https://yle.fi/uutiset/3-11917339
Mutta eipä hätää, sisäministeri Ohisalo lupaa - taas, viime keväänä meni 300 milj ruroa - satoja miljoonia pahoinvoivien nuorten auttamiseen.
Eli toisin sanoen, lisää päähänpaijausta ja ymmärtämistä näille kusipäille.
Paljonkos olikaan se summa, mikä pitää nylkeä suomalaisten verotuloista valtion ensi vuoden budjettiin? 100 miljoonaa?
Mikä on loppulasku maahanmuutolle?
Ohisalo puukkoa kantaville nuorille; väkivalta ei ole ratkaisu
***
Sisäministeri Ohisalo puukkoa kantaville nuorille: Väkivalta ei ole ratkaisu – nuorten palveluihin jopa satoja miljoonia lisää rahaa
Helsingissä alaikäisten yleistynyt vakava väkivalta kertoo sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) mukaan osattomuudesta, jota koronakriisi on pahentanut. Ohisalon mukaan nuorten palveluihin on harkinnassa kymmenien tai jopa satojen miljoonien eurojen lisärahoitus.
Nuoret
6.5. 06:02Päivitetty 6.5. 13:29
Mari Ohisalo.
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) kertoo hallituksen panostavan nuorten mielenterveys- ja päihdehoitopalveluihin.
Tilastot näyttävät karun totuuden. Helsingissä alaikäisten vakava väkivalta on lisääntynyt viime vuoden alkuun verrattuna mittavasti.
Kun lasketaan yhteen Helsingin poliisin tilastoimat 15–17-vuotiaiden epäiltyjen henkirikokset ja pahoinpitelyt, on kasvu tammi–huhtikuussa ollut jopa 40 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.
Rikosnimikkeet pitävät sisällään tekojen kaikki törkeysasteet eli tapot, murhat, surmat ja niiden yritykset sekä pahoinpitelyt ja törkeät pahoinpitelyt yrityksineen.
Tilanne nostaa esiin huolen yleisestä turvallisuudesta.
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.), onko nuorten turvallisuustilanne Helsingissä heikentynyt?
– Turvallisuustilanne yleisesti ottaen on hyvä. Isossa kuvassa suurella osia nuoria menee paremmin kuin koskaan aiemmin. Valitettavasti on osa nuoria, joilla menee entistä huonommin. Tämä koronakriisi, se että ollaan oltu etäopetuksessa ilman harrastuksia, eikä ole ollut niitä luotettavia ja turvallisia aikuisia siinä arjessa, niin kyllä nämä kaikki näkyvät nuorten käyttäytymisessä ja pahoinvoinnissa.
Poliisin mukaan yhä useampi nuori Helsingissä kantaa mukanaan teräasetta ja myös käyttää myös sitä matalalla kynnyksellä. Aiheutuuko tästä vaaraa sivullisille?
– Suomi on edelleen maailman turvallisin maa monella mittarilla mitattuna. Viranomaisten resursseja on lisätty, jotta poliiseja oli enemmän partioimassa ja kohtaamassa ihmisiä myös matalalla kynnyksellä. Jos tuntuu siltä, että on turvatonta, poliisia voi mennä jututtamaan.
Poliisin mukaan moni nuori sanoo kantavansa veistä mukanaan, koska kokee olonsa turvattomaksi, mitä sanot näille nuorille?
– Turvallisuuden tunne eri ihmisillä ja ihmisryhmillä on tässä yhteiskunnassa erilainen. Osa ihmisistä kokee jäävänsä ulkopuolelle, reunoille ja kokee, jää osattomaksi tässä yhteiskunnassa. Se on valtava turvallisuusuhka meille kaikkinensa.
– Pitäisi pystyä vahvistamaan kokemusta, että jokainen on samanarvoinen ja yhdenvertaisessa asemassa ja yhtä osallinen tässä yhteiskunnassa. Väkivalta ei koskaan ole ratkaisu. Apua on tässä yhteiskunnassa kyllä tarjolla ja luotettavia, hyviä aikuisia löytyy varmasti kyllä. Siksi meillä on julkiset palvelut, että sieltä voi hakea apua kuka tahansa.
Mitä konkreettista hallitus on tehnyt ja aikoo tehdä alaikäisten vakavan väkivallan vähentämiseksi?
– Turvallisuusviranomaisten resursseja on lisätty. Nyt lisätään jo toista vuotta poliisien resursseja nimenomaan nuoriin kohdistuvaan työhön eli ennalta estävään toimintaan. Muun muassa ankkuritoiminta vastaa useiden viranomaisten yhteistyöllä niiden nuorten haasteisiin, joilla on erittäin vaikeaa tässä yhteiskunnassa. Helsingissä on juuri perustettu uusi yhteistyöelin, jolla pyritään ottamaan koppia nuorista, joilla on vaikeaa. Siinä yhdistetään koulun, sosiaalitoimen ja muiden viranomaisten yhteistyötä. Meidän pitää pystyä panostamaan jatkuvasti enemmän koulutukseen, mielenterveys- ja päihdepalveluihin ja lastensuojeluun. Kaikkiin näihin hallitus on jo panostanut ja jatkaa panostamista lähivuosina.
Millaisista summista puhutaan, jotta pahimmassa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tarvitsemat palvelut saadaan riittävälle tasolle?
– Puhutaan suurista summista, jos epäonnistutaan ennaltaehkäisevissä toiminnoissa. On tehty arvioita, että yksi syrjäytynyt nuori voi maksaa miljoona euroa yhteiskunnalle pitkässä juoksussa, jos nuori ei pääse koulutukseen. On parempi, että palveluihin panostetaan hyvissä ajoin ja pyritään saamaan jokainen nuori mukaan. Se tulee myöhemmässä vaiheessa halvemmaksi.
Paljonko rahaa hallitus panostaa näihin toimiin?
– Hallitus panosti jo viime keväänä nuorten tukipakettiin 300 miljoonaa euroa. Nyt ollaan tekemässä toista tällaista vastaavankaltaista. Keskeistä on, että saadaan oppimis- ja hyvinvointieroja kavennettua ja panostettua nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Lisätalousarvioissa tullaan puhumaan kymmenistä tai jopa sadoista miljoonista euroista lisärahoituksen osalta.
Tilanne Helsingissä vaikuttaa nyt hälyttävältä, riittävätkö nämä toimet?
– Kyllä koronakriisi tulee jättämään valtavan pitkän varjon tähän yhteiskuntaan. Siitä on keskusteltu kehysriihikeskustelujen yhteydessä, että ei ole järkevää lopettaa panostuksia lapsiin, nuoriin ja niihin ihmisiin, joihin tämä kriisi on osunut kaikista rankimmin. Siksi hallitus on päättänyt tulevana vuonna satsata monella sektorilla näihin.
Poliisi on takavarikoinut alaikäisiltä muun muassa karambit-taisteluveitsiä, pitäisikö tällaisten veitsien maahantuontia rajoittaa?
– Viranomaiset osaavat tehdä tulkintaa, miten paljon näitä on liikenteessä aiempaan verrattuna. En ole vielä kuullut poliisilta suositusta, että pitäisi laissa tehdä muutoksia. Keskeistä on se, että väkivalta ei ole ratkaisu mihinkään. Kyllä apua on tarjolla, kun on vaikeaa.
Poliisi on tuonut Helsingissä esiin huolta nuorten katujengiytymisestä, mistä tilanne johtuu?
– Osa nuorista jää ulkopuolelle jatkuvasti enemmän. Jäädään ulkopuolelle harrastuksista, koulutuksesta, ei päästä kiinni työhön, käytetään päihteitä, sosiaaliset suhteet ovat heikkoja. Kun ongelmat kasautuvat voi olla, että apua haetaan ryhmäytymisestä muiden samankaltaisessa tilanteessa olevien kanssa. Se ei välttämättä auta ketään. Toivon, että meillä olisi tarjolla viranomaisia, joilta nuoret saavat apua.
Tilastojen mukaan ulkomaalaistaustaisilla nuorilla on suhteessa muita nuoria suurempi riski joutua rikoksen uhriksi tai rikoksen tekijäksi, mitä tälle tehdään?
– Meille ei saisi päästä syntymään toivotonta näköalattomuutta. Jokainen nuori pitäisi saada mukaan koulutukseen, työelämään yhteisöihin. Valitettavasti on niin, että rasismi ja syrjintä saattavat pahentaa ihmisten ongelmia. Siksi hallitus on tekemässä rasismin vastaista toimintaohjelmaa.