän on kerrottava julkisesti bussipommista kaikkine yksityiskohtineen.
2.
Haluan nähdä ihmisten käyttävän Zodiac-rintamerkkejä kaupungilla. Kaikilla on rauhanmerkkejä, Black Power -merkkejä jne. Minua ilahduttaisi suuresti nähdä paljon ihmisiä, jotkä kantaisivat minun rintamerkkiäni."
Kolmen kuukauden kuluttua,
26. kesäkuuta 1970, Zodiac otti jälleen yhteyttä San Francisco Chronicleen. Kirjeessään hän kertoi olevansa hyvin järkyttynyt, etteivät ihmiset kanna hänen merkkiään. Hän kertoi myös, että koska on koulujen kesälomat, hän ei voinut tuhota koulubussia kostoksi, vaan oli toteuttanut sen toisin keinoin: hän oli ampunut parkkipaikalla autossa istuneen miehen.
Kirjeen lopussa oli lukuja, joiden pääteltiin tarkoittavan hänen murhaamiaan ihmisiä: "Zodiac 12, San Franciscon poliisi: 0".
Seuraavaan neljään vuoteen Zodiacista ei kuulunut yhtään mitään. Lehdet eivät saaneet mieheltä kirjeitä, eikä poliisin tietoon tullut ainuttakaan murhaa, joka olisi sopinut hänen tekemäkseen. Huhtikuussa 1974 poliisi sai lopulta kuitenkin kirjeen, jossa Zodiac kerskui:
"Tiedätte mihin pystyn. Tulos: minä 37, San Franciscon poliisi 0". Zodiacin ilmoittamaa lukua pidettiin jälleen vain miehen omahyväisenä kerskailuna, koska miestä ei millään pystytty yhdistämään niin moneen ratkaisemattomaan murhaan.
Lisäksi Zodiacin viimeinen kirje sisälsi säkeen
Mikado-musikaalista. Tämä säe viittaa itsemurhaan.
Zodiacin henkilöllisyys on edelleen arvoitus, vaikka epäiltyjäkin on tutkittu yli 2500. Tutkimuksissa nousi yksi nimi useampaan otteeseen esille,
Arthur Leigh Allen, joka nyttemmin on jo kuollut. Allen oli tuomittu seksuaalirikoksista ja
Robert Graysmith, San Francisco Chroniclen entinen piirtäjä, on monien mielestä esittänyt kirjoissaan uskottavia todisteita siitä, että kyseessä olisi todellakin yksi ja sama henkilö. Dna-kokeet eivät kuitenkaan tätä todistaneet, joten Allen jäi vain epäillyksi, kuten myös monet muut henkilöt, joiden joukkoon kuului niin terroristeja kuin yliopiston opettajiakin.
Jos Zodiac on todellakin kuollut, arvoitus tuskin ratkeaa koskaan.
Vallejon poliisi on kuitenkin edelleenkin toiveikas ja ottaa edelleenkin vinkkejä vastaan Zodiacista osoitteessa
http://www.ci.vallejo.ca.us/.
Kirjoitettu siis Tieteen Kuvalehden Historia nro. 18/2008 jutun pohjalta mukaillen ja joitakin lauseita suoraan lainaten.
Toivottavasti ei tullut kamalaa määrää kirjoitusvirheitä!
